MIHIN LEADER-RAHAA KÄYTETÄÄN KESKI-KARJALASSA?

Leader-tuki on tarkoitettu aluetta kehittäviin paikallisiin toimenpiteisiin. Sitä voidaan myöntää yhdistyksille yleishyödyllisiin investointeihin tai kehittämistoimiin ja yrityksille investointeihin tai liiketoiminnan perustamiseen.

Mihin Leader-tukea on sitten meidän alueellamme myönnetty tänä vuonna?

Hallituksemme on myöntänyt Leader-investointitukea esimerkiksi Kiteellä Puhoksen perinnenavetan korjaukseen, Tohmajärvellä Murtoin Seuratuvan ulkorakennuksen remontointiin sekä Rääkkylässä Paksuniemen Meijerirakennuksen ulkomaalauksen toteuttamiseen.
Yleishyödyllisiä kehittämistoimia on tuettu esimerkiksi myöntämällä rahoitusta Maiju Lassila Teatterin kehittämishankkeeseen, Keski-Karjalan Kennelkerhon koulutushankkeeseen, jossa toteutetaan erilaisia koiriin liittyviä koulutuksia, sekä Keski-Karjalan kesätapahtumien yhteismarkkinointiin.

Tänä vuonna varasimme Leader-tukea myös teemahankkeisiin, joissa yhdistykset voivat joko hankkia tai rakentaa jotain toiminnassaan tarpeellisia asioita. Teemahankkeiden kautta hallituksemme päätti rahoittaa 37 pientä hanketta, joissa toteutetaan hyvin paljon erilaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi hankitaan tietokoneita tai muita elektronisia välineitä sekä ostetaan erilaisia harrastuksiin liittyviä välineitä kuten salibandylaitoja, jalkapallomaaleja, äänipöytä, kompressori, sisäliikuntavälineitä, kuntosalilaitteita, kanootteja ja kahvilakalusteita.

Rakentamispuolella haluttiin tehdä leikkikenttä lapsille, kuivaustila jääkiekkovarusteille, varastoja erilaisten harrastusvälineiden säilyttämiseen, frisbeegolfrata sekä kunnostaa ulkorakennuksia, Hutsin hyppyrimäen portaat, laitureita ja uimaranta-alueita ympäri Keski-Karjalaa.

Yleishyödyllisten hankkeiden hyödyn tulisi kohdistua mahdollisimman monelle ihmisille ja rahoitettavalle toimelle on aina oltava todellinen tarve. Hankevalinnassa pyritään myös alueelliseen tasapuolisuuteen, haluammehan kehittää koko Keski-Karjalan aluetta.

Yritystukia on myönnetty tämän vuoden aikana yhteensä yhdeksään yrityshankkeeseen. Yritystukirahoilla on tuettu uusien yritysten toiminnan alkuvaiheen investointeja sekä jo toimivien yritysten kehittämistä edistäviä investointeja. Perustamistukea voidaan myöntää uuden yrityksen perustamiseen tai olemassa olevan yrityksen uuden liiketoiminnan perustamiseen liittyviin osto- tai asiantuntijapalveluihin.

Yrityshankkeiden tavoitteena on saada alueelle uusia palveluita ja säilyttää täällä olevia palveluita. Yrityshankkeiden avulla halutaan myös edistää työllistymistä ja kannustaa yrittäjiä uusiin kokeiluihin.
Tällaisia asioita on alkuvuoden aikana laitettu käyntiin. Saa nähdä, mitä ideoita alueen asukkaat syksyllä innostuvat tekemään.

Maare Laakkonen, toiminnanjohtaja

LAHJAKSI, TULIAISIKSI, OMAKSI ILOKSI

Kesä, kärpäset ja mökkireissut. Mukava olisi viedä ystäville tuliaisiksi jotain paikallista, mutta mitä se voisi olla. Kokosin listaa, mitä kaikkea kivaa paikallista täältä voisi viedä tuliaisena tai lahjaksi. 

Juomia: Kiteeläistä Kalevala-giniä, Kalevala-vodkaa, Aitoa kitteeläistä pontikkaa, Savikon tähkää, Paksuniemen juomatehtaan Jyrki-siiderit, mehut, marjaviinit

Käsitöitä: Saranian nahkatyöt hevosille, lehmille, alpakoille ja koirille sekä nahkavyöt ihmisille, Erästuotteen nahkatuotteet, paikallisten käsityöläisten käsityöt, Tohmis rulettaa -paidat

Taideteoksia: useita paikallisia kuvataiteilijoita, puiset taideteokset, tekstiilitaide, veistokset,

Keramiikka: EiMi-keramiikka, Galleria Savipajan enkelityöt

Lähiruokaa: Mansikoita ja muita marjoja (katso lähiruokaopas), marjajalosteet esim. hyytelöt, hillot, mehut hunajaa, kalasäilykkeitä (mm. muikkuja, särkeä) ja –valmisteita, Nordic Koivun koivunmahlaa, paikallista leipää, leivoksia, kakkuja, jauhot, suurimot

Muita: Kirjat paikallishistoriasta, Nightwishin levyt, Marimekon pussukat, olkalaukut, sukset, tuotteet omasta kuvasta, kastematoja, turvetta, multaa, kuivakukat ja tuorekukat, taimet, Väre-pilkin pilkit.

Lahjakortit, pääsyliput: Kesäteatterin ja muiden paikallisten tapahtumien liput, lahjakortti paikallisiin palveluihin, ohjelmapalveluihin. 

Ostopaikkoja mm. tiloilta suoraan (ks. lähiruokaopas ja www.aitojamakuja.fi), Reko-lähiruokarengas, paikalliset liikkeet, Onnen kauppa, Sovintola, kirjakauppa, taidenäyttelyt, myyjäiset, tapahtumat, tehtaanmyymälät. 

Nämä nyt tulivat mieleen, mutta tässä ei varmasti ole vielä kaikki. Löytyy varmasti lahja joka tarpeeseen ja lähituotteita omaankin käyttöön. Laittakaa vinkkejä alle lisää. 

Sini Hukka, yrityneuvoja

KYLIEN PELASTUSRYHMÄT TUOVAT TURVAA KESKI-KARJALAAN

Pidimme viime viikolla koulutustilaisuuden Rääkkylän kylien pelastusryhmille. Saimme tietoa metsäpaloista ja sen jälkeen tutustuimme kirkonkylän paloasemaan ja sen kalustoon. Rääkkylän kylille on perustettu kolme ryhmää ja niissä on yhteensä kolmisenkymmentä jäsentä mukana. Kesälahdella ryhmiä on myös kolme, Kiteellä viisi ja Tohmajärvellä neljä ryhmää. Keski-Karjalan alueen kaikki 150 jäsentä ovat saaneet peruskoulutuksen tehtävään ja osalle, kuten nyt Rääkkylässä, on aloitettu lisäkoulutukset. 

Kiitos ryhmien perustamisesta kuuluu palomestari Rauno Suomalaiselle, joka on patistellut kuntia perustamaan ryhmiä ja organisoinut ryhmien koulutukset. Koulutukset ovat sisältäneet mm. ensiaputaitojen opettelua ja alkusammutusharjoituksia. Tarkoituksena on, että ryhmät kokoontuisivat pari kertaa vuodessa yhteiseen tapaamiseen, joissa kertauksen lisäksi opeteltaisiin uusia asioita. Viime viikon Rääkkylän koulutukseen tulleet saivat kutsun myös tekstiviestillä ja se oli osa harjoittelua, koska tositilanteissa kutsut ja tiedottaminen tapahtuu tekstiviesteillä.  

Mitä nämä tositilanteet sitten voivat olla? Myrskyjen ja muiden luonnon rajujen olosuhteiden aiheuttamat häiriötilat ovat yleisin syy, jolloin pelastusryhmäläisiä tarvitaan. Kaatuneet puut voivat aiheuttaa sähkökatkoksia ja vaikeuttaa liikennettä. Ryhmäläiset voivat kartoittaa alueiltaan tilannetta ja ilmoittaa esim. sähköyhtiöille, missä linjoille kaatuneita puita on. Tielle kaatuneita puita voidaan myös raivata, jos ryhmäläiset voivat sen turvallisesti tehdä. Metsäpaloissa ryhmäläiset voivat olla rajaamassa tulta ja avustamassa sammutustöissä. 

Ryhmäläisillä on käytettävissä myös kalustoa kuten traktoreita, aggregaatteja ja lietevaunuja, joista voi olla lisäapua pelastusviranomaisille monessa tilanteessa. Pitkään jatkuneissa sähkökatkoksissa voivat ryhmäläiset avustaa tarkastamalla, kuinka esim. yksinasuvien vanhusten talouksissa selvitään. Aina apuun lähdetään viranomaisen kutsumana ja opastama. 

Rääkkylän ryhmät perustettiin puolitoista vuotta sitten. Olin iloisesti yllättynyt, kuinka helposti saimme ryhmiin jäseniä. Asia koettiin tärkeäksi ja tämäntyyppisessä vapaaehtoistoiminnassa haluttiin olla mukana. Ryhmäläiset saavat pienen palkkion, mikäli joutuvat tositoimiin. Heidät on myös vakuutettu toiminnan aikana. On ollut keskustelua, että ryhmäläisiä voitaisiin käyttää myös poliisin apuna esim. kadonneiden etsimisessä. 

Keski-Karjalasta saatujen hyvien kokemusten perusteella maakunnassa on käynnistynyt Turvaa Maaseudulle –hanke. Sitä hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, osatoteuttajina ovat Pohjois-Karjalan pelastusalan liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluejärjestö. Keskeisin tavoite on lisätä turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta harvaan asutulla maaseutualueella. Tarkoitus on tehdä turvallisuutta edistäviä tekoja eikä maalailla uhkakuvia.

Turvaa maaseudulle –hankkeessa järjestetään turvallisuuskoulutusta ja kootaan kylille pelastusryhmiä toimimaan Keski-Karjalan malliin. Lisäksi pyritään saamaan turvallisuussuunnitelmat osaksi kyläsuunnitelmia. 

Rääkkylässä turvallisuusasiat ovat seuraavan kerran esillä vapaa-ajan asukkaiden tapaamisessa tiistaina 5.7 klo 18 Paksuniemessä. Silloin on mahdollista harjoitella mm. alkusammutusta ja selvittää oman mökin koordinaatit, joista voi hätätapauksissa olla korvaamatonta hyötyä.

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri

Pelastusryhmä tutustuu paloasemaan.

Saarten ryhmäläinen Marjatta Tolvanen harjoittelee sammutusta.

 

YRITYSKAUPAN ONNISTUMINEN MONEN TEKIJÄN SUMMA

Yritysneuvonnan yksi antoisimpia hetkiä on se, kun myyjä/luopuja ja ostaja/jatkaja laittavat allekirjoituksensa kauppakirjaan ja kättelevät tyytyväisinä onnistuneen kauppaprosessin päätteeksi. Jatkajalla alkaa arkinen aherrus liiketoiminnan pyörittämisessä, jotta kauppaan liittyvät sitoumukset ja velvoitteet saadaan hoidettua ja luopuja pääsee mahdollisesti hengähtämään pitkän yrittäjätaipaleen jälkeen. Jotta tähän tilanteeseen on päästy, on molempien osapuolien pitänyt huomioida monta asiaa.

Kuten monet asiantuntijat useaan kertaan painottivat toukokuussa Kiteellä pidetyssä ”Miten onnistun yrityskaupassa” -tilaisuudessa, pitää omistajavaihdokseen varautua riittävän kauan. Myytävän yrityksen myyntikuntoon saattaminen on pitkäjänteistä työtä eikä vain viime hetken pintasipistelyä. Potentiaalinen ostajakunta on todella vähissä, jos myytävänä on viime vuodet jäähdytelleen ja investointeja minimoineen yrityksen liiketoiminta. Tämä yhdistettynä tunnepohjaisesti määritettyyn, ylihintaiseen liike-/goodwill-arvoon, johtaa vuorenvarmasti kiinnostuksen hiipumiseen, eikä myyntikikka tai toinenkaan auta kaupanteossa. Sanonta ”luvut eivät valehtele” pitää tässä suhteessa paikkansa. Tuloskunnossa oleva yritys on sen sijaan huomattavasti helpompi kaupata.

Jotta myyjä voi luopua yrityksestään ja liiketoiminnastaan, on hänen toimeentulonsa oltava turvattu. Vuosikymmenet alimitoitettuna maksettu eläketurva ei ehkä riitäkään ja kauppahinnassa pitäisi saada tämän takia ”pesämunaa” eläkepäiviä varten. Jatkajan kannalta oleellista on pystyä järjestämään rahoitus kauppaan ja pystyä maksamaan liiketoiminnasta saatavalla tuloksella kohtuullisessa ajassa yrityksen osto.

Kauppahinta on vain yksi elementti koko prosessissa. Yksi tärkeä seikka on se, miten kaikki se luopujan tieto-taito ja kokemus saataisiin siirtymään jatkajalle. Ettei jäisi täysin hiljaiseksi tiedoksi.. Ketin Osaava Keski-Karjala –hankkeessa onkin toteutettu yrityksen omistajavaihdoskoulutusta mestari-kisälli toimintamalliin perustuvana koulutuskokeiluna.

Erilaiset lupa-asiat tuovat mielenkiintoisen (byrokratia)lisänsä omistajavaihdoksen suunnitteluun. Eräänkin toiminnan kannalta keskeisen luvan osalta huomattiin, että lupa on voimassa myyjällä kaupantekohetkeen saakka ja jatkaja pääsee hakemaan lupaa itselleen vasta kun yritys on vaihtanut omistajaa. Väistämätön katkos siis liiketoimintaan! Lupaprosesseihin sinällään on syytä varata aikaa, vaikka monesti asiat sujuvat viranomaisilla joutuisasti.

Kysyvä ei tieltä eksy. Yrityskauppaa suunnittelevat saavat varmasti hyvää vertaistukea ja tietoa oman yrityksensä myyneiltä ja yrittäjäjärjestöiltä. Rahoituslaitokset ja mm. Finnvera auttavat ja niin Ketin yritysneuvojatkin, joiden kautta myynti-/ostoprosessi kannattaa laittaa alkuun.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja