25.4.2016

HOVIT JA MAALAISKARTANOT KESKI-KARJALAN MATKAILUN BRÄNDIKÄRJEKSI?

Kuva: Jarno Artika
Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelmassa tehdään tämän kevään ja kesän aikana Savikon alueelle painottuva alueellinen kehittämis- ja toimintasuunnitelma. Tavoitteena on katsoa tulevaisuuteen – siis siihen, mitä matkailussa tulevaisuudessa Kiteellä ja Keski-Karjalassa tapahtuu. Savikon alue liittyy vahvasti Keski-Karjalassa esiin nousseeseen hovi- ja kartanoteemaan.

Hoveja ja maalaiskartanoita on alueellamme yllättävän paljon, ja monet niistä ovat jo valmiiksi matkailukäytössä. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi vanhojen rakennusten historialliset Jouhkolan Hovi, Koivikon Kartano, Savikon Kartano sekä uudemmat tulokkaat Suomen Pietarhovi, Kiteenhovi ja Pajarinhovi. Kaikilla näillä taustatarinassaan paikallinen perinne.

Nyt joku teistä kysyy, että entä lomamökit? Eikö niitä kuitenkin ole enemmän? Lomamökit ja lomamökkiyrittäjät ovat Keski-Karjalan matkailun selkäranka. Matkailullisella brändillä haetaan kuitenkin jotakin sellaista, millä alue erottuisi maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja mielellään myös kansainvälisesti. Suomi on täynnä lomamökkejä erilaisten vesistöjen äärellä – kuinka me erotumme muista?

Testasin kevään messuilla sanaparia ”hovi ja maalaiskartano” keskusteluissa messuasiakkaiden kanssa. Teema herätti monissa asiakkaissa positiivista kiinnostusta seutuamme kohtaan ja usein sain asiakkailta myös joukon täsmennystä vaativia lisäkysymyksiä. Olemme matkailuyrittäjien kanssa valmistelleet aiheeseen sopivaa pyöräilytuotetta, joka toteutetaan nyt ensi kesänä ensimmäistä kertaa. Retkestä on elokuun alussa yksi takuulähtö. Lisätietoja löydät täältä

Keski-Karjala ansaitsee oman matkailullisen kärkiteemansa, sillä monille alueemme on melko tuntematon – jopa oman maakuntamme sisällä. Teema olisi ainutlaatuinen myös Pohjois-Karjalassa, profiloituuhan Ilomantsi esimerkiksi ortodoksisuuden ja sotahistorian ympärille sekä Pielisen Karjala kansalaismaisema Kolin, Bomban karjalaiskylän ja monipuolisen luontomatkailun kautta. 

Hovien ja maalaiskartanoiden Keski-Karjala ­- miltä kuulostaa?

Anna Jetsu, yrityskehittäjä

1.4.2016

APRILLIUUTISOINTIA

”Puhoksen halleihin tulee tekstiilistä sellua valmistava tehdas, joka myös tekee sellusta kangasta ja ompeluttaa tuotteet Keski-Karjalassa ja perustaa ison verkkokaupan. Tehtaan koneistus tehdään paikallisten konepajojen yhteistyönä. Ompelu tehdään yhteistyössä Kiteen huonekalutehtaan kanssa. Toiveena on, että paikalliset asukkaat ja myös Venäjän puolen asukkaat tuovat vanhat vaatteensa keräyspisteisiin.” 

”Amerikkalainen sijoittaja (tuttu myös eurojackpot-mainoksista) alkaa rakennuttaa Niiralaan isoa merkkituotteiden outlet-ostoskeskusta, jonka pihalle tulee maailman suurin maailmanpyörä, josta näkee Laatokalle asti. Lapsenmielisiä ilahduttaa, kun ostoskeskuksen ylimmästä kerroksesta on suunnitteilla liukumäki maanalaiselle parkkipaikalle. Sijoittaja kommentoi, että ”näen Venäjän suuren potentiaalin, mutta Suomen turvallisuus verrattuna Venäjän epävarmaan tilanteeseen ja amerikkavastaisuuteen sai minut päätymään investointiin niin lähelle Venäjän rajaa kuin mahdollista. Rajaa lähinnä oleva kaavoitettu vapaa alue löytyi Niiralasta.”

”Rääkkylään rakennetaan Paksuniemeen mummolakonseptilla Suomen Florida. Keskeisenä sisältönä on lämmin puurakenteinen sisäpuisto, jossa on auringonpaistetta, sopivasti lämpöä, hiekkaranta, lämmin vesi. Tarjolla on myös erilaisia hyvinvointipalveluja ja paikallisista juomatuotteista tehtyä drinkkejä. Paksuniemeen alkaa kesällä myös laivaliikenne Joensuusta ja Savonlinnasta, ja lisäksi tehdään säännöllisiä risteilyjä Pietarista Saimaata pitkin. 

Sieltä on mahdollisuus hankkia pysyvä asunto, johon kuuluu Suomen Floridan vapaa käyttöoikeus. Liperin ikkunatehdas on yhdessä Rääkkylän muovin kanssa kehittänyt järjestelmän, joka kokoaa auringonlämpöä kesällä ja käyttää sitä talvella, jolloin saadaan autenttiset olosuhteet tehokkaalla energiajärjestelmällä, tämä on pilottikohde, jossa järjestelmää testataan.” 

Aprillipäivänä on ihana lukea uutisia, silloin kun ne villeimmätkin ajatukset tuppaavat toteutumaan. Ehkä jonain päivänä jokin näistä ”piloista” toteutuu jossain muodossa. Mitä muita hyviä aprilliuutisia keksitte, joiden toteutuminen olisi hienoa?

Sini Hukka, yritysneuvoja

YRITTÄJÄ, ANNA ÄÄNESI KUULUA!

Hallituksen normipurkuhanke ”Sujuvoitetaan säädöksiä” etenee eri hallinnonaloilla pikkuhiljaa. Normipurkutyö on aloitettu kaikissa ministeriöissä. Normien purkutyössä on tavoitteena kansalaisten arjen ja yritysten toiminnan helpottaminen sekä kilpailukyvyn parantaminen sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. Yhteenveto vuoden 2015 normipurun tuloksista on julkaistu ja luettavissa netistä. Pääpaino sääntömuutostyössä on kuitenkin vuosina 2016-2017.

Valtio kyseli kunnilta viime syksynä mielipidettä kuntien turhista tehtävistä. MTK ja Maaseudun Tulevaisuus -lehti nosti viime vuoden loppupuolella voimakkaasti esille maatilayrittäjyyttä koskevia, järjettömän tuntuisia säädöksiä ja pyysi lukijoitaan ottamaan yhteyttä ja tuomaan esille omia esimerkkejään yritystoimintaa hankaloittavista säädöksistä. Palautetta voi varmasti antaa edelleenkin.

Nyt Suomen yrittäjät ry on aktivoitunut. Järjestö haluaa saada yksityiskohtaisia esimerkkejä yrittäjyyttä haittaavista laeista ja muista säädöksistä ja toivoo saavansa palautetta myös siitä, mitä niille pitäisi tehdä ja mitä hyötyä niiden muuttamisesta olisi yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta. Esimerkiksi ympäristölupaprosessien venyminen ja kalliit lupamaksut rasittavat niin viljelijöiden kuin monien muiden yrittäjien investointivaiheen liiketoimintaa.   

Yrittäjä, anna siis äänesi kuulua yrittäjäjärjestön kyselyyn! Kerro miten sääntelyä tulee sujuvoittaa, mitä pitää muuttaa. Kyselyn osoite on http://www.yrittajat.fi/fi-FI/saantelyn-jarkeistaminen. 

Myös muiden kuin yrittäjien mielipiteitä kysellään monista eri asioista. Ota kantaa on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottaman verkkopalvelu, jossa voi kommentoida esimerkiksi, miten koti- ja omaishoitoa voisi parantaa tai maahanmuuttajien tietotaitoa hyödyntää.

Ota kantaa –osoite on https://www.otakantaa.fi/fi-FI

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö