21.1.2014

LYPSETÄÄN LEHMIÄ: MAITO ON MAHDOLLISUUS!

Lokakuun alussa pidimme maitoseminaaria Rääkkylässä. Mukaan oli kutsuttu paikalliset maidontuottajat ja heitä lähellään olevia sidosryhmän edustajia. Päivän tarkoituksena oli tuoda esille maidon merkitys alueen eurojen tuojana ja työllistäjänä. Kiinnostus yllätti, sillä lähes puolet Rääkkylän maidontuottajista oli paikalla ja lisäksi muutamia myös naapurikunnista.

Maito on tällä hetkellä tuote, jolla ei ole markkinointiongelmia. Vientiin lähtee jo neljännes ja kotimaan kysyntä kilpailusta huolimatta pysyy vakaana. Osuuskunta Itämaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen toi selkeästi esille: kaikki tuotetut litrat otetaan vastaan ja niille löytyy markkinat. Tätä voidaan pitää ihmeenä. Tilakoko Suomessa on muuhun maailmaan verrattuna pieni ja tilat ovat hajallaan. Kilpailuetu on löytynyt hyvästä maidon laadusta ja korkeatasoisista jatkojalosteista. Esimerkiksi rääkkyläläisillä tiloilla osataan maidon tuotanto, sillä keskituotokset ovat korkeita ja maidon laatu huippuluokkaa.

Tuotannon laajentamisen esteitä on olemassa ja mikä pahinta, maidontuotannon väheneminen on edelleen tosiasia. Laajennushalukkaalle tulee usein ongelmaksi riittävä peltoalan saaminen. Tuotantoaan jäähdyttelevät tilat jatkavat peltojen viljelyä monesti näennäisesti, vaikka laajentavan naapurin viljeltävänä pelto olisi paremmassa hoidossa ja tuomassa elinvoimaa koko kylälle.  

Mikäli haaveissa on nykyaikainen navetta robotteineen, törmää laajentaja usein kannattavuus- ja rahoitusongelmiin. Tarvittavia vakuuksia ei tahdo saada ja yhden robotin navetta ei ole usein riittävän kannattava, mutta kahden jo sitäkin paremmin. Yksittäiselle tilalle suurehko investointi ei ole mahdollinen, mutta parin kolmen tilan yhteistyönä se voisi onnistuakin. Osakeyhtiö mahdollistaa erilaiset panostukset ja jakaa riskiä useammalle. Tällöin myös yksinyrittäjän sitovuus työhön helpottuu ja myös ne ansaitut vapaapäivät ovat mahdollisia.

Keskusteluun heitettiin myös ajatus leasing-navetasta. Yksi rahoittaa, toinen rakentaa ja kolmas lypsää lehmät. Epäiltiin, löytyykö rahoittajia. Elintarvikeala on kuitenkin bisnesmiesten silmissä tulevaisuuden ala, joten tämäkin voi olla vaihtoehto. Hiehohotelli on jo tätä päivää. Navetan kaikki parret saadaan maidontuotantoon ja ns. nuorkarja kasvatetaan muualla. Tällä toimenpiteellä saataisiin nopeasti tilakohtaisesti 10-15 % lisää maitoa markkinoille.

Valoisan, kostean ja melko lämpimän kesän takia heinä kasvaa pelloillamme. Uutta tekniikkaa on heinänkorjuussa otettu ennakkoluulottomasta käyttöön. Yhä enemmän on saatavina myös urakointipalveluja, jolloin maidontuottaja voi keskittyä oleelliseen. Nyt kaivataan innokkaita yrittäjiä, uusia ja laajentavia. Moni tila odottaa uutta sukupolvea tilan pyörittämiseen. Se voi löytyä muualtakin kuin omasta perhepiiristä. Laajentavia on kannustettava ja heille on hankittava avuksi tarvittava osamainen neuvonnalla ja koulutuksella. Maito antaa mahdollisuuksia Keski-Karjalassa!

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri
 
PS. Nuorten viljelijöiden tekemä Böndeboogiessa räpätään ruuan tuottamisesta. Ks. video.

12.1.2014

PETTYMYKSIÄ JA ILONAIHEITA

Vuosi on jälleen vaihtunut: vuoden vaihde on aina taitekohta, jolloin tarkastellaan menneen vuoden tekemisiä ja aikaansaannoksia ja samalla jo käynnistellään uuden toimintaa.

Viime vuoden suurimpia pettymyksiä seudullamme oli Ekokemin jätteenpolttolaitoksen peruuntuminen aivan viime metreillä. Muutenkin Puhoksen teollisuusalueen uusinvestoinnit antavat edelleen odottaa itseään, vaikka monta isotöistä ja pitkäaikaista neuvottelua on ollut ja on yhä meneillään. Tuotannollisen teollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat valtakunnallisesti ja koko Euroopan alueella erittäin haastavia. Taantuma on vienyt Suomesta tuhansia työpaikkoja erityisesti tuotannollisesta teollisuudesta. Joka tapauksessa työ Puhoksen kehittämiseksi jatkuu ja useita neuvotteluja on menossa uusien yritysten saamiseksi alueelle!

Yritysten houkuttelu on muillakin aloilla ollut tikkuista: esimerkiksi valtakunnallisia kauppaketjuja on ollut mahdoton saada innostumaan Kiteestä liikepaikkana. Olemme kuulemma liian pieni alue ketjujen liikepaikkasuunnitelmissa, vaikka kuinka perustelisi vakituisen asukasmäärän lisäksi kesäasukkailla ja jatkuvasti kasvavalla venäläisten turistien potentiaalilla. Onneksi 9-tien varret Tohmajärvellä innostavat enemmän myös uusia sijoittujia: viime vuoden 1,6 miljoonaa rajanylittäjää kertoo tarkasti tavoitettavissa olevan asiakasmäärän. Kauppakeskuksen suunnittelu etenee Tohmajärvellä varmasti tämän vuoden aikana.

Iloista kerrottavaa on myös se, että yrityksiä perustettiin viime vuonna Keski-Karjalassa lähes 30 enemmän kuin yrityksiä lopetettiin. Patentti- ja rekisterihallituksen sekä verottajan tietojen mukaan meillä perustettiin 74 yritystä ja 46 yritystä lopetti toimintansa. Uudet yritykset syntyvät pääasiassa palvelualoille. Palvelut ovatkin seutumme suurin työllistäjä, sillä työpaikoistamme jo 60 % on palveluissa. KETIn avustuksella uusia yrityksiä synnytettiin yli 50, joten neuvonnallamme on merkittävä rooli yritysten alkutaipaleella.

Mitä sitten alkanut vuosi tuo tullessaan? KETIn perustyö uusien yritysten ja työpaikkojen luomisessa, olemassa olevien yritysten kehittämisessä ja seudun markkinoinnissa jatkuu entiseen malliin. EU:n ohjelmakausi on vaihtumassa, mikä tarkoittaa siirtymäkautta projektirahoitteiseen työhön. Tämän vuoden aikana suunnitellaan - ja toivottavasti jo käynnistetäänkin - uusia hankkeita, joilla yritystoimintaa ja sen edellytyksiä kehitetään edelleen seudun todellisista tarpeista lähtien ja elinkeino-ohjelmaan pohjautuen.
 
EU-rahoitteiset projektit ovat näköjään tulleet jäädäkseen, joten ne ovat yksi väline alueen kehittämisessä. Ja on myös muistettava, että jokainen itse sijoitettu euro tulee alueelle moninkertaisena takaisin: yhdellä omalla eurolla saa parhaimmillaan kolme-neljä euroa alueen ulkopuolelta. Vipuvaikutus on siis melkoinen! Siksi myös kuntiemme pitäisi pystyä rahoittamaan kehittämistyötä jatkossakin, vaikka kuntatalous on todella tiukalla. Työtä ja resursseja tarvitaan, jos mielitään säilyä elossa yhä kovenevassa kilpailussa asukkaista, työpaikoista ja yrityksistä.
 
Suvi Spoof, seutumarkkinoija