Kaikki tietävät, että Pohjois-Karjalan matkailu saadaan nousuun
tuotepaketteja tekemällä. Tämä viesti on saatu kattavasti läpi. Harva tietää,
että maakuntamme matkailu ei itse asiassa ole kiinni tuotepaketeista.
Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelmassa on koottu osa maakunnan
tuotetarjonnasta yksiin kansiin. Tuotepaketteja tai tarkemmin
matkailutuotteita on koossa noin 60 sivua ja katalogi kattaa tarjonnasta
ainoastaan pienehkön osan. Uskallankin väittää, että ongelmana eivät ole
tuotteet tai niiden puuttuminen, vaan kiinnostuneiden ostajien löytäminen.
Tuotekatalogi ammattilaisten käyttöön
Tuotekatalogi ammattilaisten käyttöön
Katalogissa on useita tuotteita myös Keski-Karjalasta. Mukana ovat
esimerkiksi hovi- ja kartanokierros pyöräillen, Kantele workshop, Savikon alueen
hyvinvointimatkailutuote, yhteistuotteet Venäjän Karjalan kanssa ja
taidepainotteinen lomapaketti Rääkkylästä. Tuotekatalogi on alueen
kansainvälistä markkinointia varten suunniteltu ja englanninkielinen. Painettua katalogia jaetaan esimerkiksi matkanjärjestäjille ja mediavieraille, lisäksi se löytyy
sähköisenä netistä. Tuotekatalogi poikkeaa tavallisista esitteestä
siinä, että se on ammattilasten käyttöön suunniteltu myyntiesite.
Toki tuotteistamisessa on vieläkin parantamisen varaa. Töitä on
tehtävä esimerkiksi siinä, että tuotekuvaukset saadaan kirjoitettua yhä
paremmin myyvään muotoon. Lisäksi tuotteen tulee olla helposti
ostettavissa ja sillä täytyy olla selkeä hinta. Monet
matkailutuotteet syntyvät asiakkailta tulleiden ideoiden, toiveiden ja ennen
kaikkea kysynnän mukaan. Jos on kysyntää, on helppo rakentaa tuotteita. Paljon
vaikeampaa on rakentaa ensin tuote ja alkaa sen jälkeen etsiä sille asiakkaita.
Tämä on mahdollista, mutta yleensä huomattavasti hitaampaa ja työläämpää.
Kun joku muu tekisi
Kun joku muu tekisi
Matkailualasta keskusteltaessa puheissa vilahtelee säännöllisin
väliajoin mystinen Joku Muu, joka tulee esiin etenkin siinä vaiheessa,
kun puhutaan esimerkiksi tuotepakettien rakentamisesta, markkinoinnista tai
myynnistä. Olen huomannut, että Joku esiintyy etenkin matkailupuolen
keskusteluissa, kenties muillakin aloilla.
Matkailualan yrittäminen vaatii usein todellista moniosaamista:
yrittäjä on samalla siivooja, kokki, asiakaspalvelija, viihdyttäjä, remontoija,
ideoija, naapurin olkapää ja yrityksen toimitusjohtaja. Matkailualalla, kuten
muillakin toimialoilla, yrittäjät vastaavat silti viimekädessä itse omasta
tuotteestaan: sen kehittämisestä, myynnistä ja markkinoinnista. Ei ole olemassa
”jotakin muuta”, joka keksisi liikeidean, tuotteistaisi sen ja lisäksi sekä
myisi että markkinoisi tuotteen.
Tein äskettäin Keski-Karjalan alueella pienimuotoisen tutkimuksen
matkailuyrittäjien itse tekemästä markkinoinnista ja myynnistä. Monet
kertoivat, että tyypillisesti asiakkaat ottavat suoraan yhteyttä. Lisäksi
myyntiä tulee esimerkiksi booking.comin tai jonkin muun vastaavan sivuston
kautta. Omaa, aktiivista markkinointia on usein vain vähän.
Perustyö on tehtävä itse
Perustyö on tehtävä itse
Matkailun alueorganisaatiot, hankkeet tai muut julkiset
organisaatiot eivät voi tehdä yrittäjien omaa perustyötä heidän puolestaan. Perustyöhön
kuuluvat laadukkaan yritystoiminnan lisäksi myös yrityksen tuotekehitys sekä
myynti ja markkinointi. Yleiset organisaatiot tai hankkeet voivat tarjota
avuksi työhön alueellista yhteismarkkinointia, työkaluja, kanavia ja keinoja
yritystoiminnan kehittämiseen ja edistämiseen.
Meillä on maakunnassa monia aidosti hyviä matkailualueita,
-paikkoja ja -tuotteita, mutta ne sijaitsevat sirpalemaisesti ympäri maakuntaa.
Meillä on tuotteita, mutta ei täyttä varmuutta siitä, kuka on ostaja. Meillä on
myös lukuisa joukko erikokoisia matkailuaihioita, jotka odottavat tekijäänsä.
Usein nämä aihiot kuitenkin jäävät kesken tai unohtuvat, sillä niitä
toimijoita, jotka tekevät matkailua liiketaloudellisin perustein, on
rajallisesti. Meidän matkailumme on monilta osin ”kotikutoista” ja pientä,
mutta sinänsä aitoa ja sydämellistä.
Verkostoilla hyöty irti
Verkostoilla hyöty irti
Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelmassa yhtenä tavoitteena on
saada maakunnan toiminnasta yrittäjälähtöisempää, sillä todellinen kasvu tai
muutos lähtee aina yrittäjistä. Kukaan ulkopuolinen ei kasvuun vaadittavaa
päätöstä tai itse työtä pysty tekemään. Monet pienet matkailutoimijamme
työskentelevät jo nyt omien voimavarojensa äärirajoilla. Aikaa, rahaa tai muita
keskeisiä resursseja uudistumiseen, laajenemiseen tai kehitystyöhön ei yksinkertaisesti
ole.
Näin ollen ainoa järkevä tapa kehittää matkailualaa, ainakin
täällä reuna-alueilla, on pyrkiä muodostamaan matkailutoimijoista yrittäjä- tai
yhteistyöverkostoja, jotka yhdessä lähtevät viemään heille tärkeää aluetta,
tuotetta tai palvelua eteenpäin. Verkostojen rakentaminen ja ”samansieluisten”
ihmisten löytäminen ei käy hetkessä. Matkailualan kehitys- ja
markkinointityöstä puhuttaessa aikaikkuna on minimissään kolme vuotta
eteenpäin.
Se Joku Muu, jota niin kovasti huudellaan, löytyy itse asiassa yrittäjistä itsestään, todellisen ja kaikkia hyödyttävän yhteistyön kautta.
Anna Jetsu, yrityskehittäjä, Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma
Se Joku Muu, jota niin kovasti huudellaan, löytyy itse asiassa yrittäjistä itsestään, todellisen ja kaikkia hyödyttävän yhteistyön kautta.
Anna Jetsu, yrityskehittäjä, Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma
Ilman sähköisten markkinointimenetelmien käyttöä ja useimmiten yhteiskäyttöä ei markkinoinnista tule tänä päivänä yhtään mitään.
VastaaPoista