24.4.2020

MIE VOIN LÄHTEÄ KESKI-KARJALASTA, MUTTA KESKI-KARJALA EI LÄHE MIUSTA...

Haluan aloittaa tämän kirjoituksen sanomalla KIITOS. Kiitos siitä tuesta, jota olen työssäni Tohmajärven kunnan kehittämispäällikkönä saanut. Kiitos, että otitte minut avosylin vastaan ja teitte oloni kotoisaksi. Kiitos, että olette antaneet minun tehdä omannäköistäni kehittämistyötä Tohmajärvellä.

Tohmajärvenkunta hakee parhaillaan minulle tolkkua ja toimeliasta seuraajaa. Sen voin luvata, että monipuolinen työnkuva pitää tulevankin kehittämispäällikön toimeliaana ja sen verran kannattaa tolkkuakin olla, että antaa arvoa myös vapaa-ajalle, joka kannattaa viettää Keski-Karjalan upeassa luonnossa ja monipuolisten harrastusmahdollisuuksien parissa.

Yksinään me kaikki keskikarjalaiset toimijat olemme aika pieniä, mutta yhdessä jo aika mukavan kokoinen porukka. Täydennämme vielä hienosti toinen toisiamme. Työssäni Tohmajärvellä koin saavani paljon tekemästämme seutuyhteistyöstä. Sille kannattaa jatkossakin antaa arvoa erityisesti markkinoinnin ja matkailun näkökulmasta.

Ei Keski-Karjala minunkaan osaltani mihinkään katoa. Onhan meillä kesäpaikka tuon ainutlaatuisen helmen, Karjalan Pyhäjärven rannalla. Olen myös aktiivisesti mukana muutaman keskikarjalaisen yhdistyksen toiminnassa.

Työn ja uusien harrastusten kautta on löytynyt myös ystäviä. Olen siis jatkossakin tekemässä työtä Keski-Karjalan elinvoimaisuuden eteen. Siihen tähtään myös tulevassa työssäni Karelia-ammattikorkeakoulun lehtorina, josta saattelemme maailmalle ja erityisesti maakunnan yritysten työvoimatarpeisiin vastaamaan oman alansa ammattilaisia.

Haluan toivottaa kaikille yhteistyökumppaneille ja keskikarjalaisille hyvää lähestyvää kesää ja menestystä jatkoon!

Anniina Kontiokorpi, kehittämispäällikkö

22.4.2020

LUPA LOPETTAA

Kreikan kielen sana krisis tarkoittaa suomeksi ”päätös”. Yleisesti kriisillä tarkoitetaankin ihmisen tai organisaation kohtaamaa uutta tilannetta. Käännekohtaa, jossa tulevaisuuden suunta määräytyy toimiemme mukaan joko paremmaksi tai huonommaksi.

Kriisi voidaan, ja asiantuntijoiden mukaan se kannattaakin, nähdä mahdollisuutena muutokseen. Mahdollisuutena tehdä uusi tai uudenlainen päätös, vaikkapa koskien omaa yritystoimintaansa.

Muutoksen tai vaikean päätöksen tekeminen voi pelottaa. Tukea ja apua on yrittäjille tarjolla. Seudullisissa kehitysyhtiöissä ympäri Suomen on lisätty resursseja koronan aiheuttamaan häiriötilanneneuvontaan. Näin myös meillä KETIssä. Autamme keskikarjalaisia yrityksiä korona- ym. rahoitusten haussa, liiketoiminnan uudelleen suuntaamisen tai järjestämiseen liittyvässä suunnittelussa ja tarpeen mukaan myös yritystoiminnan hallitussa alasajossa.

Joskus järkevintä ja parasta on lopettaa ajoissa. Jos yritystoiminnan taloudelliset ja/tai henkiset resurssit käyvät liian vähiin, on viisautta viheltää peli poikki. Pidentyessään tilanne yleensä vain pahenee. Faktoihin perustuva yritystoiminnan lopettamispäätös ei ole luovuttamista, vaan mahdollisuus jonkin uuden alkuun. Riittävän ajoissa tehdyllä yritystoiminnan alasajopäätöksellä voidaan parhaimmillaan ennaltaehkäistä yrittäjän henkilökohtainen velkavankeus ja säästää jopa elämiä.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole kehottaa ketään lopettamaan yrittäjänä toimimista, mikäli tästä poikkeustilanteesta yli pääseminen ns. lähes kuivin jaloin on mahdollista ja kannattavan liiketoiminnan edellytykset niin sanotuissa normaaliajan olosuhteissa ovat olemassa. Mutta mikäli näin ei ole, kehotan asiaa vakavasti miettimään. Lopullisen päätöksen tekee aina yrittäjä itse, asiassa kuin asiassa.

Yritysneuvojat, kirjanpitäjät, liiketoiminta-asiantuntijat ja konsultit voimme auttaa kukin omalta osaltamme päätöksentekoon tarvittavien faktojen koostamisessa ja tulkitsemisessa. Yrittäjän niin halutessa.

Katariina Eskelinen, yritysneuvoja

1.4.2020

NYT EI SAA JÄÄDÄ TULEEN MAKAAMAAN!

Aloittaessani Keski-Karjalan alueen matkailukoordinaattorina tammikuun alussa, sanoin jossain haastattelussa että ”lähelle on vaikea nähdä, mutta helppo kritisoida”. Tällä lausahduksella viittasin alun perin siihen, kuinka monista meille arkipäiväisistä asioista tulee ajansaatossa itsestäänselvyyksiä ja ajatusmallimme muuntautuu ne jopa tyystin sivuuttamaan.

Siinä vaiheessa, kun asioista tulee meille itsestäänselvyyksiä, on niitä myös paljon helpompi alkaa vähättelemään ja kritisoimaan. Tämän ilmiön huomasin varsin pian puhuttaessa alueemme matkailupalveluista.

Näin neljän kuukauden työrupeaman jälkeen, uskallan liittää alkuperäiseen viittaukseeni tietyiltä osin myös matkailutoimijoiden oman sokaistumisen ja passiivisuuden alueen matkailun kehittämisessä ja olemassa olevan potentiaalin hyödyntämisessä. Korfin Hanna on omassa blogipostauksessaan viime kesänä kirjoittanut, ettei koordinaattori voi yksin Keski-Karjalan matkailua edistää. Edistämiseen tarvitaan yhtä lailla eteenpäin katsovia aktiivisia matkailuyrityksiä, yhdistyksiä sekä kaupan ja palvelualan toimijoita.

Tällä hetkellä alueeltamme löytyy hienoja ja hyvin tuotteistettuja palveluita, laadukasta majoitusta sekä selkeää näkemystä ja ideointia siitä, mitä tulevaisuus alueellamme voisi olla. Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta. Valitettavasti sieltä toiselta puolelta löytyy myös paljon kesken jääneitä raakileita, passiivisuutta ja jopa tietynasteista muutosvastarintaa kehityksen tämänhetkiselle suunnalle.

Matkailun tai minkä tahansa muunkin asian kehittäminen ja edistäminen ei ole koskaan ”one-man show”, vaan se on aina eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä omaa aktiivisuutta. 

Matkailukoordinaattorina teen luonnollisesti tiivistä yhteistyötä alueemme matkailutoimijoiden kanssa, mutta yhtä lailla myös muiden alueellisten, maakunnallisten sekä kansallisten että kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tässä kokonaisuudessa koordinaattori ei voi olla se ainut moottori toimijoiden välisessä yhteistyössä tai oman kehitystyön ylläpitämisessä. Tulokset ja kehittyminen vaativatkin entistä selkeämpää itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta myös toimijoilta itseltään.

Vaikka tämänhetkistä koronatilannetta ei saa mitenkään käännettyä positiiviseen muotoon, niin katseet on kuitenkin aina pidettävä tiukasti tulevaisuudessa. Tilanteen luomasta pakosta täytyy meidän kaikkien nyt miettiä entistä tarkemmin oman toimintamme kehittämistä ja tulevaisuuden suuntaa. Pitkässä juoksussa tämä tilanne pitääkin kaikkien haasteiden rinnalla pyrkiä näkemään myös mahdollisuutena alueemme matkailun kehittämiselle. 

Kaivetaan viimein esille se vanha evakon lauluunkin sanoitettu karjalaisten elontahto ja jätetään peruspessimistinen ”mitäpä se hyvejää” -mentaliteetti suosiolla kainuulaisille. Ollaan aktiivisia ja käytetään tämä tilanteen pakosta luoma tilanne hyväksi. Laitetaan lopultakin ne verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat kuntoon, saatetaan tuotteet digitaalisesti myytävään muotoon, tuotteistetaan uusia tuotteita ja saatetaan keskeneräiseksi jääneet valmiiksi, siivotaan ja kunnostetaan resurssien mukaan tiloja, jne. Nyt ei saa jäädä tuleen makaamaan, mikäli haluamme olla valmiita, kun tilanne päättyy ja ihmiset pääsevät taas nauttimaan matkustuksesta!

Lari Turunen, matkailukoordinaattori