UUSI KITEE

Kesälahti ja Kitee yhdistyivät vuoden 2013 alussa. Tätä juhlittiin 5.1. kuntalaisjuhlassa Kiteen torilla mukavassa pakkassäässä. Ihmisiä oli liikkeellä molemmista kuntakeskuksista. Sekä yrityksiä että yhdistyksiä oli saatu mukaan tapahtumaan. Kiteen historiaan liittyvät henkilöt kertoilivat tarinoita menneisyydestä. Meillä on rikas historia ja hyviä asioita on saatu aikaan. Kirkkokonsertti kruunasi juhlapäivän. Kivikirkko täyttyi ihmisistä, jotka tulivat rauhoittumaan ja kuulemaan ihanaa musiikkia. 

 

”Uusi Kitee” on aiheuttanut myös ärtymystä – mikä ihmeen ”uusi”, mitä on muuttunut, mikä on muka parantunut? Ajat ovat vaikeita, velkaa on paljon, rakenteita pitäisi muuttaa, säästöjä saada, periferiassa ollaan, taantuma/lama ja kaikki surkeus on käsissä. Mitä tässä voi tehdä? Vain ennen oli hyvin, nyt on kaikki pielessä. Ei kait auta muuta kuin asettautua ojan pohjalle ja heittää lunta päälle.

Meillä oli syksyllä pari markkinointi- ja viestintätilaisuutta, jossa mietittiin mielikuvien kautta sitä, mitä Kitee on ja myös sitä, mitä Kitee voisi olla. Mukana miettimässä oli yrityksien, yhdistyksien ja meidän omia työntekijöitä sekä Kesälahdelta että Kiteeltä. Erilaiset ihmiset miettivät tykönään uuden Kiteen vahvuuksia. Ne mielikuvat ja ajatukset, joita tuli esille taustasta riippumatta olivat: Vesistöt. Suvaitsevaisuus. Luonto. Vahvuus toisia kunnioittaen. Aurinko. Paikkakunnan historian arvostaminen tulevaisuuteen katsoen. 

Luulen, että nämä ajatukset ovat monen muunkin mielessä. Kiteessä on paljon hyvää, jota ei pidä unohtaa. Haasteita on, mutta niistä voi selvitä. Uskon tulevaisuuteen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että ummistaa silmänsä tosiasioilta. Ja kielteisyydessä rypeminen ei ole tainnut tuoda mitään uutta pöytään. 

Voiko muutos parempaan siis tulla? Voi, jos on halua. Voi, jos tehdään töitä. Voi, jos tehdään yhdessä. Voi, jos luotetaan. Voi, jos katsotaan tulevaisuuteen. Voi, jos sana jos vaihdetaan sanaksi kun.

 

Satu Juntunen

Viestintäsihteeri

Kansalaisjuhla houkutti väkeä Kiteen torille tammikuun alussa.

MATKAILUN MAHDOLLISUUDET OVAT TODELLISIA

Matka 2013-messut pidettiin Helsingin messukeskuksessa 17.-20.1.2013. Pohjois-Euroopan suurimmilla matkailualan messuilla kävi yli 75 000 vierasta. Näytteilleasettajia oli yli 1000 sadasta eri maasta. Messujen teemana oli  Matkalla on kasvot - Social Journey. Teema pitää sisällään ajatuksen sosiaalisuudesta. Omia matkakokemuksia halutaan jakaa entistä enemmän sosiaalisessa mediassa. Toisaalta teemaan liittyy aitojen kohtaamisiin synnyttämät elämykset.

Keski-Karjalaa esiteltiin messuilla Pohjois-Karjalan yhteisosastolla ja Rääkkylän omalla osastolla. Mitä meillä on tarjottavaa elämyksiä tyrkyttävien eksoottisten matkakohteiden, muodikkaiden hiihtokeskusten tai turistimassoja kokoavien ostosristeilyjen rinnalla?

Rääkkylän osastolla soitettiin kannelta pirtin pöydän äärellä ja tassuteltiin huopatöppösissä. Kiinnostuneita olivat etenkin ne, joilla oli joku side Rääkkylään tai alle parikymppiset, jotka eivät olleet Rääkkylästä kuulleetkaan. Kihaus Folk tunnettiin ja Paksuniemen satamassa oli moni veneilyn harrastaja piipahtanut. Pohjois-Karjalan osaston vetonaulana oli Hermannin kauppa-auto, Kolin maisemat ja paikalliset herkut.  Kiinnostusta riitti, kauppa-autoon oikein jonoksi asti.  

Venäläiset ovat meidän mökit ja tuvat jo löytäneet. Olemme lähellä, tulijat pääsevät omalla autolla mökin pihaan ja tarvittaessa kauemmaksi ostosten tekoon. Topin Tupien yrittäjä Toivo Hirvonen kertoi ihmetelleensä, kun jotkut mökille tulleista pysyttelevät koko lomansa mökillä, käyvät ehkä pilkillä ja tutustuvat jalkaisin lähitienooseen. Muutoin riittää Hämeenselän talvinen rauha.

Satojen messuvieraiden kanssa keskustellessa tuli varmuus, että matkailun mahdollisuudet Keski-Karjalassa eivät ole minnekään kadonneet. Tarvitaan lisää majoituspaikkoja, mutta myös erilaisia oheispalveluita: pieniä elämyksiä, hyvää ruokaa ja paikallista ostettavaa.

Paljon on tehty ja monessa asiassa menty eteenpäin. On hienot esitteet, nettisivut ja  varausjärjestelmät,  myös  venäjäksi. Yrityksemme ovat pieniä, yrittäjiensä näköisiä, toisiaan täydentäviä ja harvoin kilpailijoita. Koivuniemen ja Karelia Cottagen ensi kesäksi yhdessä suunnittelemat melontapaketit ovat alkua ja vievät asian ytimeen. Yhteistyöllä saadaan enemmän ja parempia palveluita tarjottavaksi.

Ehkäpä sunnuntaina messuille opintomatkan tehneet Rääkkylän saarten, Oravisalon ja Varpasalon, kansainvälisen kylämatkailuhankkeen toimijat, kokoavat tämän kaiken yhteen tuotteeksi asti ja esimerkiksi koko Keski-Karjalalle. Paketteja on testattu CULTrips-hankkeessa ulkomaalaisilla vierailla viime elokuussa ja palaute on ollut hyvää. Kotimatkalla junassa riitti ideoita, mutta myös tervettä bisnesajattelua siitä, miten matkailusta on mahdollisuus saadaan oikeasti elinkeino osalle kyläläisistä.

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri

Kauppa-auto Vertti, Hermanni ja Pölönen Matkamessuilla.

VETOVOIMA LUO ELINVOIMAA

Postitin viime viikolla lähes 400 kirjettä eteläisessä Suomessa asuville entisille keskikarjalaisille. Kutsuin takaisin seudullemme.

Millä sitten houkutella? Viime vuosien riitely ja vääntö erilaisissa yhteistyökuvioissa on vienyt aiempaa yhteistyötaitoisen mallioppilaan mainettamme.

Onko seutumme vetovoimainen, haluavatko ihmiset tänne muuttaa? Mitä me itse kerromme omasta seudustamme? Seudun maine näkyy sen vetovoimaisuudessa, kun houkutellaan uusia asukkaita tai yrityksiä. Huono maine ja huono asioiden hoito karkottavat asukkaita ja yrityksiä, hyvä houkuttaa. Vetovoima luo elinvoimaa.

Seudun maine kaipaa hyviä tekoja

Keski-Karjalassa tarvitaan uskoa omaan seutuun. Toisaalta uskon takana pitäisi olla tekoja. Sellaisia tekoja, jotka auttavat seutuamme säilymään elinvoimaisena.

Maine syntyy teoista. Jokainen seudun asukas, virkamies ja päättäjä markkinoi seutua omilla teoillaan ja puheillaan. ”Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas” pätee tässäkin. Seudullamme on paljon hyvää, kun sen vain muistaisimme puheissammekin. Eikä tämä tarkoita sitä, että epäkohdat pitäisi lakaista piiloon. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa myönteiseen ilmapiiriin.

Usko tulevaisuuteen näkyy rakentamisena

Onneksi seudulla näkyy merkkejä tulevaisuuden uskosta. Useat meneillään ja tulossa olevat rakennushankkeet kertovat siitä. Kiteen keskustaan valmistuu pitkästä aikaa uusi asuin-liiketalo ja maaliskuussa alkaa uuden kerrostalon rakentaminen. Kesällä toivottavasti käynnistyy Hyvinvointikeskus Kotkonnun rakennustyömaa Meijerinrannan tuntumassa. Tohmajärvellä rakennetaan parhaillaan uusia rivitaloja Kemien keskustaan. Rakentamisen äänet ovat aina elinvoimaisuuden merkkejä.

Asumisen vaihtoehtojen lisäksi myös työtä tarvitaan. Puhokseen suunnitteilla olevat isot hankkeet pitäisi saada käyntiin: esimerkiksi ekovoimalaitoksen toteutuminen vahvistaisi seutu-uskoa.

Muitakin elämisen ehtoja kohennellaan. Rääkkylä vahvistaa asukkaidensa yhteyksiä maailmaan: jokaiseen asuin- ja lomakiinteistöön on mahdollista saada jopa 100 megan verkkoyhteys valokuidun kautta.

Mitä markkinoimme?

Mitä entisille asukkaille sitten kerroin seudustamme? Uusia asuinkohteita ja omakotitalotontteja asumisen vaihtoehtoina, myytäviä yrityksiä ja vapaita yritystiloja yrittämisestä kiinnostuneille. Työpaikkaa lupaamme etsiä kaverina. Ja vapaa-aikaanhan täällä riittää tekemistä laidasta laitaan teatterista mäkihypyn kautta lentämiseen!

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

NOSTETTA!

Joulua edeltävällä viikolla olimme yrittäjäryhmän kanssa opintomatkalla Helsingissä. Osallistuimme valtakunnallisen Luovien alojen verkoston järjestämään Rikastamo-tapahtumaan, johon osallistui yrittäjiä eri puolilta Suomea. Yrittäjät kertoivat yhteisten valmennusprojektien tuloksista ja kokemuksista. Päivän ohjelmassa oli myös yritysvalmentaja, nostemestariksi itseään tituleeraavan, Heikki Peltolan luento ”Nostetta!”.

Peltola kuvaa Noste-termillä sitä voimaa, jolla ihmiset nostavat toisiaan. Nostetta luo se ylimääräinen vähintään 10 % normaalitason ylittävä asenne tai panostus tekemisiimme. Positiivinen noste heijastuu toisiin ja yhteistyössä saamme tuloksia – ei tuotoksia - syntymään.

Peltolan teesejä tämäkin:

”Ajatuksilla on etumerkki. Apeat ajatukset tuottavat apeaa todellisuutta, UPEAT ajatukset synnyttävät UPEITA tekoja. Sen sijaan, että kysymme minkälaista arkea haluan viettää, meidän pitäisi kysyä minkälaista arkea haluan tuottaa!”

Yritysneuvojana olen onnellisessa asemassa, sillä pääsääntöisesti saan olla tekemisissä tulevaisuuteen uskovien, innostuneiden yrittäjien kanssa, olipa kysymyksessä yritystä vasta suunnitteleva tai jo toimiva yritys. Yrittäjien, jotka haluavat työllistyä, tuoda seudulle uusia palveluita, luoda työpaikkoja. Muuttaa tätä todellisuutta paremmaksi – vastoin tilastojen ja ennusteiden antamaa ankeaa kuvaa seudustamme.

Yhtenä esimerkkinä en voi olla mainitsematta Kiteelle suunniteltua KotKontu-hyvinvointikeskusta. Mukana olevat yrittäjät – kaikista Keski-Karjalan kunnista muuten – ovat pitkäjänteisesti, omaan visioonsa luottaen lähteneet suunnittelemaan ja toteuttamaan ainutlaatuista kokonaisuutta. Haasteita ei projektista puutu – mutta pala palalta osaset loksahtelevat paikalleen ja sinnikäs yrittäminen palkitaan. Tällä hetkellä asuntoja varataan, talon toiminnan sisältöjä suunnitellaan, palveluja KotKontuun tuottavien yhteistyökumppanien verkosto kasvaa ja yhteishenki tiivistyy.

Yhteinen junamatkamme Helsinkiin tämän yrittäjäporukan kanssa käynnistyi riemukkaasti -yhden yrittäjistä taikoessa matkalaukkunsa kätköistä meille juhlavan aamupalan. Tavallisesta, arkisesta junamatkasta muodostui upea kokemus tämän pienen eleen ansiosta, matka sujui naurun raikuessa ja yhteistyökuvioita suunnitellessa. Peltolan luentoa kuunnellessani totesin, että KotKontuun on syntymässä kokonaisuus, jossa mitä suurimmassa määrin on NOSTETTA!

Mari Eskelinen-Mäki, yritysneuvoja