TEKNOLOGIAA JA KESTÄVIÄ ARVOJA JOULUSSAKIN

Joko olet tutustunut 3D-piirustuskynään, jolla voi piirtää ilmaan luoden haluamansalaisen muovisen taideteoksen? Tai oletko testannut 3D-tulostuksella valmistettuja kenkiä? Näyttävät muuten aivan ”normaaleilta” kengiltä.

Käskystä liikkuvat ja / tai kosketukseen reagoivat lelulemmikit ovat varmastikin monen lapsen joululahjalistalla tänä vuonna. Teknologisesti pidemmälle kehitetty omistajan liikkeillä ohjattava, infrapunatekniikan avulla ympäristöä hahmottava CHiP-robottikoira tullee olemaan ensi vuoden lahjatoivehitti ostohinnan oletetusti aletessa nykyisestä.

Virtuaalilaseista parhaimmat luovat testikäyttäjien mukaan niin uskottavan kolmiulotteisen maailman, että aivot luulevat virtuaalimaailmaa todeksi, vaikka grafiikka ei näyttäisikään täydellisen aidolta. Kunhan näissäkin hinta alenee, ostajakuntakin laajennee. Tulisikohan tulevaisuudessa kotiin joulukoristelut ilman niiden itse laittamista?

Monenlaisia erilaisia nykyteknologiaa hyödyntäviä leluja, pelejä ja tavaroita on jo saatavilla kotimaisistakin verkkokaupoista. Kivijalkamyymälöiden valikoimissa näyttäisi toistuvan pääosin sama tarjonta, toki luonnollisesti isompien liikkeiden valikoimasta löytyy pieniä kauppoja enemmän valinnanvaraa.

Ketjuliikkeiden valikoimat taasen ovat edelleen lähes poikkeuksetta samat ympäri Suomen. Maailma on pienentynyt myös näin joululahjahankintojen näkökulmasta. Verkkokaupan kautta jonkin tavaran tilaaminen esimerkiksi suoraan Kiinasta voi olla kuluttajalle jopa helpompaa kuin vastaavan tuotteen etsiminen ja hakeminen kivijalkamyymälöistä. Säästöä syntyy usein niin käytetyssä ajassa kuin menetetyissä euroissa. Valtaosaa toivelahjoista kun ei suomalaisten yritysten valmistamina löydy.

Yhä useampi kuluttajista tekee tutkimusten mukaan ostopäätöksensä tänä päivänä nojaten kestävän kehityksen arvoihin. Turvalliset ja myrkyttömät raaka-aineet, läpinäkyvä ja inhimillinen tuotantoprosessi, tuotteen kestävyys ja muunneltavuus sekä lopulta käytöstä poiston jälkeinen kierrätys ovat asioita, joita jo hankintahetkellä mietitään. Vaikka välttämättä tätä ei uskoisi kaiken jouluhankintahysterian keskellä.

Kuluttajan, yrityksen näkökulmasta asiakkaan arvot ovat ne, joihin ostopäätökset viime kädessä perustuvat. Vastaako sinun yrityksesi toiminta asiakkaidesi arvostuksia läpi kaikkien prosessienne?

Ellei liikkeesi ovi ole käynyt kuluvan vuoden aikana toivotun laisesti, voisi aiheellinen uuden vuoden lupaus olla liiketoiminnan tarkastelu asiakkaan silmälaseja käyttäen. Muistathan, että halutessasi KETIn yritysneuvonnan palvelut ovat tässäkin kehittämisessä hyödynnettävissäsi!

Hyvää Joulunaikaa & Menestystä Uudelle Vuodelle 2017!  

Katariina Eskelinen, projektikoordinaattori

SOKEUDUNKO OMALLE ASIALLENI?

Tapasin tässä päivänä muutamana keski-ikäisen yrittäjän, joka tapaturman johdosta oli ollut useamman viikon sivussa (tai ainakin osin) bisneksistään. Onneksi oli luottotyöntekijä järjestynyt paikkaamaan hommien hoitumista.

Siinä tarinoidessa yrittäjä kertoi ”pakkolomansa” aikana jääneen aikaa pohtia oman yritystoimintansa elinkaarta, nykyistä tekemistä ja tulevaisuutta. Hän kertoi havahtuneensa siihen, että oli jo vuosikaudet vaan mennä touhottanut vakiintunutta toimintaansa entisellä sapluunalla. Toimeksiantoja oli vielä riittänyt, mutta pientä laskusuuntaa on ollut ja kilpailutilanteen ja tiukentuvien vaatimusten myötä uusien tilausten saanti on ollut yhä työläämpää. Ainainen kiire vie energiat suunnittelutyöltä ja yrityksen kehittämisinvestoinnitkin ovat olleet vähissä. Ulkoiset palautteet olivat jääneet huomioimatta, koska usko omaan tekemiseen oli vankkumaton.

Sängyllä pötkötellessä yrittäjä ei kuitenkaan ollut vaipunut synkkyyteen, vaan monenlaisia kehitysideoita oli alkanut pyöriä päässä, aikaa kun oli pyöritellä. Olihan sitä pikku sipistelyjä tehty koko ajan, mutta paukkuja pitää laittaa toiminnan kehittämiseen eri lailla. Tulevaisuusvisioon kuuluu aikanaan omistajanvaihdoskin ja sitäkin varten firma pitää laittaa tuottavaan kuntoon hyvissä ajoin, että on jotakin, mitä kaupata. Vanhentunut tuotantovälineistö, laskeva liikevaihto ja huono kannattavuus eivät mene taatusti kaupaksi kenellekään.

Siinäpä yrittäjän ”herätystä” kuunnellessa alkoi pikkuhiljaa omaakin omaatuntoa kolkuttamaan ja mietintä, mitenkä paljon sitä vaan tekee selkäytimestä tulevalla toimintamallilla vai tuleeko kysyttyä aika ajoin: voisiko tämän tehdä jotenkin toisin? Kysymyksen voi heittää vaikka millä elämän osa-alueella.

Jotta voisi herätellä uusia ajatuksia, ei kuitenkaan tarvinne järjestää itseään sairaslomalle. Mutta aikaa ajattelulle pitää olla. Joku pohtii tykönään, joku inspiroituu työyhteisön porukassa. Laput pois silmiltä ja korvilta ja katsomaan, miten muualla tehdään. Kiireessä ulkopuoliset kontaktitkin tahtovat vähetä, vaikka verkostojen kautta voi avautua yllättäviäkin mahdollisuuksia. Uskalla, luota, heittäydy!

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

OSATAAN MEILLÄ, MUTTA KYLLÄ MUUALLAKIN

Pohjois-Karjalassa on metsiä ja metsä- ja bioenergiaosaamista vaikka muille jakaa. Vaan ei kaikki vielä ole valmista täälläkään, voitiin todeta pohjoiskarjalaisten lämpöyrittäjien ja hanketoimijoiden opintomatkalla Itävallassa lokakuussa.

Poveria biomassasta –hankkeen järjestämän matkan tarkoituksena oli tutustua Itävallan hake- ja pellettienergia-alan uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin sekä hakea ideoita Pohjois-Karjalan lämpöyrittäjätoiminnan kehittämiseen. Matkalla saimmekin hyvän käsityksen itävaltalaisen ja suomalaisen toiminnan eroista ja mahdollisista kehitystarpeista.

Edistynyttä laitetekniikkaa

Kun tutustuimme laitetoimittajien lämmityskattiloihin ja muihin tuotteisiin, huomio kiinnittyi erityisesti siihen, että laitteiden käyttömukavuuteen on panostettu. Käyttäjän näkemä vaiva ja inhimilliset virheet käytössä oli pyritty minimoimaan pitkälle viedyllä automaatiolla. Myös laitteiden ulkoasu oli hyvin huoliteltu ja muotoilu modernia. Päästöjen minimointiin oli panostettu paljon mm. polttoteknisin keinoin. Vähäpäästöisestä tekniikasta hyvänä esimerkkinä oli laitevalmistaja Windhagerin uusi hakekattila, jonka polttotekniikka perustuu hakkeen kaasutukseen. Tekniikan ansiosta polton päästöt ovat minimaaliset.

Aluelämpölaitoksissa vierailtaessa havaittiin, että Suomen perusratkaisuista poiketen vesivaraajien käyttö lämmön puskurivarastona kaukolämmön tuotannossa on Itävallassa yleistä. Varaajan etuja ovat mm. helpompi mukautuminen kaukolämmön kulutuspiikkeihin ja mahdollisuus tulla toimeen pienemmällä ja hankintahinnaltaan edullisemmalla kattilalla. Vesivaraajien lisäksi aurinkokeräinten käyttö kaukolämmön tuotannossa on Itävallassa yleisempää.

Kiinnitimme huomiota myös hakkeen korkeaan laatuun ja erityisesti sen kuivuuteen, joka erosi merkittävästi Suomessa yleisesti käytettävän hakkeen kosteuspitoisuudesta. Haketta kuivattiin laitosten yhteydessä pääasiassa hukkalämmöllä. Osasyy hakkeen korkeaan laatuun on, että useissa kohteissa hakkeella tuotettiin lämmön lisäksi sähköä kaasutustekniikalla, jolloin hakkeen on oltava kosteuspitoisuudeltaan alle 10 %. Pienimuotoinen sähköntuotanto on Itävallassa Suomeen nähden huomattavasti kannattavampaa korkeamman sähkön hinnan ja syöttötariffin ansiosta.

Matkan antiin oltiin tyytyväisiä

Matkalle osallistuneiden yrittäjien ja muiden toimijoiden palaute matkan tavoitteiden täyttymisestä oli hyvin positiivista ja monet kertoivat saaneensa matkalta kehitysideoita omaan toimintaansa. Osallistujat kokivat myös keskinäisen verkostoitumisen olleen yksi matkan tärkeimmistä anneista. Vaikka osaamista onkin, kannattaa välillä käydä tutkimassa alan kehitystä maailmalla.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

KUNTAMAINE JA ELINVOIMA

Alueiden ja kuntien elinvoimaisuus ja maine nousevat jatkossa yhä merkityksellisemmäksi, kun kilpaillaan asukkaista, työntekijöistä ja yrityksistä. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, jolloin panostukset elinvoimaisuuteen korostuvat. Kun tilanne on kaikissa Suomen kunnissa täysin sama, on kilpailukin entisestään kiristymässä kuntien kesken.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen väitteli syksyllä kuntamaineen merkityksestä aluekehityksessä. Väitöskirjassaan ”Maineella menestykseen - mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä” Halonen sanoo, ettei maine ratkaise alueen menestystä, mutta hyvä maine on edellytys, joka mahdollistaa kehittymisen ja menestymisen. Ja kunnan maineen perusta luodaan kunnan sisällä. 

Menestyksen kannalta ratkaisevaa on Halosen mukaan seudun sisäinen maine eli ns. paikan henki, joka syntyy yhdessä tekemisellä. 

Mielestäni esimerkiksi kaikki kuntapäätökset ovat markkinointi- tai mainetekoja, koska jokainen päätös vaikuttaa kunnan maineeseen, siis siihen, millaiselta kunta ulospäin tai omille kuntalaisille näyttäytyy. Halosen mukaan pitkäjänteinen hyvä tekeminen, onnistunut viestintä ja sidosryhmien positiiviset kokemukset voivat parantaa kunnan mainetta. Tulevaisuudessa menestyy sellainen kunta, joka pystyy synnyttämään sellaisen sisäisen maineen, että se säteilee vetovoimana myös ulospäin.

Mikä painaa vaakakupissa, kun esimerkiksi muuttaja miettii kotipaikakseen Keski-Karjalaa? Koti, työpaikka, työmatkat, palvelut, harrastukset, vapaa-ajan tekemiset, lasten päivähoito ja koulutus, nuorten jatko-opintomahdollisuudet, arjen helppous? Varmasti kaikki edelliset - muuttajan elämäntilanteesta riippuen. 

Entä sijoittumista miettivä yrittäjä? Henkilökohtaisesti ja perheen kannalta edelliset asiat ovat edelleen oleellisia. Lisäksi merkityksellistä on varmasti se, miten sijoittumiseen, yrityksen käynnistämiseen ja itse yrittämiseen liittyvät seikat hoituvat ja hoituvatko ne mahdollisimman ripeästi. Kaikki nämä asiat vaikuttavat kunnan vetovoimaan ja siihen, mitä mieltä täällä jo asuvat tai yrittävät ovat omasta kotikunnastaan.   

Yksi tulevien kuntien keskeisistä tehtävistä on opetus ja kulttuuri, jotka vievät jatkossa yli puolet kuntien menoista. Kiteen lukion rehtori Kyösti Värri piti viime perjantaina syksyn yo-juhlissa puheen, jossa hän peräänkuulutti keskustelua ns. sivistyskunnista Keski-Karjalassa. Värri kaipaa kannanottoja ja puheenvuoroja, mihin suuntaan esimerkiksi Kiteetä sivistyskuntana viedään. Elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin tulisi olla keskeisiä sivistyskunnan päämääriä, ei yksin kuntatalous ja sen leikkaukset.

Kuntamaineen vaikutuksesta alueen vetovoimaan kuullaan lisää 11.1.2017 Kiteesalissa järjestettävässä ”Kuntamaineella menestykseen” –seminaarissa. Ohjelmassa Timo Halosen puheenvuoro kuntamaineen ja vetovoiman yhteydestä sekä Mervi Rauhalan esitys kuntapalvelujen merkityksestä maineen rakentamisessa. Seminaarin tarkempi ohjelma ilmoittautumisohjeineen löytyy täältä.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

TYÖTÄ JA TYÖPAIKKOJA

Tänä syksynä on Keski-Karjalassa ollut aiempaa enemmän työpaikkoja avoinna: meille on haettu ja haetaan työtekijöitä tuotannollisen teollisuuden tekijöistä kaupungin virkatehtäviin. 

Parhaillaan haetaan mm. maaseutuasiamiestä, projekti-insinööriä, rakennustarkastajaa, hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia, musiikkileikkikoulun opettajaa, lastentarhanopettajaa, sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaajaa, henkilökohtaisia avustajia, raskaskoneasentajaa, kokoonpanijaa, laitossiivoojaa, puutarhatyöntekijää. Pääosa avoinna olevista työpaikoista on kokoaikaisia. Ei siis voi sanoa, etteikö meillä töitä ja hyviä työpaikkoja olisi. 

Sama tilanne on jatkunut jo koko syksyn: työpaikkoja on ollut mukavasti tarjolla. Samaan aikaan työttömyyslukumme ovat parantuneet selvästi. Lokakuun tilaston mukaan työttömyys väheni Keski-Karjalassa eniten Pohjois-Karjalan seutukunnista: vuoden takaisiin verrattuna työttömiä on meillä 8 % vähemmän. Joensuun seudulla ja Pielisen Karjalassa työttömien määrä lisääntyi parilla prosentilla. Silti meillä on edelleen kaikkiaan lähes 1300 työtöntä työnhakijaa.

Mikä selittää työttömyyden vähenemistä? Pieneltä osaltaan varmasti avoimien työpaikkojen lisääntyminen, mutta erityisesti seudun kuntien ja KETIn Osaava Keski-Karjala –hankkeen täsmätoimenpiteet. 

Osaava Keski-Karjala –hankkeessa on toteutettu menestyksellä koulutustehdasmallia, jossa työnantaja kouluttaa tarvitsemansa työntekijät (kisällit) omista, kokeneista työntekijöistä (mestarit) koulutettujen työpaikkaohjaajien avulla. Kokemukset ovat olleet etupäässä todella hyviä, sillä valtaosa koulutettavista kisälleistä on työllistynyt yrityksiin ja työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Koulutustehdasmalli on tulevaisuuden tapa kouluttaa osaajia työnantajien tarpeisiin.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

DIGIDIGIDIGIDIGI

Digi sitä, digi tätä, miksi siitä puhutaan niin paljon? Asiat on tehty tällä tavoin jo parikymmentä vuotta, miksi muuttaa toimintatapoja?

Seurasin netin kautta Nordic Business Forumia ja monessa puheenvuorossa nousivat esille sähköiset kanavat ja digitaalisuus. Peter Diamandis kertoi kehittymisen vauhdista: aiemmin kehitys oli lineaarista ja paikallista, mutta nyt se on eksponentiaalista ja globaalia. Lineaarisessa kasvussa otat rapuissa metrin askelen kerrallaan ja 30 askelta noustuasi olet 30 metrin päässä 30. rapulla. Eksponentiaalisessa kasvussa 30 askelen päästä olet kiertänyt maapallon ympäri 26 kertaa. Tämä on siis kehittymisen tahti nykyään. Kasvun mahdollistaa vaurauden kasvaminen, teknologian kehittyminen ja saavutettavuus sekä rohkeat ajatukset.   

Esimerkkinä kehittymisen vauhdista vertailtakoon muistikortteja: vuonna 2005 128 Mt muistikortti maksoi n. 100 euroa, vuonna 2014 tuhat kertaa suurempi 128 Gt muistikortti maksoi saman verran. Entä kuka olisi uskonut 20 vuotta sitten, että radio, puhelin, nauhuri, kamera, videokamera, musiikkisoitin ym. sopivat yhteen laitteeseen, joka on taskukokoinen?

Aiemmin kehittäjinä ja innovoijina olivat vain tietyt tahot, yritykset, insinöörit, nyt kaikilla on samat mahdollisuudet synnyttää jokin tuote ja menestyä. Siksi asiat kehittyvät niin nopeasti: kun joku saa ajatuksen ja laittaa ensimmäisen version julki, muut eri osaamisaloilta lähtevät kehittämään ideaa (kilpailemaan?) ja se kehittyy vauhdilla. Enää ei kannata hioa tuotetta/palvelua viimeiseen saakka ennen sen julkituloa, koska hyvin todennäköisesti sama idea on kehitteillä myös muualla. Mutta se, joka saa sen ensin julkisuuteen, saa myös maineen. Rohkeita ajatuksia syntyy, kun ihmiset alkavat miettiä, miten jonkun idean voi toteuttaa, ilman että pohtisiva sitä, onko se edes mahdollista toteuttaa.

Nettikäyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti maailmalla: vuonna 2000 6 % väestöstä käytti nettiä, vuonna 2010 23 % ja vuonna 2020 oletetaan netin käyttäjiä olevan 66 % ihmisistä. Eli 3 miljardia mieltä lisää, joilla on uusia Ideoita ja ajatuksia. 

Varoittavan esimerkin Diamandis kertoi Kodakista, joka vuonna 1996 työllisti 140 000 työntekijää ja joka ei uskonut digitalisaatioon, ei lähtenyt mukaan kehitykseen ja teki konkurssin 2012. Valokuvia otetaan entistä enemmän, mutta perinteinen kuvaus on vähentynyt jyrkästi. 

Miten tämä sitten vaikuttaa meihin? Netin kautta voi tavoittaa koko planeetan ihmiset; niistä jos asiakkaiksi saisi promillen sadasosankin, olisi markkina isompi kuin tämä paikallinen. Digitaaliset palvelut kehittyvät koko ajan, jos niihin ei varaudu ja ole mukana, voi olla että käy kuten Kodakille. Liikkeiden tarjonta pitäisi saada nettiin esille vaikka ilman verkkokauppaakin, koska netistä tuotteita etsitään. Ihmiset haluavat ostamisen olevan helppoa ja nopeaa ja tähän heille on annettava mahdollisuus. Palvelut muuttuvat,  ajanvaraus muuttuu sähköiseksi, on oltava ajan tasalla muuttuvasta maailmasta ja mietittävä, mitkä työkalut kannattaa ottaa omaan käyttöön ja miten omaa työtä saa tehostettua. 

Onhan sekin mahdollista, että tämä koko sähköinen järjestelmä kaatuu omaan kasvuunsa, kuten jotkut pelottelevat. Mutta siinäkin on bisnesmahdollisuutensa: mikäpä olisi parempi paikka selviytymiskoulutukselle kuin harvaanasuttu maaseutu, missä netin/sähköjen toimintaan ei voi aivan varmasti luottaa. Miten hienon sähköisen markkinointikampanjan kursseista saisikaan aikaan!

Sini Hukka, yritysneuvoja

YRITYSTEN TARINAT MARKKINOINNIN YTIMEKSI

Keski-Karjalaa markkinoidaan myös täällä toimivien yritysten tarinoiden kautta. Näin on kirjattu sekä seudulliseen elinkeino-ohjelmaan että Kiteen kaupungin elinvoimaohjelmaan.

 Ongelma on se, että iso osa seudun yrityksistä ei halua tulla julkisuuteen omalla tarinallaan, vaikka samalla yritykset saisivat huomiota ja markkinoitakin palveluilleen ja tuotteilleen. Kuitenkin olisi todella tärkeää kertoa muillekin, että yrittäminen onnistuu ja kannattaa myös täällä meillä.

Esimerkiksi syyskuisessa KETIn 20-vuotisseminaarissa kuulijat antoivat parhaat palautteet oman alueen yritysten esityksille. Omaa arvostamalla ja siitä kertomalla nostetaan myös alueen itsetuntoa, joka tuntuu olevan välillä kateissa.

Mistä sitten johtuu, että paikalliset yritykset eivät ole valmiita olemaan esillä? Olisiko kyse samanlaisesta itäsuomalaisesta historiallisesta ilmiöstä, joka on todennäköisesti myös itäsuomalaisena piirteenä pidetyn vieraanvaraisuuden taustalla?

Rajaseutumme on vuosisatoja ollut Ruotsin ja Venäjän rajariitojen ja -siirtojen kohde. Milloin Itä-Suomesta ovat menneet yli venäläiset, milloin ruotsalaiset. Aina on vierasta liikkunut. On opittu vieraanvaraisiksi, mutta, olettaisin, myös piilottamaan vähäiset arvotavarat ja muu ”menestys”, jotka vieraat olisivat voineet viedä mennessään. Itäsuomalaisessa perimässä lienee syvään istutettuna vaatimattomuus ja itsensä vähättely, mikä näkyy tänäkin päivänä.

Nyt olisi kuitenkin aika tuoda oma osaaminen, palvelut ja tuotteet esiin ”sammalen alta” ja esitellä niitä ylpeästi ja rinta rottingilla. Ollaan yhteyksissä!

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

MELKEIN VALMIS JA MIETITTY

Olen viime vuosina saanut palautetta, monista eri suunnista ja eri alueilta siitä, että yritysten ajantasaisia aukioloaikoja on vaikea löytää. Ja jos tiedot löytyvät, ne eivät välttämättä pidä paikkaansa. Palautetta on tullut sekä asiakkailta että toisilta yrittäjiltä. Toinen, mistä aina välillä kuulen, on se, että sähköpostiin tai puhelimeen ei vastata, vaikka yhteydenottoja olisi useampikin.

Palautteet ovat usein yksittäistapauksia, mutta ilmeisesti kyseisiin ongelmiin törmätään koko Pohjois-Karjalan alueella. Yrityksen omien nettisivujen tietojen ajantasaisuuden merkitystä ei voi korostaa riittävästi. Verkkosivuilla tulee näkyä juuri se numero ja sähköpostiosoite, joka yrityksellä on tällä hetkellä käytössään. Asiakas ei voi tietää esimerkiksi sitä, että yrittäjä lukee sähköpostia X useammin kuin sähköpostia y, tai vaihtoehtoisesti sähköpostiosoite on ilmoitettu, mutta postia ei lueta lainkaan.

Toisaalta, osaavat asiakkaatkin olla välillä melko kärsimättömiä vastausten suhteen. Sähköpostivastausta odotetaan jo samana päivänä, tai ihan viimeistään seuraavana päivänä – ja tämä on monille pienyrittäjille aika tiukka aikataulu.

Asiakkaan harmin vastaamattomista viesteistä toki ymmärtää. Olin esimerkiksi itse etsimässä erästä tuotetta, melko kiireisellä aikataululla, ja yritin soittaa palveluntuottajalle kolmena eri päivänä – ei vastausta tai takaisinsoittoa. Lähetin myös sähköpostia, ei vastausta. Yrittäjä palasi asiaan reilun viikon päästä ja kertoi olleensa edellisen viikon lomalla. Vastaamattomuuteen oli siis hyvä syy, mutta olisihan puhelimeen ja sähköpostiin voinut laittaa lomavastaajan päälle.

Toinen asia, mikä matkailualla puhuttaa, on palvelun laatu. Laatu ei ole riippuvainen yrityksen koosta, sillä pienikin yritys voi olla laadukas. Näen, että yrityksen ”hyvästä” perustuotteesta on mahdollista tehdä laadukas yksityiskohtien hallitsemisen kautta. Jotkut kutsuvat tätä vaihetta näpertelyksi – ja sitähän se monesti onkin.

Tarkkaan harkitut yksityiskohdat ovat kuitenkin useasti niitä, joihin asiakkaat kiinnittävät huomiota. Yksityiskohta voi olla esimerkiksi tuli takassa, lämmin ruisleipä pöydällä odottamassa, tyylikäs ja viimeistelty sisustus, tai joustavuus aukioloajoissa. Yksityiskohtien kautta on mahdollista osoittaa asiakkaille sellaista välittämistä, joka tuntuu henkilökohtaiselta.

Harmittavan usein palvelut jäävät ”valmis 80 %:sesti” -tasolle. Parempaankin olisi pystytty, mutta syystä tai toisesta sinne 100 %:n suoritukseen jää vielä matkaa. Tässä on meillä vielä tekemistä.

Anna Jetsu, yrityskehittäjä

TAHTOMALLA SAA JA TEKEMÄLLÄ PÄRJÄÄ

Matkailu avartaa. Sen saimme kokea, kun kävimme valtuustoretkellä. Matka suuntautui Keiteleen ja Kyyjärven kautta Seinäjoelle ja sieltä Jalasjärvelle ja edelleen Jyväskylään ja Juvalle. Saimme kuulla kolmen kunnan kuulumisia, tutustua kahteen kauppakeskittymään ja yhteen kehitysyhtiöön. Myös vierailut neljässä eri yrityksessä olivat antoisia. Mutta mitä jäi päällimmäisenä kuntavierailuista mieleen?

Keitele on ollut jo kahtena vuonna peräkkäin yrittäjien yritysilmastokyselyssä Suomen paras arvosanalla 8,6. Ja vastausprosenttikin on tosi hyvä: 40 % yrittäjistä! Asukkaita kunnassa on vajaat 2400, mutta usko tulevaisuuteen on vahva. Yritykset ja elinkeinot ovat päätöksenteon keskiössä ja tulokset hyviä: työpaikkaomavaraisuus on 122 %. Suurin työllistäjä on Keitele Forest. 

Omien yritysten palveluja käytetään, jos vain suinkin mahdollista. Perunat saadaan hankittua lähikulmilta, kun kilpailutuksessa ehtona on toimitus kuorittuna tietyssä ajassa. Päivähoitokin joustaa yritysten kiiretilanteiden mukaan. Kolme nuorten ikäluokkaa vuosittain työllistetään paikkakunnan yrityksiin maksamalla yrityksille kesätyöllistämistukea. 

Yritysten ja kunnan yhteístyö on mutkatonta. Kunnanjohtaja käy yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksissa ja elinkeinoasiamieskin, jos vain ehtii. Yrittäjien puheenjohtaja ja kunnanjohtaja tapaavat lähes päivittäin, mitä helpottaa se, että toimipaikat ovat kadun vastakkaisilla puolilla. Luottamushenkilöiden ja kunnan johdon välillä vallitsee luottamus. Päätöksenteossa pyritään asioiden nopeaan käsittelyyn, ettei yrittäjän into ehdi laantua. 

Kyyjärvi on myös kunta, joka ei ole jäänyt voivottelemaan, vaan ottanut aktiivisen kehittämisotteen. Kunnassa on asukkaita vain noin 1400, mutta silti he ovat uskaltaneet rakennuttaa kauppakeskus Paletin, jossa kunnan omistusosuus on 72 %, Parhaillaan on menossa uuden koulukeskuksen rakentamisprojekti, jonka kustannusarvio on 7 miljoonaa euroa.Shellin huoltoasemakin oli kunnan rakennuttama ja sitten myyty yrittäjälle. On vuorohoitoa tarjoava päiväkoti, oma terveysasema ja palvelutalo, jossa uima-allas.  

Kyyjärveltä jäi mieleen yksimielisyys ja yhteisöllisyys. Kunta on mukana valokuituprojektissa ja valokuitu on vedetty lähes joka taloon. Ja sitä hyödynnetään aktiivisesti. Kuntalaisten tiedon lähteenä on NopolaNews-verkkolehti, johon tiedontuottajina toimivat kunnan, seurakunnan ja Kyyjärven Kyvyn lisäksi kaikki yhdistykset. Toimittajakuntaa on lähes 100 henkeä. Valtuuston kokoukset ovat netissä, samoin jumalanpalvelukset.

Seinäjoen kehitysyhtiön missio on: "yritysten menestystä varten". Seinäjoki onkin monella mittarilla 2000-luvun menestyjiä. Kaupunki panostaa erityisesti suurtapahtumien saamiseksi kaupunkiin ja on siinä hyvin onnistunut. Toiminta on isoa ja ”komiaa”. Seinjoella tehdään eikä vain tuumata.

Juvalla ollaan Juva-puoluetta, kun lähdetään edustamaan kuntaa maakuntatasolle tai muualle kunnan ulkopuolelle. Asukkaita on 6500. Elinkeinoihin ja yrittämiseen on panostettu pitkäjänteisesti ja sen tuloksena, huolimatta rakennemuutoksen viemistä maatalouden, puusepänteollisuuden ja kirjapinon työpaikoista, työttömyysprosentti on vain noin 15 %. Valtatie 5 tuo noin 100 työpaikkaa, mutta elintarvikkeiden jatkojalostus on ”se jokin”. 

Kärkiyritys on Salico Oy, jonka kautta erilaiset Strax-salaatit matkaavat ympäri Suomen suurkeittiöihin ja hotelleihin. Osan raaka-aineista yritys saa paikallisilta tai lähialueen tuottajilta, joten salaatin ympärillä on yhteensä parisataa työpaikkaa. Toki epäonnistumisiakin on ollut vuosien saatossa, mm. kalkkunayrityksen konkurssi, mutta senkin hallin kunta osti ja nyt siellä toimii Kruunu Herkku -niminen yritys. Kehitystyötä tehdään kaiken aikaa: jonain päivänä Juva ehkä tunnetaan tryffeleistään.

Lopuksi tiivistetysti Seinäjoen kehitysyhtiö Inton tapa toimia malliksi meillekin Keski-Karjalassa: Kuuntelen aktiivisesti, innostan uuteen, tartun toimeen ja kokoan voimat.

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö

IHANA SYKSY?

Kesä on melkein jokaiselle suomalaiselle sellainen vuodenaika, jota odottaa eniten. Kesävaatteet kaapista käyttöön, rento meininki päälle ja hymy naamalle. Iloisia ihmisiä aurinkoisella kadulla ilman huolen häivää. Mutta, Suomessa on neljä vuodenaikaa ja kohta alkaa syksy. Onko siis odotet-tavissa mitään mukavaa? Räntää, loskaa, liukkautta, pimeyttä, harmautta, synkkyyttä.

Laulussa sanotaan, että ”Sitä saa, mitä tilaa...” Voisiko syksylle tehdä toisenlaisen tilauksen? Säi-hin ei taida voida hirveästi vaikuttaa ja uskomusvälinevalikoimassa ei taida löytyä kuin sadetanssi ja sitä lajia taitaa riittää ihan tilaamattakin.

Omalla asenteella voi asioihin vaikuttaa paljon. Voiko omaa asennetta muuttaa? Ja mitä asenteita omasta työkalupakista löytyy? Tarjolla on nuivaa, ikävää, synkkää. Sanojahan voi lieventää ja näin myös niiden merkitys lievenee eli tarjolla olisi nyt nuivahkoa, ikävähköä ja synkähköä. Ei kuulosta kovin valoisalta nämäkään. Entäs jos ottaisi ihan uusia sanoa käyttöön. Huippukivaa, ihquu, tajuttoman hienoo? Nyt mentiin sitten ällöpositiiviseen suuntaan.

Lapset katsovat luontaisesti asioita aika neutraalisti, jopa positiivisesti ja innostuvat. Voisiko siel-tä ottaa aikuisetkin oppia? Jos vettä sataa kaatamalla, voisi ajatella, että mitenköhän pitkälle tuosta rapakosta lentäisi loska, jos siihen hyppäisi? Ensilumen aikoihin voisi miettiä, että mitähän uusi naapuri ajattelisi, jos heittäisin sitä lumipallolla? Kylmässä nenä vuotaa koko ajan, entäs jos en pyyhkisi ollenkaan vaan antaisin sen vuotaa leualle asti?

Tasapaino pitäisi varmaankin löytää. Kun kerran asutaan tällaisessa maassa, pitää keksiä jokaiselle vuodenajalle jotain mukavaa ja innostavaa ajattelemista ja tekemistä. Syksyllä kukaan ei juuri näe, miten sotkussa hiuksesi ovat tai rypyssä vaatteet. Voi rauhassa painaa pipon päähän ja kulkea hämärässä eteenpäin. Huono sää on hyvä syy joko jäädä sohvalle ajattelemaan, lähteä kirjastoon tai ostoksille. Sää voi estää ulkoilun, mutta josko ottaisi sieltä sohvan takaa ne pölyiset käsipainot ja jumppaisikin kotona? Ja mitä kursseja sitä olikaan tänä syksynä opistoilla tarjolla?

Tilauksessa mukava syksy, kiitos!

Satu Juntunen, hallintosihteeri

PS. Iltalento Kitteelle –tapahtuma 30.9. voisi tuoda valoa syksyyn. Nähdäänkö siellä?

MIHIN LEADER-RAHAA KÄYTETÄÄN KESKI-KARJALASSA?

Leader-tuki on tarkoitettu aluetta kehittäviin paikallisiin toimenpiteisiin. Sitä voidaan myöntää yhdistyksille yleishyödyllisiin investointeihin tai kehittämistoimiin ja yrityksille investointeihin tai liiketoiminnan perustamiseen.

Mihin Leader-tukea on sitten meidän alueellamme myönnetty tänä vuonna?

Hallituksemme on myöntänyt Leader-investointitukea esimerkiksi Kiteellä Puhoksen perinnenavetan korjaukseen, Tohmajärvellä Murtoin Seuratuvan ulkorakennuksen remontointiin sekä Rääkkylässä Paksuniemen Meijerirakennuksen ulkomaalauksen toteuttamiseen.
Yleishyödyllisiä kehittämistoimia on tuettu esimerkiksi myöntämällä rahoitusta Maiju Lassila Teatterin kehittämishankkeeseen, Keski-Karjalan Kennelkerhon koulutushankkeeseen, jossa toteutetaan erilaisia koiriin liittyviä koulutuksia, sekä Keski-Karjalan kesätapahtumien yhteismarkkinointiin.

Tänä vuonna varasimme Leader-tukea myös teemahankkeisiin, joissa yhdistykset voivat joko hankkia tai rakentaa jotain toiminnassaan tarpeellisia asioita. Teemahankkeiden kautta hallituksemme päätti rahoittaa 37 pientä hanketta, joissa toteutetaan hyvin paljon erilaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi hankitaan tietokoneita tai muita elektronisia välineitä sekä ostetaan erilaisia harrastuksiin liittyviä välineitä kuten salibandylaitoja, jalkapallomaaleja, äänipöytä, kompressori, sisäliikuntavälineitä, kuntosalilaitteita, kanootteja ja kahvilakalusteita.

Rakentamispuolella haluttiin tehdä leikkikenttä lapsille, kuivaustila jääkiekkovarusteille, varastoja erilaisten harrastusvälineiden säilyttämiseen, frisbeegolfrata sekä kunnostaa ulkorakennuksia, Hutsin hyppyrimäen portaat, laitureita ja uimaranta-alueita ympäri Keski-Karjalaa.

Yleishyödyllisten hankkeiden hyödyn tulisi kohdistua mahdollisimman monelle ihmisille ja rahoitettavalle toimelle on aina oltava todellinen tarve. Hankevalinnassa pyritään myös alueelliseen tasapuolisuuteen, haluammehan kehittää koko Keski-Karjalan aluetta.

Yritystukia on myönnetty tämän vuoden aikana yhteensä yhdeksään yrityshankkeeseen. Yritystukirahoilla on tuettu uusien yritysten toiminnan alkuvaiheen investointeja sekä jo toimivien yritysten kehittämistä edistäviä investointeja. Perustamistukea voidaan myöntää uuden yrityksen perustamiseen tai olemassa olevan yrityksen uuden liiketoiminnan perustamiseen liittyviin osto- tai asiantuntijapalveluihin.

Yrityshankkeiden tavoitteena on saada alueelle uusia palveluita ja säilyttää täällä olevia palveluita. Yrityshankkeiden avulla halutaan myös edistää työllistymistä ja kannustaa yrittäjiä uusiin kokeiluihin.
Tällaisia asioita on alkuvuoden aikana laitettu käyntiin. Saa nähdä, mitä ideoita alueen asukkaat syksyllä innostuvat tekemään.

Maare Laakkonen, toiminnanjohtaja

LAHJAKSI, TULIAISIKSI, OMAKSI ILOKSI

Kesä, kärpäset ja mökkireissut. Mukava olisi viedä ystäville tuliaisiksi jotain paikallista, mutta mitä se voisi olla. Kokosin listaa, mitä kaikkea kivaa paikallista täältä voisi viedä tuliaisena tai lahjaksi. 

Juomia: Kiteeläistä Kalevala-giniä, Kalevala-vodkaa, Aitoa kitteeläistä pontikkaa, Savikon tähkää, Paksuniemen juomatehtaan Jyrki-siiderit, mehut, marjaviinit

Käsitöitä: Saranian nahkatyöt hevosille, lehmille, alpakoille ja koirille sekä nahkavyöt ihmisille, Erästuotteen nahkatuotteet, paikallisten käsityöläisten käsityöt, Tohmis rulettaa -paidat

Taideteoksia: useita paikallisia kuvataiteilijoita, puiset taideteokset, tekstiilitaide, veistokset,

Keramiikka: EiMi-keramiikka, Galleria Savipajan enkelityöt

Lähiruokaa: Mansikoita ja muita marjoja (katso lähiruokaopas), marjajalosteet esim. hyytelöt, hillot, mehut hunajaa, kalasäilykkeitä (mm. muikkuja, särkeä) ja –valmisteita, Nordic Koivun koivunmahlaa, paikallista leipää, leivoksia, kakkuja, jauhot, suurimot

Muita: Kirjat paikallishistoriasta, Nightwishin levyt, Marimekon pussukat, olkalaukut, sukset, tuotteet omasta kuvasta, kastematoja, turvetta, multaa, kuivakukat ja tuorekukat, taimet, Väre-pilkin pilkit.

Lahjakortit, pääsyliput: Kesäteatterin ja muiden paikallisten tapahtumien liput, lahjakortti paikallisiin palveluihin, ohjelmapalveluihin. 

Ostopaikkoja mm. tiloilta suoraan (ks. lähiruokaopas ja www.aitojamakuja.fi), Reko-lähiruokarengas, paikalliset liikkeet, Onnen kauppa, Sovintola, kirjakauppa, taidenäyttelyt, myyjäiset, tapahtumat, tehtaanmyymälät. 

Nämä nyt tulivat mieleen, mutta tässä ei varmasti ole vielä kaikki. Löytyy varmasti lahja joka tarpeeseen ja lähituotteita omaankin käyttöön. Laittakaa vinkkejä alle lisää. 

Sini Hukka, yrityneuvoja

KYLIEN PELASTUSRYHMÄT TUOVAT TURVAA KESKI-KARJALAAN

Pidimme viime viikolla koulutustilaisuuden Rääkkylän kylien pelastusryhmille. Saimme tietoa metsäpaloista ja sen jälkeen tutustuimme kirkonkylän paloasemaan ja sen kalustoon. Rääkkylän kylille on perustettu kolme ryhmää ja niissä on yhteensä kolmisenkymmentä jäsentä mukana. Kesälahdella ryhmiä on myös kolme, Kiteellä viisi ja Tohmajärvellä neljä ryhmää. Keski-Karjalan alueen kaikki 150 jäsentä ovat saaneet peruskoulutuksen tehtävään ja osalle, kuten nyt Rääkkylässä, on aloitettu lisäkoulutukset. 

Kiitos ryhmien perustamisesta kuuluu palomestari Rauno Suomalaiselle, joka on patistellut kuntia perustamaan ryhmiä ja organisoinut ryhmien koulutukset. Koulutukset ovat sisältäneet mm. ensiaputaitojen opettelua ja alkusammutusharjoituksia. Tarkoituksena on, että ryhmät kokoontuisivat pari kertaa vuodessa yhteiseen tapaamiseen, joissa kertauksen lisäksi opeteltaisiin uusia asioita. Viime viikon Rääkkylän koulutukseen tulleet saivat kutsun myös tekstiviestillä ja se oli osa harjoittelua, koska tositilanteissa kutsut ja tiedottaminen tapahtuu tekstiviesteillä.  

Mitä nämä tositilanteet sitten voivat olla? Myrskyjen ja muiden luonnon rajujen olosuhteiden aiheuttamat häiriötilat ovat yleisin syy, jolloin pelastusryhmäläisiä tarvitaan. Kaatuneet puut voivat aiheuttaa sähkökatkoksia ja vaikeuttaa liikennettä. Ryhmäläiset voivat kartoittaa alueiltaan tilannetta ja ilmoittaa esim. sähköyhtiöille, missä linjoille kaatuneita puita on. Tielle kaatuneita puita voidaan myös raivata, jos ryhmäläiset voivat sen turvallisesti tehdä. Metsäpaloissa ryhmäläiset voivat olla rajaamassa tulta ja avustamassa sammutustöissä. 

Ryhmäläisillä on käytettävissä myös kalustoa kuten traktoreita, aggregaatteja ja lietevaunuja, joista voi olla lisäapua pelastusviranomaisille monessa tilanteessa. Pitkään jatkuneissa sähkökatkoksissa voivat ryhmäläiset avustaa tarkastamalla, kuinka esim. yksinasuvien vanhusten talouksissa selvitään. Aina apuun lähdetään viranomaisen kutsumana ja opastama. 

Rääkkylän ryhmät perustettiin puolitoista vuotta sitten. Olin iloisesti yllättynyt, kuinka helposti saimme ryhmiin jäseniä. Asia koettiin tärkeäksi ja tämäntyyppisessä vapaaehtoistoiminnassa haluttiin olla mukana. Ryhmäläiset saavat pienen palkkion, mikäli joutuvat tositoimiin. Heidät on myös vakuutettu toiminnan aikana. On ollut keskustelua, että ryhmäläisiä voitaisiin käyttää myös poliisin apuna esim. kadonneiden etsimisessä. 

Keski-Karjalasta saatujen hyvien kokemusten perusteella maakunnassa on käynnistynyt Turvaa Maaseudulle –hanke. Sitä hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, osatoteuttajina ovat Pohjois-Karjalan pelastusalan liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluejärjestö. Keskeisin tavoite on lisätä turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta harvaan asutulla maaseutualueella. Tarkoitus on tehdä turvallisuutta edistäviä tekoja eikä maalailla uhkakuvia.

Turvaa maaseudulle –hankkeessa järjestetään turvallisuuskoulutusta ja kootaan kylille pelastusryhmiä toimimaan Keski-Karjalan malliin. Lisäksi pyritään saamaan turvallisuussuunnitelmat osaksi kyläsuunnitelmia. 

Rääkkylässä turvallisuusasiat ovat seuraavan kerran esillä vapaa-ajan asukkaiden tapaamisessa tiistaina 5.7 klo 18 Paksuniemessä. Silloin on mahdollista harjoitella mm. alkusammutusta ja selvittää oman mökin koordinaatit, joista voi hätätapauksissa olla korvaamatonta hyötyä.

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri

Pelastusryhmä tutustuu paloasemaan.

Saarten ryhmäläinen Marjatta Tolvanen harjoittelee sammutusta.

 

YRITYSKAUPAN ONNISTUMINEN MONEN TEKIJÄN SUMMA

Yritysneuvonnan yksi antoisimpia hetkiä on se, kun myyjä/luopuja ja ostaja/jatkaja laittavat allekirjoituksensa kauppakirjaan ja kättelevät tyytyväisinä onnistuneen kauppaprosessin päätteeksi. Jatkajalla alkaa arkinen aherrus liiketoiminnan pyörittämisessä, jotta kauppaan liittyvät sitoumukset ja velvoitteet saadaan hoidettua ja luopuja pääsee mahdollisesti hengähtämään pitkän yrittäjätaipaleen jälkeen. Jotta tähän tilanteeseen on päästy, on molempien osapuolien pitänyt huomioida monta asiaa.

Kuten monet asiantuntijat useaan kertaan painottivat toukokuussa Kiteellä pidetyssä ”Miten onnistun yrityskaupassa” -tilaisuudessa, pitää omistajavaihdokseen varautua riittävän kauan. Myytävän yrityksen myyntikuntoon saattaminen on pitkäjänteistä työtä eikä vain viime hetken pintasipistelyä. Potentiaalinen ostajakunta on todella vähissä, jos myytävänä on viime vuodet jäähdytelleen ja investointeja minimoineen yrityksen liiketoiminta. Tämä yhdistettynä tunnepohjaisesti määritettyyn, ylihintaiseen liike-/goodwill-arvoon, johtaa vuorenvarmasti kiinnostuksen hiipumiseen, eikä myyntikikka tai toinenkaan auta kaupanteossa. Sanonta ”luvut eivät valehtele” pitää tässä suhteessa paikkansa. Tuloskunnossa oleva yritys on sen sijaan huomattavasti helpompi kaupata.

Jotta myyjä voi luopua yrityksestään ja liiketoiminnastaan, on hänen toimeentulonsa oltava turvattu. Vuosikymmenet alimitoitettuna maksettu eläketurva ei ehkä riitäkään ja kauppahinnassa pitäisi saada tämän takia ”pesämunaa” eläkepäiviä varten. Jatkajan kannalta oleellista on pystyä järjestämään rahoitus kauppaan ja pystyä maksamaan liiketoiminnasta saatavalla tuloksella kohtuullisessa ajassa yrityksen osto.

Kauppahinta on vain yksi elementti koko prosessissa. Yksi tärkeä seikka on se, miten kaikki se luopujan tieto-taito ja kokemus saataisiin siirtymään jatkajalle. Ettei jäisi täysin hiljaiseksi tiedoksi.. Ketin Osaava Keski-Karjala –hankkeessa onkin toteutettu yrityksen omistajavaihdoskoulutusta mestari-kisälli toimintamalliin perustuvana koulutuskokeiluna.

Erilaiset lupa-asiat tuovat mielenkiintoisen (byrokratia)lisänsä omistajavaihdoksen suunnitteluun. Eräänkin toiminnan kannalta keskeisen luvan osalta huomattiin, että lupa on voimassa myyjällä kaupantekohetkeen saakka ja jatkaja pääsee hakemaan lupaa itselleen vasta kun yritys on vaihtanut omistajaa. Väistämätön katkos siis liiketoimintaan! Lupaprosesseihin sinällään on syytä varata aikaa, vaikka monesti asiat sujuvat viranomaisilla joutuisasti.

Kysyvä ei tieltä eksy. Yrityskauppaa suunnittelevat saavat varmasti hyvää vertaistukea ja tietoa oman yrityksensä myyneiltä ja yrittäjäjärjestöiltä. Rahoituslaitokset ja mm. Finnvera auttavat ja niin Ketin yritysneuvojatkin, joiden kautta myynti-/ostoprosessi kannattaa laittaa alkuun.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

"KAIKKI HYVÄSTI"

Kysyimme pari viikkoa sitten Kesälahden messujen kävijöiltä, mitä he arvostavat eniten Keski-Karjalassa. Kaksi asiaa nousee selvästi yli muiden: luonto ja ihmiset.

Kaunis, puhdas luonto ja erityisesti vesistöt ovat selvästi paikallisille rakkaita. Esimerkiksi Puruvesi mainitaan useassa vastauksessa. Osaamme siis arvostaa omaa kotimaisemaamme. 

”Ihmiset” sai toiseksi eniten arvostusta: avoimuus, välittömyys, aktiivisuus, reiluus, avuliaisuus, leppoisuus, ystävällisyys – karjalaisuus kaikkinensa on täällä arvossaan. Joku mainitsee sukulaisten läheisyyden arvokkaimmaksi. 

Vapaus, rento elämä ja elämisen helppous ovat joillekin parasta Keski-Karjalassa. Palvelujakin arvostetaan ja toivotaan niiden edelleen säilyvän monipuolisina. Myös tapahtumat saavat huomioita, samoin erinomaiset harrastusmahdollisuudet.

Edellämainitut ovat paljolti niitä asioita, joilla Keski-Karjalaa markkinoidaan. On erinomaista, että myös me itse osaamme arvostaa ja olla ylpeitä näistä vahvuuksistamme.

Oman arvostus on noussut tänä keväänä esiin myös seudullisen elinkeinostrategian valmistelussa. Erityisesti nuorten teemaryhmässä keskusteltiin oman seudun arvostamisesta ja siitä, että paikalliset eivät välttämättä osaa nähdä niitä hyviä asioita, joita täällä on. Ryhmässä lähes kaikki ovat joko paluumuuttajia tai muualta tänne muuttaneita, joten he pystyvät arvioimaan ja vertaamaan seutua ja seudun palveluja muihin alueisiin ja paikkakuntiin. Vaikka joitain kielteisiäkin huomioita oli, jokainen kiitteli Keski-Karjalaa ja alueen palveluja. 

Asenteilla on valtavan suuri merkitys ja mielestäni arvostus poikii asenteista. Ollaan ylpeitä seudustamme ja kerrotaan se muillekin!

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

HOVIT JA MAALAISKARTANOT KESKI-KARJALAN MATKAILUN BRÄNDIKÄRJEKSI?

Kuva: Jarno Artika

Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelmassa tehdään tämän kevään ja kesän aikana Savikon alueelle painottuva alueellinen kehittämis- ja toimintasuunnitelma. Tavoitteena on katsoa tulevaisuuteen – siis siihen, mitä matkailussa tulevaisuudessa Kiteellä ja Keski-Karjalassa tapahtuu. Savikon alue liittyy vahvasti Keski-Karjalassa esiin nousseeseen hovi- ja kartanoteemaan.

Hoveja ja maalaiskartanoita on alueellamme yllättävän paljon, ja monet niistä ovat jo valmiiksi matkailukäytössä. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi vanhojen rakennusten historialliset Jouhkolan Hovi, Koivikon Kartano, Savikon Kartano sekä uudemmat tulokkaat Suomen Pietarhovi, Kiteenhovi ja Pajarinhovi. Kaikilla näillä taustatarinassaan paikallinen perinne.

Nyt joku teistä kysyy, että entä lomamökit? Eikö niitä kuitenkin ole enemmän? Lomamökit ja lomamökkiyrittäjät ovat Keski-Karjalan matkailun selkäranka. Matkailullisella brändillä haetaan kuitenkin jotakin sellaista, millä alue erottuisi maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja mielellään myös kansainvälisesti. Suomi on täynnä lomamökkejä erilaisten vesistöjen äärellä – kuinka me erotumme muista?

Testasin kevään messuilla sanaparia ”hovi ja maalaiskartano” keskusteluissa messuasiakkaiden kanssa. Teema herätti monissa asiakkaissa positiivista kiinnostusta seutuamme kohtaan ja usein sain asiakkailta myös joukon täsmennystä vaativia lisäkysymyksiä. Olemme matkailuyrittäjien kanssa valmistelleet aiheeseen sopivaa pyöräilytuotetta, joka toteutetaan nyt ensi kesänä ensimmäistä kertaa. Retkestä on elokuun alussa yksi takuulähtö. Lisätietoja löydät täältä. 

Keski-Karjala ansaitsee oman matkailullisen kärkiteemansa, sillä monille alueemme on melko tuntematon – jopa oman maakuntamme sisällä. Teema olisi ainutlaatuinen myös Pohjois-Karjalassa, profiloituuhan Ilomantsi esimerkiksi ortodoksisuuden ja sotahistorian ympärille sekä Pielisen Karjala kansalaismaisema Kolin, Bomban karjalaiskylän ja monipuolisen luontomatkailun kautta. 

Hovien ja maalaiskartanoiden Keski-Karjala ­- miltä kuulostaa?

Anna Jetsu, yrityskehittäjä

APRILLIUUTISOINTIA

”Puhoksen halleihin tulee tekstiilistä sellua valmistava tehdas, joka myös tekee sellusta kangasta ja ompeluttaa tuotteet Keski-Karjalassa ja perustaa ison verkkokaupan. Tehtaan koneistus tehdään paikallisten konepajojen yhteistyönä. Ompelu tehdään yhteistyössä Kiteen huonekalutehtaan kanssa. Toiveena on, että paikalliset asukkaat ja myös Venäjän puolen asukkaat tuovat vanhat vaatteensa keräyspisteisiin.” 

”Amerikkalainen sijoittaja (tuttu myös eurojackpot-mainoksista) alkaa rakennuttaa Niiralaan isoa merkkituotteiden outlet-ostoskeskusta, jonka pihalle tulee maailman suurin maailmanpyörä, josta näkee Laatokalle asti. Lapsenmielisiä ilahduttaa, kun ostoskeskuksen ylimmästä kerroksesta on suunnitteilla liukumäki maanalaiselle parkkipaikalle. Sijoittaja kommentoi, että ”näen Venäjän suuren potentiaalin, mutta Suomen turvallisuus verrattuna Venäjän epävarmaan tilanteeseen ja amerikkavastaisuuteen sai minut päätymään investointiin niin lähelle Venäjän rajaa kuin mahdollista. Rajaa lähinnä oleva kaavoitettu vapaa alue löytyi Niiralasta.”

”Rääkkylään rakennetaan Paksuniemeen mummolakonseptilla Suomen Florida. Keskeisenä sisältönä on lämmin puurakenteinen sisäpuisto, jossa on auringonpaistetta, sopivasti lämpöä, hiekkaranta, lämmin vesi. Tarjolla on myös erilaisia hyvinvointipalveluja ja paikallisista juomatuotteista tehtyä drinkkejä. Paksuniemeen alkaa kesällä myös laivaliikenne Joensuusta ja Savonlinnasta, ja lisäksi tehdään säännöllisiä risteilyjä Pietarista Saimaata pitkin. 

Sieltä on mahdollisuus hankkia pysyvä asunto, johon kuuluu Suomen Floridan vapaa käyttöoikeus. Liperin ikkunatehdas on yhdessä Rääkkylän muovin kanssa kehittänyt järjestelmän, joka kokoaa auringonlämpöä kesällä ja käyttää sitä talvella, jolloin saadaan autenttiset olosuhteet tehokkaalla energiajärjestelmällä, tämä on pilottikohde, jossa järjestelmää testataan.” 

Aprillipäivänä on ihana lukea uutisia, silloin kun ne villeimmätkin ajatukset tuppaavat toteutumaan. Ehkä jonain päivänä jokin näistä ”piloista” toteutuu jossain muodossa. Mitä muita hyviä aprilliuutisia keksitte, joiden toteutuminen olisi hienoa?

Sini Hukka, yritysneuvoja

YRITTÄJÄ, ANNA ÄÄNESI KUULUA!

Hallituksen normipurkuhanke ”Sujuvoitetaan säädöksiä” etenee eri hallinnonaloilla pikkuhiljaa. Normipurkutyö on aloitettu kaikissa ministeriöissä. Normien purkutyössä on tavoitteena kansalaisten arjen ja yritysten toiminnan helpottaminen sekä kilpailukyvyn parantaminen sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. Yhteenveto vuoden 2015 normipurun tuloksista on julkaistu ja luettavissa netistä. Pääpaino sääntömuutostyössä on kuitenkin vuosina 2016-2017.

Valtio kyseli kunnilta viime syksynä mielipidettä kuntien turhista tehtävistä. MTK ja Maaseudun Tulevaisuus -lehti nosti viime vuoden loppupuolella voimakkaasti esille maatilayrittäjyyttä koskevia, järjettömän tuntuisia säädöksiä ja pyysi lukijoitaan ottamaan yhteyttä ja tuomaan esille omia esimerkkejään yritystoimintaa hankaloittavista säädöksistä. Palautetta voi varmasti antaa edelleenkin.

Nyt Suomen yrittäjät ry on aktivoitunut. Järjestö haluaa saada yksityiskohtaisia esimerkkejä yrittäjyyttä haittaavista laeista ja muista säädöksistä ja toivoo saavansa palautetta myös siitä, mitä niille pitäisi tehdä ja mitä hyötyä niiden muuttamisesta olisi yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta. Esimerkiksi ympäristölupaprosessien venyminen ja kalliit lupamaksut rasittavat niin viljelijöiden kuin monien muiden yrittäjien investointivaiheen liiketoimintaa.   

Yrittäjä, anna siis äänesi kuulua yrittäjäjärjestön kyselyyn! Kerro miten sääntelyä tulee sujuvoittaa, mitä pitää muuttaa. Kyselyn osoite on http://www.yrittajat.fi/fi-FI/saantelyn-jarkeistaminen. 

Myös muiden kuin yrittäjien mielipiteitä kysellään monista eri asioista. Ota kantaa on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottaman verkkopalvelu, jossa voi kommentoida esimerkiksi, miten koti- ja omaishoitoa voisi parantaa tai maahanmuuttajien tietotaitoa hyödyntää.

Ota kantaa –osoite on https://www.otakantaa.fi/fi-FI

Ja norminpurun http://www.norminpurku.fi/tietoja-sivustosta/

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö

PUOLUEETTOMUUS JA TASAPUOLISUUS LEADER-TOIMINNASSA

Yhdistyksemme Keski-Karjalan Jetina ry myöntää Leader-tukea maaseudun kehittämistä tukeviin toimiin Keski-Karjalassa. Hallituksemme jäsenet tekevät päätökset siitä, mille tahoille Leader-tukea myönnetään. Hallituksemme on koottu kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Kolmikantaperiaate tarkoittaa sitä, että hallituksessamme on kuntaedustajia, yhteisöedustajia ja yksityisten asukkaiden edustajia. Jokaisella edustajalla on henkilökohtainen varajäsen.

Tämän lisäksi hallitus on koottu mahdollisimman tasapuolisesti alueen eri paikkakunnilta siten, että koko toimialueemme on maantieteellisesti tasapuolisesti edustettuna. Hallituksessamme on edustajia Tohmajärveltä, Värtsilästä, Kesälahdelta, Rääkkylästä ja Kiteeltä. Tiedostamme sen, että paikkakunnat ovat ja pysyvät edelleen olemassa, riippumatta siitä missä virallinen kuntaraja kulkee. Ihmiset ja heidän tarpeensa eivät muutu eivätkä häviä kuntarakenteiden muutosten myötä mihinkään. 

Maantieteellisen edustuksen ajatus on, että eri alueilta tulevat ihmiset tietävät parhaiten, mitä omalla asuinalueella tapahtuu ja mitä omalla paikkakunnalla tarvitaan. He myös parhaiten tunnistavat oman asuinpaikkansa vahvuudet, heikkoudet ja kehittämistarpeet. Näin he osaavat antaa oman tietämyksensä alueen asioista päätöksenteon tueksi muille hallituksen jäsenille. 

Hallituksemme jäsenillä on erityisosaamista monelta alalta: maanviljely, yrittäjyys, työllistämistoimet, hoiva-ala, rakennusala, urheilu ja liikunta, järjestötyö jne. Hallituksen jäsenen tulee osata oman erityisosaamisensa lisäksi arvioida hankehakemuksia koko Keski-Karjalan alueen hyödyn näkökulmasta. Hänen tulee nähdä Keski-Karjalan alue kokonaisuutena ja ajatella päätöksenteossaan koko Keski-Karjalan alueen etua. 

Minulla on työssäni ollut mahdollisuus seurata hyvää, rikasta ja monipuolista keskustelua hallituksemme päätöksenteon yhteydessä. Jokainen kokous on ollut minulle erittäin opettavainen ja avartava kokemus. Mahdollisista kuntien välisistä riidoista ja vastakkain asettelusta ei ole hallituksemme kokoushuoneessa tietoakaan. Käsittelyymme on tullut koko aluetta hyödyttäviä hankehakemuksia, joiden valmistelussa kuntien työntekijät ovat tehneet erinomaista yhteistyötä koko alueen etua silmällä pitäen. 

Kehittämistyössä on ensiarvoisen tärkeätä nähdä toiselle kohdistuva hyöty rikkautena, eikä olla kateellinen toisen saamasta rahallisesta tuesta. On tärkeää osata arvioida asioita puolueettomasti ja asettaa jonkun muun etu tarvittaessa oman edun edelle. Onneksi hallitukseemme on valikoitunut sellainen ihmisjoukko, joka osaa nähdä alueen hyödyn suuremmassa mittakaavassa ja jolle alueemme kaikki asukkaat ja toimijat ovat yhtä tärkeitä asuinpaikastaan tai sijainnistaan riippumatta. Tällaista ajattelumallia haluan itsekin oman työtehtäväni kautta olla edistämässä.

Maare Laakkonen, toiminnanjohtaja

MATKAILUN JOKU MUU

Kaikki tietävät, että Pohjois-Karjalan matkailu saadaan nousuun tuotepaketteja tekemällä. Tämä viesti on saatu kattavasti läpi. Harva tietää, että maakuntamme matkailu ei itse asiassa ole kiinni tuotepaketeista.

Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelmassa on koottu osa maakunnan tuotetarjonnasta yksiin kansiin. Tuotepaketteja tai tarkemmin matkailutuotteita on koossa noin 60 sivua ja katalogi kattaa tarjonnasta ainoastaan pienehkön osan. Uskallankin väittää, että ongelmana eivät ole tuotteet tai niiden puuttuminen, vaan kiinnostuneiden ostajien löytäminen.

Tuotekatalogi ammattilaisten käyttöön

Katalogissa on useita tuotteita myös Keski-Karjalasta. Mukana ovat esimerkiksi hovi- ja kartanokierros pyöräillen, Kantele workshop, Savikon alueen hyvinvointimatkailutuote, yhteistuotteet Venäjän Karjalan kanssa ja taidepainotteinen lomapaketti Rääkkylästä. Tuotekatalogi on alueen kansainvälistä markkinointia varten suunniteltu ja englanninkielinen. Painettua katalogia jaetaan esimerkiksi matkanjärjestäjille ja mediavieraille, lisäksi se löytyy sähköisenä netistä. Tuotekatalogi poikkeaa tavallisista esitteestä siinä, että se on ammattilasten käyttöön suunniteltu myyntiesite.

Toki tuotteistamisessa on vieläkin parantamisen varaa. Töitä on tehtävä esimerkiksi siinä, että tuotekuvaukset saadaan kirjoitettua yhä paremmin myyvään muotoon. Lisäksi tuotteen tulee olla helposti ostettavissa ja sillä täytyy olla selkeä hinta. Monet matkailutuotteet syntyvät asiakkailta tulleiden ideoiden, toiveiden ja ennen kaikkea kysynnän mukaan. Jos on kysyntää, on helppo rakentaa tuotteita. Paljon vaikeampaa on rakentaa ensin tuote ja alkaa sen jälkeen etsiä sille asiakkaita. Tämä on mahdollista, mutta yleensä huomattavasti hitaampaa ja työläämpää.

Kun joku muu tekisi

Matkailualasta keskusteltaessa puheissa vilahtelee säännöllisin väliajoin mystinen Joku Muu, joka tulee esiin etenkin siinä vaiheessa, kun puhutaan esimerkiksi tuotepakettien rakentamisesta, markkinoinnista tai myynnistä. Olen huomannut, että Joku esiintyy etenkin matkailupuolen keskusteluissa, kenties muillakin aloilla.

Matkailualan yrittäminen vaatii usein todellista moniosaamista: yrittäjä on samalla siivooja, kokki, asiakaspalvelija, viihdyttäjä, remontoija, ideoija, naapurin olkapää ja yrityksen toimitusjohtaja. Matkailualalla, kuten muillakin toimialoilla, yrittäjät vastaavat silti viimekädessä itse omasta tuotteestaan: sen kehittämisestä, myynnistä ja markkinoinnista. Ei ole olemassa ”jotakin muuta”, joka keksisi liikeidean, tuotteistaisi sen ja lisäksi sekä myisi että markkinoisi tuotteen.

Tein äskettäin Keski-Karjalan alueella pienimuotoisen tutkimuksen matkailuyrittäjien itse tekemästä markkinoinnista ja myynnistä. Monet kertoivat, että tyypillisesti asiakkaat ottavat suoraan yhteyttä. Lisäksi myyntiä tulee esimerkiksi booking.comin tai jonkin muun vastaavan sivuston kautta. Omaa, aktiivista markkinointia on usein vain vähän.  

Perustyö on tehtävä itse

Matkailun alueorganisaatiot, hankkeet tai muut julkiset organisaatiot eivät voi tehdä yrittäjien omaa perustyötä heidän puolestaan. Perustyöhön kuuluvat laadukkaan yritystoiminnan lisäksi myös yrityksen tuotekehitys sekä myynti ja markkinointi. Yleiset organisaatiot tai hankkeet voivat tarjota avuksi työhön alueellista yhteismarkkinointia, työkaluja, kanavia ja keinoja yritystoiminnan kehittämiseen ja edistämiseen.

Meillä on maakunnassa monia aidosti hyviä matkailualueita, -paikkoja ja -tuotteita, mutta ne sijaitsevat sirpalemaisesti ympäri maakuntaa. Meillä on tuotteita, mutta ei täyttä varmuutta siitä, kuka on ostaja. Meillä on myös lukuisa joukko erikokoisia matkailuaihioita, jotka odottavat tekijäänsä. Usein nämä aihiot kuitenkin jäävät kesken tai unohtuvat, sillä niitä toimijoita, jotka tekevät matkailua liiketaloudellisin perustein, on rajallisesti. Meidän matkailumme on monilta osin ”kotikutoista” ja pientä, mutta sinänsä aitoa ja sydämellistä.  

Verkostoilla hyöty irti

Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelmassa yhtenä tavoitteena on saada maakunnan toiminnasta yrittäjälähtöisempää, sillä todellinen kasvu tai muutos lähtee aina yrittäjistä. Kukaan ulkopuolinen ei kasvuun vaadittavaa päätöstä tai itse työtä pysty tekemään. Monet pienet matkailutoimijamme työskentelevät jo nyt omien voimavarojensa äärirajoilla. Aikaa, rahaa tai muita keskeisiä resursseja uudistumiseen, laajenemiseen tai kehitystyöhön ei yksinkertaisesti ole.

Näin ollen ainoa järkevä tapa kehittää matkailualaa, ainakin täällä reuna-alueilla, on pyrkiä muodostamaan matkailutoimijoista yrittäjä- tai yhteistyöverkostoja, jotka yhdessä lähtevät viemään heille tärkeää aluetta, tuotetta tai palvelua eteenpäin. Verkostojen rakentaminen ja ”samansieluisten” ihmisten löytäminen ei käy hetkessä. Matkailualan kehitys- ja markkinointityöstä puhuttaessa aikaikkuna on minimissään kolme vuotta eteenpäin. 

Se Joku Muu, jota niin kovasti huudellaan, löytyy itse asiassa yrittäjistä itsestään, todellisen ja kaikkia hyödyttävän yhteistyön kautta. 

Anna Jetsu, yrityskehittäjä, Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma