23.4.2015

SÄHKÖINEN MAAILMA TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA

Palvelut sähköistyvät, markkinointia ja myyntiä tehdään entistä enemmän netin kautta. Sähköistyminen ja internet ovat olleet kehitykselle yhtä iso asia kuin rautateiden tulo aikanaan. Silloin ihmiset ja tavarat pääsivät liikkumaan pidempiä matkoja.

Uusia järjestelmiä otetaan käyttöön, mutta usein ne ovat jo vanhanaikaisia käyttöön otettaessa. Uusinta teknologiaa vierastetaan. Valtiokin on tehnyt uudistuksia liittyen sähköisiin kanaviin ja työkaluihin, vaikka vauhtiin lähtö on aika hidasta. Verottajan sähköinen palvelu on saanut kiitoksia ja se onkin mielestäni valtion teettämistä järjestelmistä toimivin.

Onkohan yhtenä ongelmana muutoksen hitaudessa se, että muutoksista päättävät ne, joille rautatien/television tulo on vielä muistissa, eivätkä he pysy nykymuutoksen vauhdissa mukana. Nuoret, joilla on tietoa ja alan osaamista, ja vieläpä muutosehdotuksia, eivät saa ääntään kuuluviin, kun eläkeiän kynnyksellä olevat johtajat eivät uskalla muutoksia tehdä. Heille Facebook on yhtä kuin sosiaalinen media ja sinne he vihdoin ovat menossa, kun toiset ovat sieltä jo poistumassa.

Monessa yrityksessä on samoja ongelmia. Niissä ei nähdä maailman avautumista, kun keskitytään tuijottamaan oman liikkeen ikkunasta ulos ja ihmettelemään, missä asiakkaat ovat. Ei ole nettisivuja, verkkokaupasta puhumattakaan. Kannattaako tyytyä niihin asiakkaisiin, jotka tulevat ovesta sisään liikkeen rajattuna aukioloaikoina, kun vaihtoehtona on saavuttaa koko maailma?

Sosiaalisen median kautta voi nopeasti ja edullisesti tavoittaa lukemattomia ihmisiä ympäri maailmaa, mutta siihen ei riitä oman Facebook-sivun perustaminen ja parin kuvan päivittäminen omista tuotteissa kuukaudessa. Hankalaahan se on löytää netin kautta oma kohderyhmä ja saada asiakas vakuutettua siitä, että juuri tästä (netti)liikkeestä tuote kannattaa hankkia (eikä tusinasta muita, joissa sama tuote on tarjolla). Sivun perustajan pitäisi kysyä itseltään, mikä on se syy, miksi ihmiset ostavat minulta.

Se, että itse ei ole diginatiivi, ei ole este sähköiselle kaupankäynnille - kuten kirjanpidon, myös sen voi ulkoistaa.

Sähköisen maailman kautta voi jopa saada yritykselle jatkajan, jos osaa esitellä kaupankäynnin mahdollisuudet jatkajaehdokkaalle, joka ei ole perinteisestä kivijalkayrittäjyydestä innostunut.

Jos sähköinen maailma kiinnostaa, mutta tuntuu vieraalta, kannattaa osallistua tänä keväänä järjestettävään koulutukseen. Facebook-markkinointi, hakukoneoptimointi, nettisivujen teko, verkkokaupan pyörittäminen ym. markkinointikanavat tulevat tutuiksi KETIn markkinointi- ja myyntihankkeen koulutuksissa, joissa pääsee jo syvälle sähköisen markkinoinnin saloihin. Asiantuntijat ovat huipputasoa.Tiedot koulutuspäivistä ja koulutuksen sisällöstä löytyvät KETIn tapahtumakalenterista. Suosittelen lämpimästi.

Kuten sanotaan: Jos yritystä ei löydy netistä, sitä ei ole olemassa.

Sini Hukka, yritysneuvoja

8.4.2015

TULEVAISUUS EI OLE KOSKAAN KAUKANA

Viime viikolla Esko Valtaojan Joensuussa pitämällä luennolla käsiteltiin tulevaisuutta. Ostin luentoa seuraavana päivänä itselleni maapallon, joka koristaa nyt työpöytäni reunaa. Ostin maapallon, jotta muistaisin, kuinka pieni Suomi on. Ja jotta muistaisin ison mittakaavan silloin, kun asioiden mittasuhteita on tarpeen tarkastella.

Luennosta mieleeni jäi se, että menneisyyttä ei pidä ihannoida liikaa. Ihmiset poimivat, ja muistavat, menneisyydestä pääosin ne hyvät asiat. Eräässä kohdassa iltaa valkokankaalla näkyi Järnefeltin maalaama kuva kaskenpoltosta ja vain pari vuotta vanha kuva Nigeriasta. Ne olivat rinnakkain. Nigerian kuvassa ihmiset polttivat jätteitä – ja ovat sen maan mittapuulla onnellisia, onhan heillä töitä ja sitä kautta myös rahaa. "Onnellinen” Suomi 100 vuotta sitten oli hyvin erilainen kuin mitä Suomi on nyt. 

Pitkällä aikavälillä katsottuna talouskasvu viimeisen noin 150 vuoden aikana on ollut maailmanlaajuisesti ajatellen hurjaa. Käyrä nousee lähes pystysuoraan ylöspäin. 90-luvun paha lama näkyy käyrässä vain pienenä kuoppana. Samoin tulee Valtaojan mukaan olemaan myös tämän nykyisen taloustaantuman osalta. Se on pieni kuoppa ihmiskunnan taloushistoriassa.

Köyhää Afrikkaa, sellaisena kuin se mieleen piirtyneissä valokuvissa näyttäytyy, ei todennäköisesti ole tulevaisuudessa enää olemassa. Afrikan talouskasvuluvut ovat hurjia ja maanosa tulee vaurastumaan vauhdilla. Afrikka on uusi Kiina.

Entä miten maapallon käy, kun tarvitsisimme oikeastaan viisi maapalloa, jotta saisimme luonnonvaramme riittämään? Valtaojan mukaan vastaus löytyy ihmisistä itsestään ja etenkin heidän tekemistään keksinnöistä. Esimerkkinä voidaan mainita yritykset, jotka suunnittelevat aurinkovoimakennoja avaruuteen (ja sieltä energian saattamista maahan) ja erilaisten mineraalien kaivamista eri planeetoilta, kuten kuusta. Ei se avaruusmatkailukaan enää kaukana ole. Ihan yhtä hullulta tuntui varmasti vielä 80-luvulla ajatus kännyköistä ja Internetistä.

Työpöydälläni olevaa maapalloa pyörittäessäni huomaan, että tuolla se Suomi on, pikkuinen läntti maapallon yläosassa. Suomi on maa, jonka on mahdollista hyötyä kansainvälisistä markkinoista monella eri sektorilla. Suomi, ja Keski-Karjala siinä mukana, voivat saada jatkossa yhä enemmän vientiin rinnastettavaa matkailutuloa, joka tulee kansainvälisen matkailun lisääntymisen kautta. Matkailun ylivoimaisena etuna on myös se, että alan tuomia työpaikkoja on käytännössä mahdotonta siirtää minnekään.

Pohjois-Karjalaan vuonna 2014 laaditussa matkailun teema- ja toimenpideohjelmassa määriteltiin ne linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan vauhdittaa Pohjois-Karjalan matkailun yrityslähtöistä kasvua ja kehittymistä. Palautteen perusteella yrittäjät pitivät tärkeinä muun muassa kansainvälisen matkailun kasvattamista, matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamista ja tapahtumamatkailun kehittämistä. 

Huhtikuun alussa käynnistyneen Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelman 2015–2017 tavoitteisiin tähdätään suuntaamalla osaamista ja resursseja matkailuyritysten kansainväliseen tuotekehitykseen, yrityskohtaisten investointien ja kehittämistoimien aktivointiin sekä tapahtumamatkailun edistämiseen. Ohjelmaa toteutetaan vuoden 2017 loppuun, ja sen sisällöllinen toteutus on jaettu neljään työpakettiin, joista KETIn vastuualueena on Keski-Karjalan osatoteutus. Yrittäjien kanssa tehtävä kehitys- ja yhteistyö on hankkeessa erittäin näkyvässä roolissa, ja alueellisesti sitä toteutetaan seudullisten yrityskehittäjien kanssa. 

Hanketyö tarvitsee taakseen aktiivisen yrityskentän, sillä pohjimmiltaan hanke on työkalu, ei itse palvelun tuottaja. Se, kuinka työkalua osataan ja pystytään käyttämään, ratkaistaan yrittäjien kanssa yhdessä. Nyt pallo on meillä, avoinna on se, että mihin suuntaan sitä tarkalleen ottaen aletaan vierittämään. Tulevaisuus on joka tapauksessa tulossa jo ihan kulman takana. 

Anna Jetsu, yrityskehittäjä, Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma

1.4.2015

SININEN TIE YKSI MARKKINOINTIVÄYLÄ

Terveiset Suomen Sinisen Tien vuosikokouksesta, joka oli tänä vuonna Vesannolla, kunnassa, jossa on vähän yli 2200 asukasta ja Kelan toimipiste! Sininen tie on Suomen toiseksi vanhin, liki 50-vuotias matkailutie. Yhdistyksen tavoitteena on Sinisen Tien yhteistyöverkoston kasvattaminen, Sinisen Tien brändin tunnettuuden lisääminen ja houkuttelevuuden kasvattaminen yhteisen kattoimagon avulla sekä Sinisen Tien saaminen valtatieksi koko sen pituudella Vaasasta Tohmajärvelle. Toimenpiteinä ovat edunvalvonta, toiminnallinen kehittäminen, markkinointiviestintä ja kansainvälinen toiminta. 

Toiminnan painopiste on ollut kahtena viime vuonna elinkeinollisessa Sinisen Tien palveluyhteistyöverkoston kehittäminen -hankkeessa. Hanke on ollut mittava ponnistus yhdistykselle, jonka vuotuinen talousarvio on vajaa 1/10 hankkeen kokonaiskustannuksista.  Sinistä Tietä kulkeville näkyvää tulosta hankkeesta ovat uudet Sinisen Tien opastaulut ja tienvarsimerkinnät. Muita hankkeen tuotoksia ovat Sininen Tie -lehdet teemalla ”Seikkailu halki Suomen”. Tätä suosittua lehteä on ollut jaossa mm. Matkamessuilla ja Sinisen Tien jäsenkuntien infopaikoissa. 
 
Mutta merkittävin hankkeen tuotoksista on www.sininentie.fi -verkkopalvelu. Sivuille on koottu matkailijan tarvitsemia palveluita teemoittain. Historiasta ja perinteistä kiinnostuneille on omat sivunsa, kulttuuri-ihmisille ja luontoihmisille omansa jne. Käykää katsomassa ja tutustumassa. Nyt sivut ovat vielä keskentekoiset ja virheitäkin on, sillä ns. ilmaiset tiedot on koottu kuntien nettisivuilta, mutta sivuja työstetään kaiken aikaa paremmiksi.

Yhdistyksessä on nyt 17 kuntajäsentä ja vajaat 40 yhteisöjäsentä. Tavoitteena on saada lisää tien varren matkailuyrityksiä jäseneksi ja heidän tarjoamansa palvelut näkyviin Sinisen Tien verkkosivuilla, josta omatoimimatkailijat löytäisivät helposti oman tarpeensa ja mielenkiintonsa mukaiset palvelut. Pohjois-Karjalasta jäseninä ovat nyt vain Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, Taito Pohjois-Karjala ry ja Tohmajärven kunta. Kuitenkin kaikkien Keski-Karjalan kuntien ja viiden  muun Pohjois-Karjalan kunnan katsotaan sijaitsevan väylän vaikutuspiirissä.

Vuosikokous vahvisti tälle vuodelle jäsenmaksut kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille. Jäsenmaksu on esimerkiksi alle yhdeksän työntekijän yrityksille vain satasen vuodelta. Ilmainen näkyvyys kattaa toki yrityksen tai kunnan yhteystiedot, mutta jäsenmaksun maksaneet saavat jo merkittävästi laajemman, kuvallisen näkyvyyden Sinisen Tien verkkopalveluun. Verkkopalvelun näkyvyyksien ja mainospaikkojen hinnoittelu julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuun lopussa yhdistyksen nettisivuilla. Sitä odotellessa voitte ottaa yhteyttä yhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Mikkolaan, 044 438 4052 tai mervi. mikkola(a)lapua.fi.

Toivon, että alueemme matkailuyrittäjät ja muut matkailupalvelujen tuottajat tiedostaisivat tämän liki-ilmaisen yhteistyö- ja markkinointimahdollisuuden ja liittyisivät Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi.  

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö