19.12.2019

TIEDON TARPEESTA INFOÄHKYYN

Erityisesti yritystoimintaa suunnittelevilla pyörii ajatuksissa yksi jos toinenkin kysymys niistä asioista, joita pitäisi ottaa huomioon, kun omaa firmaa laittaa pystyyn. Miten ne vakuutukset, entä yritysmuoto, kirjanpito, pankkiasiat, verotus, ilmoitukset, rekisteröinnit, lupa-asiat ja niin edelleen. Mistä löytyvät sopivat toimitilat, koneet ja laitteet ja työntekijät. Kaikkien näiden lisäksi pitäisi muistaa se tärkein eli kuka olikaan liiketoiminnan mahdollistava maksava asiakas ja miten hänet tavoittaa.

Yksi vastaus tiedonhakuun on nuorisotermein KVG eli ystävämme Google tekee Internetin syövereistä salamannopeasti luettelon asialinkeistä, joita valituilla hakusanoilla on etsitty.

Yritystoimintaan liittyvillä hakusanoilla voi löytää esimerkiksi YTJ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän, jonka sivuilla löytyvät hyvät ohjeet yrityksen perustamiseen ja ilmoittamiseen kaupparekisteriin. Sähköisessä asiointipalvelussa voi tehdä ilmoitukset samalla myös verottajan rekistereihin. Verottaja on myös parantanut koko ajan sivustojaan ja yritysten verotuksesta löytyy kattavasti tietoa. Hauilla yritysrahoitus tai -tuet nousevat näkyviin mm.  Elinkeino-,liikenne ja ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja lainoituksiin ja takauksiin erikoistuneen Finnveran sivustot.

Ennen yrityksen perustamista tarvitaan usein lisätietoja liiketoiminnan eri osa-alueiden suunnitteluun ja miettimiseen. KETIn nettisivuillaan tarjoama Yritystulkki-palvelu sisältää todella paljon tietoa niin aloittavan kuin toimintaansa kehittävän yrittäjän tarpeisiin.

Netissä nykyään videot, lyhyet videoklipit tai suoratoistona näytettävät livelähetykset ovat lyöneet itsensä läpi ja vaikka kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa niin vielä enemmän kertoo Youtubesta löytyvä hyvä opastusvideo. Aloittava yrittäjä -hakusanoilla löytyy äkkiä TE-palveluiden, Uusyrityskeskuksen, eri kehitysyhtiöiden ja konsulttien neuvontavideoita ja mm. erilaisia yrittäjyystarinoita saat näkyviin ko. hakusanalla. Yrityksen verotus kiinnostaa aina ja siihenkin aihepiiriin on näperretty tehdä video jos toinenkin.

Vaikka tietoa on yritystoiminnan tarpeisiin imettävissä netistä infoähkyyn saakka, ovat tiedot kuitenkin usein hajallaan eri lähteissä ja kokonaiskäsityksen ja -ymmärryksen synnyttäminen tarvittavista toimenpiteistä on haasteellista.

Tämä on yksi syy, miksi yritysneuvonnan palvelua tullaan KETIstäkin hakemaan. Selevällä suomen kielellä asiantuntijan kanssa keskustelua käyden voi saada kootusti tarpeellisen tiedon ja muistilistan ja työjärjestyksen yritystoiminnan käynnistämiseksi. Nokakkain istuen voi kysyä luottamuksella sellaisiakin asioita, joihin ei suoraan netistä vastausta löydy.

Jos vähääkään tuntuu siltä, että nyt olisi tarve kysyä yritystoimintaan liittyen jotakin, ota yhteyttä KETIn yritysneuvojiin.

Kiitokset kuluneesta vuodesta ja Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2020!

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

10.12.2019

TOHMAJÄRVELÄISILLÄ VARPAAT LÄMPIMINÄ


Tohmajärvellä on aktiivisia neulojia. Erilaisia villasukkakampanjoita on toteutettu ja on parhaillaankin käynnissä. Syyskuussa toimintansa aloittaneeseen Tikkalan päiväkotiin neulottiin 60 paria villasukkia. Pääneulojana toimi neuloosin valtaan joutunut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vuokko Väistö, mutta Vuokko sai apua projektiin niin Martoilta kuin tuttaviltaan. Käenpesän päiväkoti sai Kemien Martoilta vastaavan lahjoituksen marraskuussa. Näin pysyvät tohmajärveläisten päiväkotilasten varpaat lämpöisinä.

Tohmajärven keskustaajamaan Kemieen rakennetaan parhaillaan uutta sivistyskeskusta, johon sijoittuu Tohmajärven yhtenäiskoulu. Koulu kokoaa yhteen vajaat 400 oppilasta aina esiopetuksesta lukioon. Uudesta koulusta tulee kengätön koulu, mikä tarkoittaa sitä, että koulutiloissa liikuntaan sukkasillaan tai sisäkengillä. Kengätön koulu kirvoitti ajatuksen villasukkakampanjasta, jossa on tavoitteena neuloa noin 500 paria sukkia oppilaille ja opettajille sekä kouluprojektissa mukana olleille keskeisille tahoille.

Sivistyskeskuksen urakoija Lujatalo innostui projektista ja sponsoroi langat sukkiin. Lisäksi useita vapaaehtoisia taitajia on lupautunut neuvomaan meitä tavallisia tai aloittelevia neulojia. Otin minäkin haasteen vastaan ja lupasin yhdet sukat neuloa, mutta aikaahan tässä on vielä koko tuleva vuosi 2020, joten katsotaan viekö neuloosi minut ja monet muut mennessään.

Tavoitteena on järjestää kuukausittaisia tapaamisia, joissa jaetaan vinkkejä sekä pidetään ajankohtaisia alustuksia muun muassa sivistyskeskuksesta ja muusta kunnan kehittämisestä. Villalankoja on jaettu tähän mennessä kolmena päivänä ja maailmalle on lähtenyt jo 200 kerää. Tammikuussa järjestetään avoimet ovet rakennustyömaalla, jolloin tiedetään myös tarkempi aikataulu kampanjan etenemiseen.

Uusiakin neulomiskampanjoita on jo suunniteltu. Kaunis on ajatus niin iäisyysmatkan sukista viimeiselle matkalle kuin rotinasukista Tohmajärvellä syntyneille. Olisipa hienoa, jos joku suunnittelisi Tohmajärven kuntakukasta lehtoukonhatusta oman villasukka- ja lapasmallin. Niistä tulisi myös oivia liikelahjoja niin kunnalle kuin yrityksillekin ja erinomaisia lahjoja muutenkin.

Voisihan tästä käynnistää myös kampanjan, jossa jokainen uusi kuntalainen saisi villasukat itselleen ”Meillä ei Tohmajärvellä varpaita palele, olet paljasjalkainen tai et”. Toisaalta miksemme voisi laajentaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton villasukkakampanjaakin ja jakaa Tohmajärvi-teemaisia villasukkia nykyisille tohmajärveläisille merkkihenkilöille, jotka vaikuttavat maailmalla, mutta ovat hyvin tärkeitä markkinoijia synnyinkunnalleen.

Tämä vuodenaika taitaa olla se villasukkien sesonkiaika, joten toivotan teille kaikille innokasta puikkojen kilinää sekä villasukkien pehmoista töminää joulun odotukseen!

Anniina Kontiokorpi, kehittämispäällikkö 

Ps. Tätä kirjoittaessani varpaitani lämmittivät villasukat ja samaan aikaan myös kotisohvan alta löytyi kadonnut villasukka. Loputtomia ovat ne sukkia syövät onkalot ainakin meillä. Mietin juuri, että villasukat ovat kyllä uskomattoman vahvoja. Mummoni kuoli jo reilusti yli 20 vuotta sitten, mutta minulla on edelleen käytössä mummoni neulomia sukkia.

9.12.2019

PISTÄYDYIN RÄÄKKYLÄSSÄ

Näin kaamoksen aikaan on sitten mukavaa, kun voi poltella hämyvaloja ja kynttilöitä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tunnelmallista, rauhoittavaa ja luovaa. Sohvan nurkassa viltti harteilla lueskelu, käsitöiden näprääminen, seuraavan kesän reissujen suunnittelu. Semmoista kaamosunelmointia kotisohvalta. Tarpeellista ajoittain meille kaikille tämän niin kiireisen elämänmenon kesyttämiseksi. Mutta kaamosunelmoinnista Rääkkylään. Käväisin siellä Parasta Rääkkylää -hankkeen tilaisuudessa hiljan juuri vuoden pimeimpään aikaan. Aiemmasta käynnistä seudulla on vierähtänyt aikaa. Saaristo-osakunta, kauniine Karjalan maisemineen.

Rääkkylän kuntastrategiassa vahvana tahtotilana on yhdessä vahvistaa kunnan pito-, veto- ja elinvoimaa sekä asukkaiden hyvinvointia. Pyrkimyksenä on monipuolistaa kunnan palvelutarjontaa ja kasvattaa teollisten, palvelualojen ja matkailutyöpaikkojen määrää. Rääkkylässä on paljon pienyrityksiä, joiden osaamispääoma on kunnan vahvuus. Tähän oman kunnan vahvuuksien esille nostamiseen ja markkinointiin panostetaan Parasta Rääkkylää –hankkeessa. Kuntastrategian toteuttamista parhaimmillaan.

Näin ulkopuolisin silmin sanoisin, että Rääkkylä on edullista asumista, luonnon kauneutta sekä rauhallista elämänmenoa arvostavan unelmapaikka. Silti lähellä niin hyviä lento- kuin rautatieyhteyksiä ja kaupunkeja. Miltä kuulostaisi etätyön tekeminen tai oma yritystoiminta upeissa järvimaisemissa? Nostaisin kauniin luonnon ja sen tuomat monet mahdollisuudet kunnan erityisvahvuudeksi niin asumisessa, matkailussa kuin yritystoiminnassa. Parin tuhannen asukkaan kunnan väkiluku tuplaantuukin loma-aikoina, mökkiläiset ja matkailijat näet viihtyvät näissä maisemissa.

Käyntini ajoittui tällä kertaa kuraisen ja loskaisen ”römppäkelin” aikaan, jolloin ohikulkevat maisemat eivät välttämättä silmiä hivele, eikä niitä juuri hämärältä edes erota. Haluankin ehdottomasti tulla uudestaan ja nähdä Rääkkylän kevät- ja kesäasussa sekä ruskan väreissä. Yhtenä päivänä kun ei luonnollisesti ehtinyt tutustua kuin murto-osaan. Käyntini keskittyi tällä kertaa kunnanviraston lähiympäristöön ja muutamiin muihin matkan varrella. Paikallisissa yrityksissä näkyi joulun lähestyminen. Kaamoksen torjumiseksi viriteltiin jouluvaloja tunnelman tuojaksi.

Nettisivujen selaamisen perusteella kunnassa on tarjolla monenlaista ohjelmaa ja harrastusmahdollisuuksia kunkin mieltymysten mukaisesti. Itselleni jäi mieleen tulevien käyntikertojen kohteiksi muun muassa Hakoniemen luova tila, Koivuniemi ja siellä erityisesti mosaiikkitaidekurssit, Paksuniemen satama-alue, Kihausfolk ja Kukkakuhhaus.

Eipä unohdeta sitä, että Rääkkylä on muutakin kuin kunnan keskusta-alue. Saaristokunnassa on useita vireitä kyliä, joiden nimistä voisi riimittää ja säveltää vaikkapa ”Rääkkyläräpin – kun sä tulet Rääkkylään, niin poikkea myös meillä, Jaamassa ja Sintsissä tai Haapasalmessa. Lisää löytyy maisemia ja luontoreittejä Niemisestä, Rasivaarasta ja Salokylästä. Vielä koukkaa Pötsönlahden kautta ja hei, saloista saadaan trio – Oravisalo, Rasisalo ja Varpasalo”.

Kyläyhdistysten toimijat ja maatalousyrittäjät kertovat mielellään kylien toiminnasta, tapahtumista ja potentiaalisista uuden kodin, yrityksen tai etätyön tekemisen paikoista Rääkkylään muuttoa harkitseville. Kyläyhdistysten yhteystiedot löytyvät netistä. Muuten, tuossahan voisi ollakin kuntamarkkinointi-ideaa, järjestetäänkö ensi kesän Kihausfolkin yhteyteen sävellys- ja sanoituskilpailu Rääkkylää mainostavalle musiikkikappaleelle?

Mikä tärkeintä ensi käynnilläni oli se, että minut kohdattiin ystävällisesti ja neuvottiin auliisti. Näillä kohtaamisilla kun on meille ihmisille iso merkitys. Kuka tietää, vaikka saavat minutkin houkuteltua muuttokuorman kanssa Rääkkylään. Tällaista freelancerin työtä kun voi periaatteessa tehdä missä tahansa. Täytyy myöntää, että kaamosunelmoijan kotisohva Rääkkyläläisessä järvimaisemassa hieman houkuttaa, jää nähtäväksi koukuttaako se. Parasta Rääkkylää –hankkeen viestintäagentiksi jo lupauduin.

Tähän loppuun vielä pikavinkit teille, jotka harkitsette Rääkkylää uutena yritys- tai asuinkuntana. Yrityksen perustamiseen, yrityskauppoihin, omistajanvaihdokseen tai yritystilojen ostamiseen tai vuokraamiseen liittyvissä asioissa saat asiantuntija-apua yhdeltä luukulta seudullisesta elinkeinoyhtiöstä (KETI Oy). Soita vaikkapa Parasta Rääkkylä -hankkeen projektipäällikkö Tanja Lamminsalolle (040 511 7447) tai kuntaan Raita Joutsensaarelle (040 105 3010). Siitä se oman unelman toteuttaminen lähtee liikkeelle.

Toivotan kaikille oikein tunnelmallista joulunalusaikaa sekä rauhallista joulua ja uutta vuotta.

Kristiina Strandman, Rääkkylän viestintäagentti
(www.kristiinastrandman.fi)

8.11.2019

KITEELLÄ PAISTAA AINA AURINKO

Vasta Kiteelle töihin tultuani - tasan kolme kuukautta sitten tätä kirjoittaessani, muuten – sain kuulla, että Kesälahdella on ihan omanlaisensa, Laatokan myötävaikutuksella syntyvä lauhkea ilmastonsa, joka on suotuisa jopa näillä leveyksillä harvinaisempienkin kasvien viljelylle. Virallisen tiedon puutteessa luotan omiin havaintoihini väittäessäni, että ihana ilmanala ulottaa ainakin jossain määrin lonkeroitaan myös Kiteen kaduille. Mielipiteeni perustan siis vain ja ainoastaan siihen huomioon, että Kiteellä on hyvin usein kaunis sää.

Pendelöin töihin Joensuun kupeesta Kontiolahdelta. En ole aamuihmisiä, mutta matkaan on lähdettävä aikaisin, jotta olisin töissä säälliseen aikaan. Näin kellojen siirryttyä (vouhotus, josta voisin myös kertoa mielipiteeni) aamut ovat aina pimeitä eikä liikkeelle lähteminen innosta unesta vielä änkyräistä mieltä. Usein on pilvistä ja sataa tihuuttaa milloin mitäkin. 

Matkan edetessä tapahtuu kuitenkin jotain kummaa: pilvet väistyvät ja taivaanrannassa alkaa pilkottaa valoisa viiru. Kun tuntia myöhemmin käännyn kuutostieltä kohti Kiteetä, aurinko on kivunnut jo hyvän matkaa kohti puiden latvoja. Enää se ei ehdi häikäistä silmiä niin kuin vielä muutama viikko sitten, mutta se on todistettavasti edelleen olemassa – ja näkyy!

Päivät ovat Kiteellä selkeitä ja aurinkoisia. Kun elo-syyskuussa joskus saatiinkin välillä sadekuuroja, ne tulivat kunnollisina kaatomallin versioina eivätkä minään ankeana tihkuna. Ja jos ukkonen käväisi, se paukaisi kerralla oikein kunnolla ja meni nopeasti tiehensä. Sitten paistoi taas aurinko. On ja off - mukavaa.

Monina iltoina olen lähtenyt aurinkoiselta Kiteeltä vain suunnatakseni auton keulan kohti suttuisia pilviä ja - yllätys yllätys - epämääräistä sumutihkua. Ei aurinkoa, ei.

Syitä Kiteellä viihtymiseeni on lukuisia, mutta kaunis ilma on yksi ensimmäisenä huomaamistani paikallisista erikoispiirteistä. Jotenkin tuntuu, että Kiteellä paistaa aina aurinko. Sellaiseen paikkaan on mukava tulla töihin. Tai asumaan. Ja ehdottomasti lomareissulle!

Oletko huomannut saman?

Niina Mustonen, viestintäpäällikkö, Kiteen kaupunki

6.11.2019

ONNELLISET MAALAISET

Lokakuun lopussa uutisoitiin Ghita Bodmanin väitöskirjatutkimuksesta, joka vahvistaa, että maalla asuvat ihmiset ovat onnellisia. Erityisesti ympäröivällä luonnolla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille.

Bodmanin Åbo Akademille tehdyssä väitöskirjassa ilmenee muun muassa ”maaseudun merkitys stressin käsittelyssä. Muutto yksinäisyydentunteen leimaamasta ja tiheästi asutusta taajamasta maaseudun läsnäoloon antaa elämänlaatua. Elämänlaatua antaa myös yksinkertaisempi elämäntapa ilman moderneja virikkeitä nykyaikaisessa versiossa entisaikojen elämästä.”

Onneksi julkaistaan myös tällaisia tutkimustuloksia. Nimittäin välillä tuntuu siltä, että kaupungistuminen ja sen väistämättömyys ovat ainoita totuuksia julkisessa keskustelussa.

Keski-Karjalassakin väki vähenee. Pääosin siksi, että täällä kuolee huomattavasti enemmän ihmisiä kuin uusia syntyy. Silti meillä on vielä toistaiseksi olemassa hyvän elämän perusjutut ja palvelut saatavilla. Uusia asukkaita kaivataan meille.

Viimeksi lokakuussa teimme jälleen kampanjan Etelä-Suomen läänin alueella asuville entisille keskikarjalaisille, josko paluu takaisin kiinnostaisi. Vaikka Kiteen saha lakkaa ja moni sahan ja oheispalvelujen työntekijä voi jäädä ilman töitä, meillä on monella alalla edelleen pulaa työvoimasta ja osaavia tekijöitä tarvitaan. Parhaillaankin haetaan töihin porukkaa monenlaisiin mielenkiintoisiin ja haastetta antaviin tehtäviin hitsaajista hammaslääkäreihin.

Positiivista palautetta olemme kampanjasta saaneet:
Vaikka oma paluumuutto Karjalaan ei vielä olekaan ajankohtainen, täytyy esittää suuri kiitos lämpimästä kirjekampanjasta, kauneinta mitä postiluukustani on hetkeen tupsahtanut!”

Toivottavasti yhteydenottomme poikivat myös muuttopäätöksiä.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

30.9.2019

MISTÄPÄ (HYVÄ) LIIKEIDEA?

Silloin tällöin juttusille tulee asiakkaita, joilla idea on vielä hyvin raakile ja halutaan tulla keskustelemaan yritysneuvojan kanssa ikään kuin testaamaan ideaa. Tämä onkin erinomainen tapa saada meiltä asiantuntijoilta vinkkejä idean työstämiseksi liikeideaksi. Mitä aikaisemmin on ideansa kanssa liikkeellä, sen parempi. Yritysneuvonnassa ei ole tapana tyrmätä ideoita, koska mistä sitä ikinä tietää, vaikka miten hullulta kuulostava idea lyö itsensä läpi. 

Mitä, miten, kenelle

Liikeidea terminä tarkoittaa lyhyesti ajatusta tai kuvausta siitä, mitä meinataan tehdä, kenelle ja miten. Tässä tärkeintä ei ole se, mitä tuotteita tai palveluja osataan tai halutaan tehdä, vaan se, onko ko. tuotteella tai palvelulla nähtävissä liiketaloudellista markkinapotentiaalia. Eli suomeksi sanottuna: löytyykö jostakin asiakasta - yksityishenkilöä tai yritystä -, joka on tarpeensa tai ongelmansa takia valmis maksamaan rahaa tuotteesta tai palvelusta. Se ei riitä, että on potentiaalisia, mahdollisia, kiinnostuneita ynnä muita vastaavia asiakkaita, kuten monesti suunnittelun alkuvaiheessa asiakkaat nähdään. Vasta toteutunut kauppa ja siitä saatava raha pitää liiketoiminnan hengissä ja yrittäjän kiinni leivänsyrjässä.

Kun omaa ideaa ei ole ja yritysneuvojalle heitetään tuo yllä mainittu kysymys ”missä olisi bisneksen teon mahdollisuus”, ei yksiselitteistä vastausta ole tietenkään mahdollista suoraan antaa. Kaupan ja palvelun aloilla ei seutukunnalla yleensä ole sellaisia puutteita/aukkoja, joihin voisi iskeä heti kiinni. Kun ja jos joku yritys lopettaa toimintansa, syntyy tällöin mahdollisuus ottaa paikka yrityskentässä. Mikäli jotakin palvelua tai kauppaa ei seutukunnalla ole, voi syynä olla riittämätön asukas-/asiakaspohja, kuten valitettavasti alkaa olla tilanne Keski-Karjalassa joidenkin erikoispalvelujen osalta.

Yrittämisen kipinää hankala ostaa

Asiakaslähtöinen näkökulma on tärkeää, mutta mietittäessä ideaa yritystoiminnalle kannattaa myös lähteä liikkeelle omista kiinnostuksen kohteista ja omista vahvuuksista. Sellainen tekeminen, joka ei tunnu omalta tai josta ei tiedä, ei kanna pitkälle. Osaamista voi kyllä kartuttaa itselleen ja eri yritystoiminnan osa-alueisiin ja kiemuroihin voi ostaa tarvittavaa asiantuntemusta, mutta itse yrittämisen kipinää on hankala ostaa.

Monella on kokemusta ja osaamista aiemman työuran kautta tai esimerkiksi harrastusten kautta voi avautua mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Yleensäkin kun pitää korvat ja silmät auki eri yhteyksissä, voi saada ideoita tutkittavaksi. Eikä kannata laittaa lappuja silmille ja tuijottaa vaan oman seudun suuntaan, sillä ideoita saa ja liiketoimintaa voi tehdä maailmanlaajuisesti alati kehittyvien digihärpäkkeiden avulla.

Unohtaa ei myöskään sovi valmiin liiketoiminnan tai toimivan yrityksen ostoa. Tällöin välttyy pitkältä uuden yrityksen sisäänajolta, asiakkaiden etsimiseltä ja erityisesti tuskallisen hitaasti kehittyvältä tulovirralta. Liiketoiminta- tai yrityskaupalla pääsee heti kiinni olemassa olevaan asiakaskuntaan ja liikevaihtoon. Myytäviin yrityksiin voi tutustua esimerkiksi maakunnallisessa Osuva-yrityspörssissä.

Lukuvinkkinä kirjallisuudesta ”Taivas + helvetti” osat 1 ja 2, joissa lukuisia tarinoita liikeideoista ja yrittäjyydestä.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja