KESKI-KARJALA TUTUKSI VENÄLÄISILLE MATKANJÄRJESTÄJILLE

Seudullamme vieraili pari viikkoa sitten viitisentoista henkilöä Petroskoin ja Sortavalan matkatoimistoista. Matka oli toteutettu ENPI-matkailuhankkeen kautta yhdessä Pielisen Karjalan ja Joensuun kanssa.  Me yritimme saada heidät kiinnostumaan Keski-Karjalasta matkailukohteena.

 

Aikataulu ja suunnitelmat menivät heti uusiksi, kun tulijoiden bussi ylitti rajan puolitoista tuntia myöhässä ja ensimmäisten käyntikohteiden yrittäjät ilmoittautuivat sairastuneensa. Onneksi löytyi matkailuyrittäjiä, jotka olivat valmiita ottamaan porukan vastaan lyhyellä varoitusajalla.  

Rajalla meinasi usko ryhmän tuloon mennä, mutta lopulta tapasimme matkaajat, jotka olivat lähteneet liikkeelle jo viideltä Suomen aikaa. Aikataulua jouduttiin muuttamaan, mikä onneksi sopi kaikille käyntikohteillemme hyvin. Vastaus oli muutoksesta ilmoittaessani: ”tulkaa kunhan kerkeette”. Tämä asenne sopii erinomaisen hyvin matkailualalla toimijoille, etenkin jos vieraana on venäläisiä. Ikinä kun ei tiedä, missä kunnossa Venäjän tiet ovat ja kuinka nopeasti raja ylittyy.  

Otimme ryhmän lämpimästi vastaan ja Väisäsen Birgitta nousi kyytiin kertomaan 9-tien varteen tulevista kohteista. Tutustuimme Jouhkolan hoviin, Hutsin urheilukeskukseen, Koivikon Kievariin, Matkakolmioon, Koivikon talleihin ja päätimme kierroksemme Pajarinhoviin.  

Matkatoimistojen edustajat olivat hämmästyneitä nähdessään, mitä kaikkea seudullamme on tarjota. He olivat innostuneita kauppakeskussuunnitelmista Tohmajärvelle. Kaikki olivat matkanneet Suomessa, mutta heillä ei ollut aavistustakaan, että näin lähellä rajaa on näin houkuttelevia kohteita.  

Jouhkolan hovin nuori isäntä Tuomas kertoi pienestä jääsaunastaan, joka oli aivan uutta suurimmalle osalle porukasta. Hutsin urheilukeskuksen edulliset hinnat, siisteys ja monipuoliset palvelut tekivät vaikutuksen. Koivikon Kievarin ruuat veivät kielen mennessään. Monet matkanjärjestäjistä olivat sitä mieltä, että Koivikolla aletaan pysähtyä usein, sillä hinta ja laatu sattuivat heidän mielestään hyvin kohdalleen. Tallien tuoksut eivät olleet kaikkien mieleen, mutta tuoreen yrittäjän suunnitelmat mm. ratsastusleireistä kiinnostivat. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että ohjausta pitäisi saada myös venäjän kielellä.  

Pajarinhovin vesipuisto soveltuu ryhmäläisten mielestä hyvin lapsiperheille. He pettyivät vain siihen, etteivät ehtineet kiertää eläinpuistoa. Lopuksi tutustuimme Pajarinhovin mökkeihin. Kommenteista päätellen he olisivat halunneet jäädä tänne saman tien.

Lähetimme kohti Kolia porukan, jolla oli mukanaan kassillinen esitteitä, paljon uusia kohteita ja kontakteja. Mielestään he olivat nähneet ja kuulleet muutaman tunnin aikana niin paljon uutta, että tunsivat olleensa matkalla jo kolme päivää.

 

Sini Hukka, yritysneuvoja

Venäläiset matkanjärjestäjät tutustuivat Koivikon talleihin.

 

MATKAILUN MARKKINOINNISTA

Karelia Expert järjesti viime viikolla Joensuussa matkailun myyntitilaisuuden. Mukana oli yli 40 matkailu- ja palvelualan toimijaa ympäri Pohjois-Karjalaa. Mukaan kutsuttuja asiakkaita oli noin sata, järjestöasiakkaita ja yritysten edustajia. Asiakkaat olivat ympäri Pohjois-Karjalaa.

Keski-Karjalasta oli allekirjoittaneen lisäksi mukava edustus matkailutoimijoita. Myyntipöydissä kävi kova kuhina, kun asiakkaat etsivät kuumeisesti retkikohteita. Keski-Karjala oli osalle asiakkaista tuttu, mutta osa ei ollut koskaan käynytkään seudullamme. Päivä oli erittäin antoisa ja Keski-Karjala kiinnosti monia. Moni alueellamme jo käynyt lupasi tulla uudestaan. Eli Keski-Karjala on osannut jättää hyvän vaikutelman vieraanvaraisuudestaan.

En voi olla mainitsematta kahta rouvaa, jotka Keski-Karjalan myyntipöydän luona innostuivat suuresti Sortavalan matkasta. Heidän eleensä ja ilmeensä olisivat olleet kuvaukselliset. Siinä hetkessä ei voinut olla tuntematta ylpeyttä Keski-Karjalan matkailutarjonnasta. Toki rouvia kiinnosti koko seutukuntamme, mutta rajan läheisyys sai heidät erityisen innostuneeksi.

Jokainen keskikarjalainen matkailutoimija voi olla ylpeä omastaan. Oman tuotteensa ja palvelunsa arvostaminen helpottaa markkinointia ja se heijastuu vain myönteisesti asiakaspalveluun. Jo pienikin ystävällinen ele voi olla voimavaramme ja valttikorttimme asiakaspalvelussa. Jokainen toimija haluaa varmasti saada asiakkaat kiinnostumaan Keski-Karjalan matkailutarjonnasta. Ja mikä sen parempi palkinto kenellekään kuin saada asiakas tulemaan uudelleen Keski-Karjalaan. Tai saada asiakas kertomaan hyvistä kokemuksistaan eteenpäin.

Työssäni markkinoidessani Keski-Karjalaa, esimerkiksi edellä mainituilla myyntipäivillä, muistan olla ylpeä saadessani markkinoida seudun matkailua. Ja varsinkin niinä hetkinä, kun saa asiakkaan innostumaan Keski-Karjalan matkailutarjonnasta.

Riikka Toropainen, myyntisihteeri

NAAPURIAPU VAHVUUTEMME

Maaseutulehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa on teemana yhteisöllisyys. Lehdessä on juttua naapuriavusta, oman kodin ja laitoksen välimuodosta, yhteiskodista, yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, iäkkäiden perhehoidosta ja virtuaalisesta yhteydestä. Mielenkiintoisia juttuja, suosittelen lukemaan. 

Maaseudun arkea ja hyvinvointia tarkastelevaa väitöskirjaansa tekevän Pilvi Hämeenahon kirjoituksen aiheena on ”Naapuriapu on yhteisöllistä toimintaa”. Hän toteaa, että naapuriapu on arjessa auttamista, vapaaehtoisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa toisista huolehtimista ja että se on harvaan asutuilla seuduilla monesti ainoa käytettävissä oleva palveluihin rinnastettava tuki. 

Näin varmasti on, sillä palvelut ovat pitkälti keskittyneet taajamiin, kirkonkyliin ja kaupunkeihin. Mutta talkoita ja muuta naapuriapua on maaseudulla tehty aina, toisiaan auttaen, yhdessä eteenpäin pyrkien. Muodot, tavat ja tarpeet vain ovat muuttuneet. Enää ei tarvita ”buaboa”, lapsen päästäjää apuun synnytyksessä, puimurit puivat viljan ja perunan useimmat ostavat kaupasta.  

Tämän päivän naapuriapu voi olla postilaatikon tyhjentämistä kotoa poissaolon aikana ja talon tarkkailua varkaiden varalta, osallistumista rakennustalkoisiin, lumitöiden tekoa, verhojen ripustamista, marjojen keruuta, kyyditsemistä tai vaikkapa virustorjunnan asentamista tietokoneeseen.

Naapuriapu voi olla vastaamista satunnaiseen tai suunniteltua, pysyväisluonteista toimintaa. Parhaimmillaan se mahdollistaa yksin asuvan, autottoman ja vajaakuntoisen tai sairaan naapurimme kotona asumisen. Kun kaveria tai naapuria ei jätetä ongelmansa kanssa yksin, me selviämme arjen haasteista. Auttaminen tuo hyvää mieltä ja lähentää meitä toisiimme, luo yhteisöllisyyttä, me-henkeä. Hämeenahon sanoin: ”Naapuriapu sekä sen taustalla vaikuttavat yhteisöllisyyden auttamisen halun arvot ovat tärkeä voimavara maaseudun yhteisöille."  Niin myös meillä Keski-Karjalassa!

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö

JOUKKOJEN VIISAUS

Maaseudun kehittyminen voidaan nähdä kokoelmana hyviä tarinoita. Keski-Karjalassakin on syntynyt useita tarinoita, joukossa myös menestystarinoita. Esimerkkeinä käyvät vaikkapa Kiteen teollistuminen ja seudun maataloustuotannon nousu menneinä aikoina, Nightwishiä tai Kihausta unohtamatta.

Menestystarina voi syntyä mistä aiheesta vaan. Se voi olla tarina kylän kehittymisestä, se voi olla idean pohjalta syntyvä yrityksen menestystarina tai monipuolisen porukan yhteistyön tuotos.

Jetinan näkövinkkelistä esimerkiksi käyvät vaikkapa useat yritysten kehittämishankkeet, Kyläparin tarina Kiteellä, Pro Kesälahden tarina, Tohmajärven useat kylätalojen kunnostustarinat, Rääkkylän saariston kehittäminen, Onkamojärvien pelastaminen jne. Huikea, alulla oleva tarina on ns. 100 megan laajakaistan rakentaminen, joka hakee vertaistaan sähkön tulemisesta, lukutaidon leviämisestä tai seutumme teollistumistarinasta.

Tarina syntyy ihmisistä. Tiedekirjailija Jani Kaaro kirjoitti kolumnin Hesariin, jossa hän puhuu joukkoviisaudesta ja myös tuhlailemisesta, kun jätämme tavallisten ihmisten arkiviisauden hyödyntämättä. Tehokkaimmat asiantuntijaraadit kun koostuvat maallikoista, jos on kyse arjen asioista. Kylä- ja seuratoiminta onkin juuri sitä joukkoviisautta.

Tarina, päätyäkseen onnelliseksi tarinaksi, tarvitsee toimijoiden lisäksi tukijoita. Yhteinen hyvä syntyy vain siten, että luomme yhteisen myönteisen, kehittämisen ja tukemisen ilmapiirin sekä teemme hartioilla töitä, jotta saamme myös taloudelliset resurssit kuntoon. Esimerkiksi osuuskuntatoiminta on nosteessa ja hyvälle toiminnalle on myös saatava tuekseen riittävät taloudelliset resurssit. Kunnat ovat avainasemassa, kun vaikkapa kyläpalveluita kehitetään ja siellä ei ykköstonneilla pidä pelata, jos hyödyt ovat satakertaisia.

 

Ilpo Jorasmaa

Toiminnanjohtaja