Pidimme
viime viikolla koulutustilaisuuden Rääkkylän kylien pelastusryhmille. Saimme
tietoa metsäpaloista ja sen jälkeen tutustuimme kirkonkylän paloasemaan ja sen
kalustoon. Rääkkylän kylille on perustettu kolme ryhmää ja niissä on yhteensä
kolmisenkymmentä jäsentä mukana. Kesälahdella ryhmiä on myös kolme, Kiteellä viisi
ja Tohmajärvellä neljä ryhmää. Keski-Karjalan alueen kaikki 150 jäsentä ovat
saaneet peruskoulutuksen tehtävään ja osalle, kuten nyt Rääkkylässä, on
aloitettu lisäkoulutukset.
Kiitos
ryhmien perustamisesta kuuluu palomestari Rauno Suomalaiselle, joka on
patistellut kuntia perustamaan ryhmiä ja organisoinut ryhmien koulutukset.
Koulutukset ovat sisältäneet mm. ensiaputaitojen opettelua ja
alkusammutusharjoituksia. Tarkoituksena on, että ryhmät kokoontuisivat pari
kertaa vuodessa yhteiseen tapaamiseen, joissa kertauksen lisäksi opeteltaisiin
uusia asioita. Viime viikon Rääkkylän koulutukseen tulleet saivat kutsun myös
tekstiviestillä ja se oli osa harjoittelua, koska tositilanteissa kutsut ja tiedottaminen
tapahtuu tekstiviesteillä.
Mitä
nämä tositilanteet sitten voivat olla? Myrskyjen ja muiden luonnon rajujen olosuhteiden
aiheuttamat häiriötilat ovat yleisin syy, jolloin pelastusryhmäläisiä
tarvitaan. Kaatuneet puut voivat aiheuttaa sähkökatkoksia ja vaikeuttaa
liikennettä. Ryhmäläiset voivat kartoittaa alueiltaan tilannetta ja ilmoittaa
esim. sähköyhtiöille, missä linjoille kaatuneita puita on. Tielle kaatuneita
puita voidaan myös raivata, jos ryhmäläiset voivat sen turvallisesti tehdä. Metsäpaloissa
ryhmäläiset voivat olla rajaamassa tulta ja avustamassa sammutustöissä.
Ryhmäläisillä on käytettävissä myös kalustoa kuten traktoreita, aggregaatteja
ja lietevaunuja, joista voi olla lisäapua pelastusviranomaisille monessa tilanteessa.
Pitkään jatkuneissa sähkökatkoksissa voivat ryhmäläiset avustaa tarkastamalla,
kuinka esim. yksinasuvien vanhusten talouksissa selvitään. Aina apuun lähdetään
viranomaisen kutsumana ja opastama.
Rääkkylän
ryhmät perustettiin puolitoista vuotta sitten. Olin iloisesti yllättynyt,
kuinka helposti saimme ryhmiin jäseniä. Asia koettiin tärkeäksi ja tämäntyyppisessä
vapaaehtoistoiminnassa haluttiin olla mukana. Ryhmäläiset saavat pienen
palkkion, mikäli joutuvat tositoimiin. Heidät on myös vakuutettu toiminnan
aikana. On ollut keskustelua, että ryhmäläisiä voitaisiin käyttää myös poliisin
apuna esim. kadonneiden etsimisessä.
Keski-Karjalasta
saatujen hyvien kokemusten perusteella maakunnassa on käynnistynyt Turvaa
Maaseudulle –hanke. Sitä hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos,
osatoteuttajina ovat Pohjois-Karjalan pelastusalan liitto ry sekä Maaseudun
Sivistysliiton Itä-Suomen aluejärjestö. Keskeisin tavoite on lisätä
turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta harvaan asutulla maaseutualueella. Tarkoitus
on tehdä turvallisuutta edistäviä tekoja eikä maalailla uhkakuvia.
Turvaa
maaseudulle –hankkeessa järjestetään turvallisuuskoulutusta ja kootaan kylille
pelastusryhmiä toimimaan Keski-Karjalan malliin. Lisäksi pyritään saamaan turvallisuussuunnitelmat
osaksi kyläsuunnitelmia.
Rääkkylässä
turvallisuusasiat ovat seuraavan kerran esillä vapaa-ajan asukkaiden
tapaamisessa tiistaina 5.7 klo 18 Paksuniemessä. Silloin on mahdollista
harjoitella mm. alkusammutusta ja selvittää oman mökin koordinaatit, joista voi hätätapauksissa
olla korvaamatonta hyötyä.
Raita Joutsensaari, kehityssihteeri
Raita Joutsensaari, kehityssihteeri
Pelastusryhmä tutustuu paloasemaan. |
Saarten ryhmäläinen Marjatta Tolvanen harjoittelee sammutusta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti