30.9.2019

MISTÄPÄ (HYVÄ) LIIKEIDEA?

Silloin tällöin juttusille tulee asiakkaita, joilla idea on vielä hyvin raakile ja halutaan tulla keskustelemaan yritysneuvojan kanssa ikään kuin testaamaan ideaa. Tämä onkin erinomainen tapa saada meiltä asiantuntijoilta vinkkejä idean työstämiseksi liikeideaksi. Mitä aikaisemmin on ideansa kanssa liikkeellä, sen parempi. Yritysneuvonnassa ei ole tapana tyrmätä ideoita, koska mistä sitä ikinä tietää, vaikka miten hullulta kuulostava idea lyö itsensä läpi. 

Mitä, miten, kenelle

Liikeidea terminä tarkoittaa lyhyesti ajatusta tai kuvausta siitä, mitä meinataan tehdä, kenelle ja miten. Tässä tärkeintä ei ole se, mitä tuotteita tai palveluja osataan tai halutaan tehdä, vaan se, onko ko. tuotteella tai palvelulla nähtävissä liiketaloudellista markkinapotentiaalia. Eli suomeksi sanottuna: löytyykö jostakin asiakasta - yksityishenkilöä tai yritystä -, joka on tarpeensa tai ongelmansa takia valmis maksamaan rahaa tuotteesta tai palvelusta. Se ei riitä, että on potentiaalisia, mahdollisia, kiinnostuneita ynnä muita vastaavia asiakkaita, kuten monesti suunnittelun alkuvaiheessa asiakkaat nähdään. Vasta toteutunut kauppa ja siitä saatava raha pitää liiketoiminnan hengissä ja yrittäjän kiinni leivänsyrjässä.

Kun omaa ideaa ei ole ja yritysneuvojalle heitetään tuo yllä mainittu kysymys ”missä olisi bisneksen teon mahdollisuus”, ei yksiselitteistä vastausta ole tietenkään mahdollista suoraan antaa. Kaupan ja palvelun aloilla ei seutukunnalla yleensä ole sellaisia puutteita/aukkoja, joihin voisi iskeä heti kiinni. Kun ja jos joku yritys lopettaa toimintansa, syntyy tällöin mahdollisuus ottaa paikka yrityskentässä. Mikäli jotakin palvelua tai kauppaa ei seutukunnalla ole, voi syynä olla riittämätön asukas-/asiakaspohja, kuten valitettavasti alkaa olla tilanne Keski-Karjalassa joidenkin erikoispalvelujen osalta.

Yrittämisen kipinää hankala ostaa

Asiakaslähtöinen näkökulma on tärkeää, mutta mietittäessä ideaa yritystoiminnalle kannattaa myös lähteä liikkeelle omista kiinnostuksen kohteista ja omista vahvuuksista. Sellainen tekeminen, joka ei tunnu omalta tai josta ei tiedä, ei kanna pitkälle. Osaamista voi kyllä kartuttaa itselleen ja eri yritystoiminnan osa-alueisiin ja kiemuroihin voi ostaa tarvittavaa asiantuntemusta, mutta itse yrittämisen kipinää on hankala ostaa.

Monella on kokemusta ja osaamista aiemman työuran kautta tai esimerkiksi harrastusten kautta voi avautua mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Yleensäkin kun pitää korvat ja silmät auki eri yhteyksissä, voi saada ideoita tutkittavaksi. Eikä kannata laittaa lappuja silmille ja tuijottaa vaan oman seudun suuntaan, sillä ideoita saa ja liiketoimintaa voi tehdä maailmanlaajuisesti alati kehittyvien digihärpäkkeiden avulla.

Unohtaa ei myöskään sovi valmiin liiketoiminnan tai toimivan yrityksen ostoa. Tällöin välttyy pitkältä uuden yrityksen sisäänajolta, asiakkaiden etsimiseltä ja erityisesti tuskallisen hitaasti kehittyvältä tulovirralta. Liiketoiminta- tai yrityskaupalla pääsee heti kiinni olemassa olevaan asiakaskuntaan ja liikevaihtoon. Myytäviin yrityksiin voi tutustua esimerkiksi maakunnallisessa Osuva-yrityspörssissä.

Lukuvinkkinä kirjallisuudesta ”Taivas + helvetti” osat 1 ja 2, joissa lukuisia tarinoita liikeideoista ja yrittäjyydestä.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja


16.9.2019

SITOUTUNEET YRITTÄJÄT AVAINASEMASSA MATKAILUN KEHITTÄMISESSÄ

Matkailuliidejä-hanke käynnistettiin toukokuussa 2018. Hanke syntyi mm. tarpeesta reagoida maakunnan matkailussa tapahtuneisiin toimintamallimuutoksiin. Yhtenä avainkysymyksenä suunnitteluvaiheessa oli, miten Keski-Karjalassa vastataan Karelia Expertin toiminnan uudelleen järjestelyn myötä syntyneeseen aukkoon seutukunnan matkailun koordinoinnissa ja markkinoinnissa. 

Pelkona oli, että alueen näkyvyys Pohjois-Karjalan markkinoinnissa vähenee entisestään. Tähän kysymykseen toivottiin hankkeen avulla saatavan ratkaisuja, joten yhdeksi tavoitteeksi määritettiin Keski-Karjalan matkailun toimintamallin luominen.

Hankkeen toteutuksen aikana syntyi käsitys, että Keski-Karjalaan tarvitaan pitkäjänteisempää ja suunnitellumpaa matkailun kehittämis- ja markkinointityötä, jotta matkailun tuoma tulo alueelle lisääntyy. Hyvien käytänteiden, toimintaympäristön ja sidosryhmien nykytilannetta peilaten malliksi esitettiin matkailukoordinaattorin toimen perustamista kolmen vuoden kokeiluna. 

Koordinaattorin toimenkuvan keskiöksi määriteltiin Keski-Karjalan matkailumarkkinointi, yhteistyön ja verkostoitumisen koordinointi sekä alueen kehittäminen matkailukohteena edistämällä myyntiä ja tuotteistamista. Mallin rahoitus hyväksyttiin kaikissa kolmessa kunnassa kevään aikana ja KETI palkkaa koordinaattorin tammikuusta 2020 alkaen.

On hienoa, että yksi päätavoitteista saavutettiin hyvissä ajoin ennen hankkeen loppua. Koordinaattori on valtava mahdollisuus ja kolmen kunnan yhteisponnistus alueemme matkailun kehittämiseen. 

Toimintamallin hyväksyminen on julkiselta puolelta vahva signaali siitä, että matkailun kehittämiseen ollaan halukkaita panostamaan Keski-Karjalassa. Tähän julkisen puolen signaaliin toivomme yrittäjien ja muiden matkailutoimijoiden nyt vastaavan. Matkailutoimijoilta tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä sekä yhteinen tavoite, jota kohti koordinaattorin avulla lähdetään etenemään. 

Koordinaattori ei voi yksin Keski-Karjalan matkailua edistää, siihen tarvitaan eteenpäin katsovia matkailuyrityksiä, yhdistyksiä sekä kaupan ja palvelualan toimijoita. 

Hanna Korf, matkailuasiantuntija, KETI
Anniina Kontiokorpi, kehittämispäällikkö, Tohmajärvi
Satu Juntunen, johdon sihteeri, Kitee
Raita Joutsensaari, kehityssihteeri, Rääkkylä