TAHDON PYSYÄ JUURILLANI

Kävin eilen katsomassa Tuomas Kyrön kirjaan perustuvan elokuvan Mielensäpahoittaja. Jotenkin elokuvan päähenkilö muistuttaa minua. Miksi asioita pitää aina muuttaa ja miksi pitäisi muuttaa pois kotoa? Jos kotona ja kotiseudulla on hyvä olla, miksi pitäisi muuttaa ruuhka-Suomeen? Jo Joensuussa käydessä tuntuu läkähtyvän ja hermojen kiristyvän kovan kiireen vuoksi. Ei täällä maaseudulla traktoreiden perässä ajellessa voi olla liian kiire. Mielensäpahoittajan sanoja lainatakseni: "Miksi aina pitää olla kiire?" Toisaalta olen huomannut kiireen ehtineen jo tänne kotiseudullekin, ei ole enää kiireetöntä maaseutuelämää...

Elokuvan myötä mietin omaa suhtautumistani kotiseutuuni ja sitä, miksi haluan elää täällä. Keski-Karjalan ongelmana on nuorten muuttaminen suurempiin kaupunkeihin. Miksi nuoret muuttavat eivätkä enää palaa? Nuorena ajatusmaailma on varsin erilainen kuin näin melkein 30-vuotiaana. Jostain syystä suuret kaupungit ja niiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet tuntuvat nuorista paljon paremmilta kuin oman kotikaupungin palvelut. Todellisuudessa meillä on täällä varsin hyvät mahdollisuudet harrastaa monipuolisesti.

Muutama vuosi sitten kuuntelin junassa paikallisten lukiolaisten keskustelua siitä, ketkä jäävät asumaan Kiteelle lukion jälkeen. Keskustelua kuunnellessani nauroin mielessäni lukiolaisten ajatuksille Kiteestä ja meistä nuorista, jotka tänne jäämme. Eli siis luusereista näiden keskustelijoiden mukaan. Tämän keskustelun kuunneltuani mietin kansitettu diplomityö kainalossani, että miksi ihmeessä minulla on sellainen hinku takaisin Keski-Karjalaan? Miksi minä haluan asua täällä? Olisinko kuitenkin onnellisempi jossain suuressa kaupungissa?

Toisaalta mieleeni palautui omat ajatukseni lukioajoilta, tuolloin minäkin olin sitä mieltä, että muutan täältä pois, johonkin isoon kaupunkiin. Siellä isossa kaupungissa asuessa mieli muuttui ja opiskeluajan laskin kuukausia, jolloin voisin muuttaa takaisin kotiin! Toisaalta olin onnellinen viikoista, jolloin koulua oli vain kolmena päivänä, maanantaista keskiviikkoon.

Minulle suurin syy asua Keski-Karjalassa on juuret. Täällä minä olen syntynyt, elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni. Täällä on kaikki rakkaimmat ihmiset ja tutut paikat. Täällä joku saattaa jopa ymmärtää, kun viännän riäkkylän-murretta. Mieheni tosin on toivonut riäkkylä-kitee -murrekirjaa!

Ainoa ongelma kotiseudulla on vähäinen työpaikkojen määrä. Työttömiä nuoria on paljo
n, mikä lisää nuorten poismuuttamista. Osittain omavaraistaloudessa elävän kantavana ajatuksena on: mitä ei osata tehdä itse, sitä ei tarvita. Ehkä ajatusta voisi laajentaa teemaan, mitä ei Keski-Karjalassa osata, sitä ei tarvita. Lähiostoskampanja käynnistyy taas näin joulun alla, joten ostetaanhan ne joululahjat (mitä ei itse osata tehdä) paikallisilta tuottajilta ja kauppiailta.

Marjo Tikka, joka toimi kesän ajan KETIllä vuorotteluvapaan sijaisena

VAROITUS: BLOGI SISÄLTÄÄ YLTIÖPOSITIIVISUUTTA :)

Ystäväni haastoi minut kertomaan facebook-päivityksessäni kolme positiivista arjen asiaa viiden päivän ajalta. Myönteisten asioiden esiintuominen oli myös tämän Keski-Karjala -blogin alkuperäinen ajatus, joten päätin soveltaa samaa ideaa myös tämänkertaisen blogikirjoitukseni osalta. Joten tässäpä näitä, positiivisia tapahtumia yritysneuvojan arjesta menneeltä viikolta:

 

Maanantai

-          Entinen kollegani jäi eläkkeelle ja siirtyi saman tien eläkeläisyrittäjäksi – ihailtavan täynnä tarmoa ja ideoita!

-          Sain tiedon muutamalta yhteistyökumppanilta ja sponsorilta, että he osallistuvat 3.10. järjestettävään Iltalento Kiteelle kaupunkitapahtumaan.  Näyttää siltä, että Kiteen Yrittäjien järjestämästä Iltalennosta tulee monipuolinen ja mukava uusi tapahtuma syksyn pimeyttä piristämään.

-          Syyskuun alusta lähtien on ollut mahdollista hakea tukea yritysten kehittämispalveluihin, tämä mahdollistaa mm. yrityskohtaisten asiantuntijapalveluiden saamisen yrityksen kehittämiseen varsin edulliseen hintaan. Muiden EU-rahoitteisten tukimahdollisuuksien ollessa lähes tauolla, tämä mahdollistaa yritysten kehittämishankkeiden valmistelua ja suunnittelua ns. väliaikanakin.

Tiistai

-          Yksi uusi yritys synnytettiin tänään Keski-Karjalaan. Teimme perustamisasiakirjat yhdessä yrittäjä-paluumuuttajan kanssa! Myös toinen mahdollinen paluumuuttaja otti yhteyttä tarkoituksenaan palata kotiseudulle ja aloittaa täällä yritystoiminta.

-          Luonnontuotteiden ja lähiruoan alueella tapahtuu mukavaa kehitystä ja aktivoitumista. Välitin tietoa asiakkaillemme mm. luonnonyrttien ja -marjojen ym. luonnontuotteiden ostajasta, joka jatkojalostaa näitä luonnon antimia eteenpäin. Erästä asiakasta lainatakseni: ”Mahdollisuudet ovat rajattomat lähiruoka-sektorilla. Ei ole kuin tehdä!”

-          Rääkkylän kehittämisryhmässä kuultiin mm. Valokuitu-hankkeen sekä Mummola-hankkeen edistymisestä. Kumpikin etenee hyvin ja vahvalla tarmolla. Erityisesti ilahdutti kuulla Mummolan tiimoilta käynnistyvistä ”kyläravintoloista”. Mukavaa, että yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta löytyy kyliltämme.

Keskiviikko

-          Syksylle suunniteltu luentotilaisuus varmistui. Tiedossa on asiantuntevaa asiaa omistajanvaihdosten verotukseen liittyen. Toive tämän tilaisuuden järjestämiseen tuli asiakkaaltamme, joten olen erityisen tyytyväinen, että voimme toteuttaa pyynnön.

-          Työhyvinvoinnin ja jaksamisen merkitys on noussut myös yrittäjien keskuudessa tärkeäksi aihealueeksi. Yhteistyökumppanin pyynnöstä välitimme tietoa tyhy-hankkeesta, ja saimmekin ensimmäiset kiinnostuneet yrittäjäyhteydenotot välittömästi.

-          Asiakkaalta tuli illalla tekstiviesti, jossa hän ilmoitti, että kehittämishankkeen viimeinen maksatuspäätös oli tullut. Rahat tilillä. Yhdessä laatimamme loppuraportti oli tyydyttänyt viranomaisia.

Torstai

-          Uppouduin erään yrityksen tulosennusteen laatimiseen. Insinööri minussa nauttii excel-taulukoiden äärellä. Työn iloa tämäkin!

-          Kävimme pitkän keskustelun erään asiakkaan kanssa jaksamisesta ja yrityksen uudelleen suuntaamisesta. Joskus täytyy myös levätä ja ottaa aikaa itselle. Mieltä lämmittävää on nähdä toipumisprosessin edistyvän ja yrittäjän suunnittelevan tulevia kuvioita.

-          Yhteydenottopyyntö erään myynnissä olevan yrityksen tiimoilta. Toivotaan, että asia edistyy. 

Perjantai

-          Yrittäjän päivän aamukahveille osallistui mukavasti väkeä Rääkkylässä, Kesälahdella ja Tohmajärvellä. Mukava oli tavata yrittäjiä ja kuulla heidän toiveitaan meidän työmme kehittämiseksi sekä tietysti nauttia kakkukahvit.

-          Lukion ekaluokkalaiset opettajineen tutustuivat kiteeläisiin yrityksiin. Vierailut tuntuivat onnistuneen hyvin. Kiitokset onnistuneesta yhteistyöstä lukiolle, opiskelijoille ja yrityksiään esitelleille yrittäjille.

-          Mielenkiintoista keskustelua ja tietoa sosiaalisen median mahdollisuuksista Ketin avoimilla ovilla.  Mielenkiinnolla odotan erään paikallisen yrittäjän some-kampanjan lanseerausta. Vapise Jounin kauppa!

 Mari Eskelinen-Mäki, yritysneuvoja