Joko olet tutustunut 3D-piirustuskynään, jolla voi piirtää ilmaan luoden haluamansalaisen muovisen taideteoksen? Tai oletko testannut 3D-tulostuksella valmistettuja kenkiä? Näyttävät muuten aivan ”normaaleilta” kengiltä.
Käskystä liikkuvat ja / tai kosketukseen reagoivat lelulemmikit ovat varmastikin monen lapsen joululahjalistalla tänä vuonna. Teknologisesti pidemmälle kehitetty omistajan liikkeillä ohjattava, infrapunatekniikan avulla ympäristöä hahmottava CHiP-robottikoira tullee olemaan ensi vuoden lahjatoivehitti ostohinnan oletetusti aletessa nykyisestä.
Virtuaalilaseista parhaimmat luovat testikäyttäjien mukaan niin uskottavan kolmiulotteisen maailman, että aivot luulevat virtuaalimaailmaa todeksi, vaikka grafiikka ei näyttäisikään täydellisen aidolta. Kunhan näissäkin hinta alenee, ostajakuntakin laajennee. Tulisikohan tulevaisuudessa kotiin joulukoristelut ilman niiden itse laittamista?
Monenlaisia erilaisia nykyteknologiaa hyödyntäviä leluja, pelejä ja tavaroita on jo saatavilla kotimaisistakin verkkokaupoista. Kivijalkamyymälöiden valikoimissa näyttäisi toistuvan pääosin sama tarjonta, toki luonnollisesti isompien liikkeiden valikoimasta löytyy pieniä kauppoja enemmän valinnanvaraa.
Ketjuliikkeiden valikoimat taasen ovat edelleen lähes poikkeuksetta samat ympäri Suomen.
Maailma on pienentynyt myös näin joululahjahankintojen näkökulmasta. Verkkokaupan kautta jonkin tavaran tilaaminen esimerkiksi suoraan Kiinasta voi olla kuluttajalle jopa helpompaa kuin vastaavan tuotteen etsiminen ja hakeminen kivijalkamyymälöistä. Säästöä syntyy usein niin käytetyssä ajassa kuin menetetyissä euroissa. Valtaosaa toivelahjoista kun ei suomalaisten yritysten valmistamina löydy.
Yhä useampi kuluttajista tekee tutkimusten mukaan ostopäätöksensä tänä päivänä nojaten kestävän kehityksen arvoihin. Turvalliset ja myrkyttömät raaka-aineet, läpinäkyvä ja inhimillinen tuotantoprosessi, tuotteen kestävyys ja muunneltavuus sekä lopulta käytöstä poiston jälkeinen kierrätys ovat asioita, joita jo hankintahetkellä mietitään. Vaikka välttämättä tätä ei uskoisi kaiken jouluhankintahysterian keskellä.
Kuluttajan, yrityksen näkökulmasta asiakkaan arvot ovat ne, joihin ostopäätökset viime kädessä perustuvat.
Vastaako sinun yrityksesi toiminta asiakkaidesi arvostuksia läpi kaikkien prosessienne?
Ellei liikkeesi ovi ole käynyt kuluvan vuoden aikana toivotun laisesti, voisi aiheellinen uuden vuoden lupaus olla liiketoiminnan tarkastelu asiakkaan silmälaseja käyttäen. Muistathan, että halutessasi KETIn yritysneuvonnan palvelut ovat tässäkin kehittämisessä hyödynnettävissäsi!
Hyvää Joulunaikaa & Menestystä Uudelle Vuodelle 2017!
Katariina Eskelinen, projektikoordinaattori
16.12.2016
14.12.2016
SOKEUDUNKO OMALLE ASIALLENI?
Tapasin
tässä päivänä muutamana keski-ikäisen yrittäjän, joka tapaturman johdosta oli ollut
useamman viikon sivussa (tai ainakin osin) bisneksistään. Onneksi oli
luottotyöntekijä järjestynyt paikkaamaan hommien hoitumista.
Siinä
tarinoidessa yrittäjä kertoi ”pakkolomansa” aikana jääneen aikaa pohtia oman
yritystoimintansa elinkaarta, nykyistä tekemistä ja tulevaisuutta. Hän kertoi
havahtuneensa siihen, että oli jo vuosikaudet vaan mennä touhottanut
vakiintunutta toimintaansa entisellä sapluunalla. Toimeksiantoja oli vielä
riittänyt, mutta pientä laskusuuntaa on ollut ja kilpailutilanteen ja
tiukentuvien vaatimusten myötä uusien tilausten saanti on ollut yhä työläämpää.
Ainainen kiire vie energiat suunnittelutyöltä ja yrityksen
kehittämisinvestoinnitkin ovat olleet vähissä. Ulkoiset palautteet olivat
jääneet huomioimatta, koska usko omaan tekemiseen oli vankkumaton.
Sängyllä
pötkötellessä yrittäjä ei kuitenkaan ollut vaipunut synkkyyteen, vaan
monenlaisia kehitysideoita oli alkanut pyöriä päässä, aikaa kun oli pyöritellä.
Olihan sitä pikku sipistelyjä tehty koko ajan, mutta paukkuja pitää laittaa
toiminnan kehittämiseen eri lailla. Tulevaisuusvisioon kuuluu aikanaan
omistajanvaihdoskin ja sitäkin varten firma pitää laittaa tuottavaan kuntoon
hyvissä ajoin, että on jotakin, mitä kaupata. Vanhentunut tuotantovälineistö,
laskeva liikevaihto ja huono kannattavuus eivät mene taatusti kaupaksi
kenellekään.
Siinäpä
yrittäjän ”herätystä” kuunnellessa alkoi pikkuhiljaa omaakin omaatuntoa
kolkuttamaan ja mietintä, mitenkä paljon sitä vaan tekee selkäytimestä
tulevalla toimintamallilla vai tuleeko kysyttyä aika ajoin: voisiko tämän tehdä
jotenkin toisin? Kysymyksen voi heittää vaikka millä elämän osa-alueella.
Jotta
voisi herätellä uusia ajatuksia, ei kuitenkaan tarvinne järjestää itseään
sairaslomalle. Mutta aikaa ajattelulle pitää olla. Joku pohtii tykönään, joku
inspiroituu työyhteisön porukassa. Laput pois silmiltä ja korvilta ja
katsomaan, miten muualla tehdään. Kiireessä ulkopuoliset kontaktitkin tahtovat
vähetä, vaikka verkostojen kautta voi avautua yllättäviäkin mahdollisuuksia.
Uskalla, luota, heittäydy!
Pekka K.
Vatanen, yritysneuvoja
12.12.2016
OSATAAN MEILLÄ, MUTTA KYLLÄ MUUALLAKIN
Pohjois-Karjalassa
on metsiä ja metsä- ja bioenergiaosaamista vaikka muille jakaa. Vaan ei kaikki
vielä ole valmista täälläkään, voitiin todeta pohjoiskarjalaisten
lämpöyrittäjien ja hanketoimijoiden opintomatkalla Itävallassa lokakuussa.
Poveria
biomassasta –hankkeen järjestämän matkan tarkoituksena oli tutustua Itävallan
hake- ja pellettienergia-alan uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin
sekä hakea ideoita Pohjois-Karjalan lämpöyrittäjätoiminnan kehittämiseen.
Matkalla saimmekin hyvän käsityksen itävaltalaisen ja suomalaisen toiminnan
eroista ja mahdollisista kehitystarpeista.
Edistynyttä
laitetekniikkaa
Kun tutustuimme laitetoimittajien
lämmityskattiloihin ja muihin tuotteisiin, huomio kiinnittyi
erityisesti siihen, että laitteiden käyttömukavuuteen on panostettu. Käyttäjän
näkemä vaiva ja inhimilliset virheet käytössä oli pyritty minimoimaan pitkälle
viedyllä automaatiolla. Myös laitteiden ulkoasu oli hyvin huoliteltu ja
muotoilu modernia. Päästöjen minimointiin oli panostettu paljon mm.
polttoteknisin keinoin. Vähäpäästöisestä tekniikasta hyvänä esimerkkinä oli
laitevalmistaja Windhagerin uusi hakekattila, jonka polttotekniikka perustuu
hakkeen kaasutukseen. Tekniikan ansiosta polton päästöt ovat minimaaliset.
Aluelämpölaitoksissa
vierailtaessa havaittiin, että Suomen perusratkaisuista poiketen vesivaraajien
käyttö lämmön puskurivarastona kaukolämmön tuotannossa on Itävallassa yleistä.
Varaajan etuja ovat mm. helpompi mukautuminen kaukolämmön kulutuspiikkeihin ja
mahdollisuus tulla toimeen pienemmällä ja hankintahinnaltaan edullisemmalla
kattilalla. Vesivaraajien lisäksi aurinkokeräinten käyttö kaukolämmön
tuotannossa on Itävallassa yleisempää.
Kiinnitimme
huomiota myös hakkeen korkeaan laatuun ja erityisesti sen kuivuuteen, joka
erosi merkittävästi Suomessa yleisesti käytettävän hakkeen kosteuspitoisuudesta.
Haketta kuivattiin laitosten yhteydessä pääasiassa hukkalämmöllä. Osasyy
hakkeen korkeaan laatuun on, että useissa kohteissa hakkeella tuotettiin lämmön
lisäksi sähköä kaasutustekniikalla, jolloin hakkeen on oltava
kosteuspitoisuudeltaan alle 10 %. Pienimuotoinen sähköntuotanto on Itävallassa
Suomeen nähden huomattavasti kannattavampaa korkeamman sähkön hinnan ja
syöttötariffin ansiosta.
Matkan
antiin oltiin tyytyväisiä
Matkalle
osallistuneiden yrittäjien ja muiden toimijoiden palaute matkan tavoitteiden
täyttymisestä oli hyvin positiivista ja monet kertoivat saaneensa matkalta
kehitysideoita omaan toimintaansa. Osallistujat kokivat myös keskinäisen
verkostoitumisen olleen yksi matkan tärkeimmistä anneista. Vaikka osaamista
onkin, kannattaa välillä käydä tutkimassa alan kehitystä maailmalla.
Pekka K.
Vatanen, yritysneuvoja
7.12.2016
KUNTAMAINE JA ELINVOIMA
Alueiden
ja kuntien elinvoimaisuus ja maine nousevat jatkossa yhä merkityksellisemmäksi,
kun kilpaillaan asukkaista, työntekijöistä ja yrityksistä. Tulevan sote- ja
maakuntauudistuksen myötä kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja
terveyspalvelujen tuottamisesta, jolloin panostukset elinvoimaisuuteen
korostuvat. Kun tilanne on kaikissa Suomen kunnissa täysin sama, on kilpailukin
entisestään kiristymässä kuntien kesken.
Mikkelin
kaupunginjohtaja Timo Halonen väitteli syksyllä kuntamaineen merkityksestä
aluekehityksessä. Väitöskirjassaan ”Maineella menestykseen - mainetyö kaupunkiseudun
kehittämisen välineenä” Halonen sanoo, ettei maine ratkaise alueen menestystä,
mutta hyvä maine on edellytys, joka mahdollistaa kehittymisen ja menestymisen.
Ja kunnan maineen perusta luodaan kunnan sisällä.
Menestyksen kannalta
ratkaisevaa on Halosen mukaan seudun sisäinen maine eli ns. paikan henki, joka syntyy yhdessä tekemisellä.
Mielestäni
esimerkiksi kaikki kuntapäätökset ovat markkinointi- tai mainetekoja, koska
jokainen päätös vaikuttaa kunnan maineeseen, siis siihen, millaiselta kunta
ulospäin tai omille kuntalaisille näyttäytyy. Halosen mukaan pitkäjänteinen
hyvä tekeminen, onnistunut viestintä ja sidosryhmien positiiviset kokemukset
voivat parantaa kunnan mainetta. Tulevaisuudessa menestyy sellainen kunta, joka
pystyy synnyttämään sellaisen sisäisen maineen, että se säteilee vetovoimana
myös ulospäin.
Mikä
painaa vaakakupissa, kun esimerkiksi muuttaja miettii kotipaikakseen Keski-Karjalaa?
Koti, työpaikka, työmatkat, palvelut, harrastukset, vapaa-ajan tekemiset, lasten
päivähoito ja koulutus, nuorten jatko-opintomahdollisuudet, arjen helppous? Varmasti
kaikki edelliset - muuttajan elämäntilanteesta riippuen.
Entä sijoittumista miettivä yrittäjä? Henkilökohtaisesti ja perheen kannalta edelliset asiat ovat edelleen oleellisia. Lisäksi merkityksellistä on varmasti se, miten sijoittumiseen, yrityksen käynnistämiseen ja itse yrittämiseen liittyvät seikat hoituvat ja hoituvatko ne mahdollisimman ripeästi. Kaikki nämä asiat vaikuttavat kunnan vetovoimaan ja siihen, mitä mieltä täällä jo asuvat tai yrittävät ovat omasta kotikunnastaan.
Entä sijoittumista miettivä yrittäjä? Henkilökohtaisesti ja perheen kannalta edelliset asiat ovat edelleen oleellisia. Lisäksi merkityksellistä on varmasti se, miten sijoittumiseen, yrityksen käynnistämiseen ja itse yrittämiseen liittyvät seikat hoituvat ja hoituvatko ne mahdollisimman ripeästi. Kaikki nämä asiat vaikuttavat kunnan vetovoimaan ja siihen, mitä mieltä täällä jo asuvat tai yrittävät ovat omasta kotikunnastaan.
Yksi
tulevien kuntien keskeisistä tehtävistä on opetus ja kulttuuri, jotka vievät
jatkossa yli puolet kuntien menoista. Kiteen lukion rehtori Kyösti Värri piti viime
perjantaina syksyn yo-juhlissa puheen, jossa hän peräänkuulutti keskustelua ns.
sivistyskunnista Keski-Karjalassa. Värri kaipaa kannanottoja ja puheenvuoroja, mihin suuntaan esimerkiksi Kiteetä sivistyskuntana viedään. Elinvoiman
ja kuntalaisten hyvinvoinnin tulisi olla keskeisiä sivistyskunnan päämääriä, ei
yksin kuntatalous ja sen leikkaukset.
Kuntamaineen
vaikutuksesta alueen vetovoimaan kuullaan lisää 11.1.2017 Kiteesalissa
järjestettävässä ”Kuntamaineella menestykseen” –seminaarissa. Ohjelmassa Timo
Halosen puheenvuoro kuntamaineen ja vetovoiman yhteydestä sekä Mervi Rauhalan esitys
kuntapalvelujen merkityksestä maineen rakentamisessa. Seminaarin tarkempi
ohjelma ilmoittautumisohjeineen löytyy täältä.
Suvi Spoof, seutumarkkinoija
Suvi Spoof, seutumarkkinoija
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)