16.12.2013

KIITOS KULUNEESTA VUODESTA: JOKAINEN EURO ON TÄRKEÄ

Joulunalusviikot ovat sujuneet vilkkaasti - hieman alavireisen alkutalven jälkeen moni on herännyt taas perustamaan yritystä ja hakemaan tukirahoituksia. Hyvä niin, on mukava lopettaa tämä vuosi yritysneuvonnassa nousujohteisesti.

Vuoden vaihteessa on tapana muistella menneitä ja kiittää kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Niin teen minäkin – sydämelliset kiitokset kaikille, joiden kanssa olen työni puitteissa saanut asioida kuluneen vuoden aikana. Harvalla on mahdollisuus tehdä yhtä mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä kuin minulla!

Lisäksi haluaisin antaa erityiskiitokset oman seutumme kaikille kolmannen sektorin ja harrastajaryhmien toimijoille. Näinä joulunodotusviikkoina olemme taas saaneet nauttia monipuolisesta kulttuuri- ja tapahtumatarjonnasta: konsertteja, teatteriesityksiä, liikuntatapahtumia, näyttelyitä ja myyjäisiä ovat olleet järjestämässä kymmenet ja sadat vapaaehtoiset ja harrastajat. Pimeän syksyn ajan kukin ryhmä on valmentautunut ja harjoitellut esitelläkseen taitojaan. Liikunta- kulttuuri- tai muu vapaaehtoisharrastus mukavassa porukassa on monelle se elämän suola ja sisältö, minkä vuoksi omalla asuinpaikkakunnalla viihdytään ja pysytään. Ja tämän lisäksi luodaan viihtyvyyttä myös muille!

Uuden vuoden toiveena esittäisinkin, että kuntien päättäjät olisivat maltillisia leikatessaan määrärahoja seuratoiminnasta ja muusta seudullista kolmannen sektorin toimintaa tukevasta toiminnasta. Näillä suhteellisen pienillä euromäärillä saadaan paljon hyvää aikaan, tehdään ennaltaehkäisevää työtä ja pidetään seutukuntaa elävänä.

Esimerkkinä mainittakoon Keski-Karjalan Jetina ry:n kuntarahoitus. Tulevan ohjelmakauden Leader-rahoitus on suunnitelmissa n. 7 miljoonaa €. Tämä raha siis jaettaisiin tulevien seitsemän vuoden aikana tukieuroina maaseudun mikroyritysten, kyläyhdistysten, seurojen tai muiden toimijoiden kehittämishankkeisiin. Näillä euroilla tuettaisiin monen palvelun ja toiminnon säilymistä seudullamme. Kuntarahoituksen osuus koko potista on 13 %. Parinkymmenen tuhannen euron vuosisäästöjä hakemalla yksittäisen kunnan ”juustohöylä” voi leikata kokonaispotista pari miljoonaa! 

Näillä mietteillä kohti uutta, aktiivista vuotta 2014!
 
Mari Eskelinen-Mäki, yritysneuvoja

9.12.2013

VENÄLÄISET ASIAKKAINA

Viime aikoina on Keski-Karjalassa ollut monenlaista Venäjään liittyvää tapahtumaa. Venäjän 3. tunnistetuin kasvo Ville Haapasalo kävi kertomassa kokemuksiaan Venäjältä, Pakkasukko toi joulun (ja lumen ja pakkasen) meidän puolelle, joulupukki vei Venäjälle jouluiloa ja lahjoja. Lisäksi olen tässä kuussa ehtinyt tutustua Rovaniemen matkailun markkinointiin (sielläkin ovat Venäjä joulu ja joulupukki kovasti keskiössä). Pari päivää sitten perustimme venäjänkielisen Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi-ryhmän venäläisten ”facebookiin” eli vkontakte-palveluun, jonka kautta alamme tuoda esille Keski-Karjalan tarjontaa ja tapahtumia (vk.com/ketikitee).

Seuraavat asiat ovat tulleet selväksi:

-          Venäjän markkinat ovat muutakin kuin vain Pietari ja Moskova.

-          Mainosbudjetit Venäjällä ovat omaa luokkaansa, erityisesti em. kaupungeissa.

-         Tarjonta Venäjällä on parempi kuin Suomessa: kohta suomalaisten kannattaisi tehdä ostosmatkoja Venäjälle (etenkin nyt, kun ruplan kurssi suhteessa euroon heikkenee. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kohta venäläisten ei kannata hinnan takia tulla Suomeen ostosmatkoille ja on kehitettävä muuta mielenkiintoista tarjottavaa heille.)

-         Venäläiset ovat valmiita maksamaan hyvästä palvelusta ja tuotteista, mutta ne on osattava vakuuttavasti myydä heille. Lapsiin ollaan valmiita tuhlaamaan (etsitään elämyksiä lapsille ja koko perheelle), mutta ei haluta maksaa turhasta.

-         Suomalaiset ovat valmiimpia ottamaan venäläiset vastaan, heidät nähdään normaaleina turisteina ja asiakkaina, jotka tuovat paikallisille yrityksille kaivattua lisäostovoimaa. Meidänkin seudullamme on useita yrityksiä, joiden myynnistä venäläiset asiakkaat tuovat huomattavan osan (vaikka nämä yritykset eivät ehkä asiaa tunnistakaan/tunnustakaan). Lisäksi on yrityksiä, jotka ovat keskittyneet venäläisiin asiakkaisiin ja saattavat olla jopa tuntemattomia paikallisille asukkaille.

-         Verkkokauppa Venäjälle alkaa pian todellakin onnistua. Itella ja Matkahuolto ovat molemmat selvittämässä vientiprosessia Venäjälle ja näillä on pian valmius tarjota luotettavaa toimitusta ympäri Venäjää. Meillä on Tohmajärvellä yritys, jonka kautta venäläinen asiakas voi ostaa verkkokaupasta ja kun tuote toimitetaan liikkeeseen, asiakas käy noutamassa sen, sovittaa vaatetta ja pystyy saamaan myös alv-palautuksen.

-         Tohmajärven liikekeskukseen on kiinnostuneita tulijoita. Nyt vain on ajan kysymys, milloin ensimmäiset isommat liikkeet avataan Värtsilän tuntumaan. Vaalimaalla oli pitkään yhtä tyhjää kuin täälläkin, mutta nyt siellä on jo useita liikkeitä ja rakenteilla myös Kasino. Nuijamaalle kauppoja perustivat ensimmäisinä ulkomaalaiset. Nyt ko. liikkeiden liikevaihto hipoo sellaisia summia, joista monet suomalaiset isotkin kauppaliikkeet vain haaveilevat. Imatra-Svetogorskissa tapahtuu myös pikkuhiljaa ja Niirala onkin jo seuraavana. Pian on uudenvuoden aika, jolloin venäläisiä matkailijoita ainakin kulkee tästä ohi montaa reittiä, 9-tietä ja 6-tietä. Silloin ei ole aika paikallisten yrittäjien lomailla, vaan painaa pitkää päivää ja houkutella matkustajavirrat pysähtymään paikkakunnalle. Tammikuun loppupuolella on hyvää aikaa lomailla.
 
-         Me olemme Keski-Karjalassa hyvällä paikalla, mutta itse unohdamme sen. Emme kai tarvitse ”vieraita” keräämään satoa paikallisista antimista, vaan isketään itse asiakkaisiin. Käytetään hyväksemme Venäjä-osaamista, jota paikkakunnalta kyllä löytyy, niin kielitaidon kuin muunkin suhteen.

Sini Hukka, yritysneuvoja
 

2.12.2013

MUMMOLAT MARKKINOINTIVALTIKSI

Mummolan ensimmäiset valot syttyvät viiden jälkeen. Aamuvirkuin mummo herää keittämään aamukahvit huoneensa keittiönurkkauksessa. Yhteinen aamupala nautitaan vasta seitsemän jälkeen tuvassa, joksi isoa yhteistä olohuonetta kutsutaan.

Tänään mummolan asukkailla on ohjelmassa monenlaista. Mummot1 ja 2 lähtevät kimppataksilla Kiteen Vespeliin vesijumppaan. Mummo 3 viimeistelee raporttia entiselle työnantajalleen, toiminimiyritys tuo lisätuloja eläkkeeseen. Yrityksen asiointi onnistuu sutjakkaasti nopeasti toimivan verkon kautta.

Pappa 1 ottaa kamerayhteyden terveyskeskukseen ärtyisän ihottuman vuoksi. Lääkäri tarkistaa, onko syytä käydä terveyskeskuksessa vai käykö sairaanhoitaja katsomassa. Mummot 4 ja 5 valmistelevat kokkikurssia alakoululaisten iltapäiväkerhoon, joka toteutuu yhdessä 4H:n kanssa. Pappa 2 saa poikansa perheen visiitille.

Tuvan seinällä on iso näyttö, josta katsellaan yhdessä elokuvia ja pelataan tietokonepelejä. Näytön kautta osallistutaan myös Laasosen Einen järjestämiin jumppatuokioihin. Eine ohjaa ryhmää koulun salissa, josta ohjaus kuvataan ja välitetään verkon kautta Mummolaan ja muille halukkaille eri puolilla pitäjää. Samalla tavalla virtuaalisesti järjestyy muidenkin toimijoiden eri tilaisuudet Mummolaan.

Mummo 1 käy Riäkkyteatterin harjoituksissa, hän on ollut mukana käsikirjoittamassa uutta näytelmää. Mummo 3 puolestaan lähtee vetämään kuoroharjoituksia. Seuraava esiintyminen on Kihauksen Kekri-viikolla Rääkkylän kirkossa. Tulevan kesän Kihauksen talkooporukkaan kuuluu useampi Mummolan asukas.

Sukulaisten ja ystävien kanssa ollaan yhteydessä päivittäin skype-yhteyksin. Valopiuhan nettitalkkari opetti laitteiden ja verkon käyttöön ja käy huoltamassa laitteita aina kun tarvitaan. Talonmiespalvelun yrittäjä huolehtii kiinteistön ja pihan kunnosta.

Joku ehtii vielä kansalaisopiston järjestämälle arkkukurssille, jossa jokainen saa rakentaa sellaisen arkun kuin itse haluaa.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijat ovat tulossa testaamaan senioreille suunnattuja sovelluksia, joita on yhdessä kehitetty mummolan väen kanssa.

Kirkonkylän kauppias toimittaa tilatut tavarat ja ruokatarvikkeet. Hermannin kauppa-auto käy joka toinen viikko Mummolan pihassa. Paikalliset tuottajat toimittavat tarvittaessa nopeastikin elintarvikkeita Mummolaan. Joinain päivinä ruoka laitetaan ja syödään yhdessä, joinain taas tilataan valmiit ruuat. Murjotuspäivinä voi syödä yksin omassa huoneessaan.

Pappa 2:lla alkaa olla ongelmia muistin kanssa. Jossain vaiheessa on pohdittava siirtymistä yksityisen hoitokodin asukkaaksi. Mummolassa huolehditaan toisistaan, mutta hoitajiksi ei tarvitse ruveta.

Iltaa vietetään joko oman huoneen rauhassa tai yhdessä tarinoiden, saunoen ja telkkaria katsellen. Viimeinen Mummolan valo sammuu puolen yön jälkeen. Väliaikaiseen majoitukseen tarkoitetussa Residenssihuoneessa asuu kolme kuukautta helsinkiläinen väitöskirjan tekijä. Väitöskirjan aiheena on "Yksityiset sotepalvelut ja kuntatalous".

Tämä utopia voisi olla arkea Rääkkylässä, jonne ideoidaan Suomen suurinta mummolaa. Rääkkylä voisi olla aktiivisten seniorikansalaisten koti, jossa voi viettää yhteisöllistä vanhuutta. Eliniän odote pitenee jatkuvasti ja eläkkeelle jäädään useimmiten suhteellisen terveinä. Mummot ja papat eivät ole pelkkä kuluerä kunnille, vaan aktiivisia ja maksukykyisiä palvelujen käyttäjiä ja tuottajiakin niin halutessaan.

Nyt Rääkkylän olisi mahdollista profiloitua myönteisesti Suomen suurimpana Mummolana, joka on avoin kaikille sukupolville.

Ilo elää Pohjois-Karjalassa, riemu rypistyä Rääkkylässä.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija