Agronomiliitto juhlii tänä vuonna 120-vuotista
taivaltaan teemalla ”Suomi kasvaa ruuasta”. Liittoon kuuluu yli 6000 maatalous-,
elintarvike- ja ravitsemustieteiden asiantuntijaa.
Teemansa kautta liitto haluaa nostaa esiin suomalaista ruokaa, alan osaamista
ja tukea kotimaisen ruokaketjun kilpailukyvyn kehittymistä.
Pohjois-Karjalan Agronomit tekivät viime lauantaina
retken ruuan alkujuurille, Tohmajärvelle. Retkikohteina olivat Sirolan
lammastila ja Lajusen uusi navetta. Ja päivän kruunasi teeman mukainen
kotimaisista raaka-aineista paikan päällä valmistettu maukas lounas Jouhkolan
Hovin historiallisessa miljöössä.
Tutkailin retken teeman innoittamana hieman näitä ruoka-asioita netistä.
Sieltä silmiini sattuneiden tietojen mukaan suomalaiset valitsevat yhä enemmän
ulkomailta tuotuja tuotteita, vaikka samoja tuotetaan myös kotimassa.
Syömästämme juustosta puolet on ulkomaista, myös maitoa ja kermaa tuodaan
merkittävästi. Lihan tuonti on lisääntynyt ja jopa ruokaleipää tuodaan kymmeniä
tuhansia tonneja. Ruuan tuonti lisääntyy kaiken aikaa huolimatta ajoittain
julkisuuteen putkahtavista kohu-uutisista. Euroopassa
liikkuu vuosittain miljoonia ruokaväärennöksiä ja ruokaan liittyvät
väärennökset ovat Suomessakin kasvussa. Huonolaatuisista, jopa elintarvikkeeksi
kelpaamattomista tuontituotteista tuoreessa muistissa on Brasiliasta kotoisin
ollut naudanliha.
Ruoka on merkittävä työllistäjä. Koko ruokaketju
työllistää eri puolilla Suomea noin 300.000 suomalaista: alkutuottajia,
jalostajia, tukku- ja vähittäiskauppaa, ravintolapalveluita, kuljetusalaa. Julkiset keittiöt valmistavat vuosittain yli 400
miljoonaa ruoka-annosta eli noin 350 milj. euron arvosta ruokaa. Näiden
keittiöiden tavarahankintoihin yksittäisen kuluttajan on vaikea vaikuttaa,
mutta yksityistaloudessa ostopäätökset teemme itse.
Suomessa käytetään ruokaan keskimäärin reilut 10
% käytettävissä olevista tuloista. Kun tietty rahasumma käytetään joka tapauksessa
ruokaostoihin, kannattaisi itse kunkin miettiä, miten rahansa käyttää. Ostanko sen
kummemmin ajattelematta, ”mitä käteen hyllystä tarttuu”? Tai sitä, mitä
ylikansallinen yhtiö suurella rahalla läpi maapallon mainostaa? Vai valitsenko
tietoisesti Suomessa tai peräti lähialueella tuotetun tuotteen, maukkaan, turvallisen
ja jäljitettävän?
Lähellä tuotettu ruoka tuo alueelle työpaikkoja,
säilyttää alueen elinvoimaisuutta ja lisää yleistä hyvinvointia. Aina ei ole
helppoa löytää suomalaista tuotetta, mutta tietoisesti hakemalla niitä kyllä
löytää. Arjen valinnat ratkaisevat, kasvaako Suomi ruuasta!
Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö