22.11.2013

JOULUMIELI KESKI-KARJALASTA

Minulta jäivät sunnuntain lehdet lukematta. Aamulla ja päivällä, kun vielä näki ilman sähköjä, tein kaikenlaista rästityötä. Ja illalla, kun sähköt palasivat, olikin pitäjäseuran hallituksen kokous. Eilen illalla taas kummityttöni ilahdutti minua käynnillään, juttua riitti puoli kuudesta puoli yhteentoista.

Nyt sitten– kirjoitan tätä tiistai-iltana – luin kerralla kolmen päivän lehdet. Oli ollut yrittäjien joulunavaus Joensuussa ja väkeä Eino-myrskystä huolimatta mukavasti. Kauppaliikkeiden mainoksissa esiintyy joulu-alkuisia sanoja ja punaista väriä tavallista enemmän. Mitä, siis joulu tulossa, kun postikin toi jo info/mainoslehtensä? Katsoin kalenteria oikein ajatuksen kanssa, Liisan päivä 19.11. eli ollaan marraskuun jälkipuoliskolla. Ja jouluun vain viisi (5) viikkoa! Mihin oikein tämäkin vuosi on mennä hupsahtanut? Töissä vielä paljon ehdittävää, lahjat hankkimatta. Eikä ajatustakaan alulla sen asian eteen, vaikka viime joulun alla pyhästi lupasin itselleni, että hyvissä ajoin ja ajatuksen kanssa. Ettei tule mitään viime hetken hätähankintoja.

Iloisen sininen Keski-Karjala -kassi sydänkuvioineen tuolin selkänojalla osui silmiin ja antoi ajattelemisen aihetta: nyt jos koskaan rahat kiertoon omalla seudulla. Näin tuen työllisyyttä tänä korkeana työttömyyden aikana, yksityiset lähipalvelut säilyvät/kehittyvät ja kuntakin saa verotuloja, joilla taas tuotetaan niitä kunnallisia lähipalveluita.

Oitis netin ääreen ja tutkailemaan paikallista tarjontaa. Yhdistän kassin Ketiin ja menen ekaksi Ketin Facebook-sivuille, jonka Lahja Keski-Karjalasta -sivusto osuu asian ytimeen: sivustolla kerrotaan Keski-Karjalan seudun tuotteista, palveluista ja lahjaideoista. Siellä on Lahjaidea-kuvasto ja tieto, mistä saa lähiruokatuottajia ja paikallisia palveluyrityksiä sekä kauppaliikkeitä esittelevän Keski-Karjalan Lähiruokaoppaan. Toki luettelo löytyy netistäkin. Lahja Keski-Karjalasta -kampanjaan ilmoittautuneiden yli 80 yrityksen nimilistasta saan monta virikettä. Tulee mieleen, ettei lahjan tarvitse olla aina paketoitavaa mallia, se voi olla myös lahjakortti, joka ilahduttaa saajaansa ruumiin tai sielun kautta.

Mielessä käy, että kohta on Kiteen yrittäjien joulunavaus, sitten Tohmajärven vastaava. Tarjouksia luvassa! Rääkkylässä on Joulupuoti, jo 19. kerran, netissä kerrotaan, ja lähiruokapäivät ovat Rääkkylässä ja Kiteellä. Eri tahojen järjestämiä joulumyyjäisiäkin on, ainakin Tohmajärvellä. Kaikista näistä löytyy lahja-ideoita sekä ”pötyä pöytään porukoille” ja ”kinnasta käteen”, vaikka itselle.

Postin asiakaslehdestä osui silmiin otsikko ”Ajatus on tärkein. Hyvän mielen saa, kun antaa kanssaihmisille jotain sydämelle tärkeää – aikaa”. Ilahdutetaan kanssaihmisiä lämpimin ajatuksin hankituilla, joulumielellä annetuilla paikallisilla paketeilla ja lahjakorteilla, mutta ennen kaikkea annetaan jotain itsestämme: annetaan aikaa toiselle ihmiselle, ollaan läsnä, käydään tervehtimässä, kutsutaan kylään, ollaan kotona.

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö


 

5.11.2013

KANSAINVÄLINEN SUOMI

Tiesitkö, että pariskunnan pitäisi tehdä ainakin viikon mittainen ulkomaanmatka, ennen kuin naimisiinmenoa kannattaa edes harkita? Matkalla vieraassa ympäristössä kuulemma paljastuu ihmisen todellinen luonne. Oli väittämä totta tai ei, matkailu ainakin vanhan sananlaskun mukaan avartaa.

Kun aloitin matkailualan opinnot lukion jälkeen Levillä, tapasin useita ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan käyneet Oulun alapuolella. ”Mitä sinne ruuhkaiseen etelään lähtemään, kun ”pohojosessa” on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee?”

Meidän perheessä kyllä matkailtiin, myös sukulaisten kanssa. Kun lähdimme Venäjälle käymään, auto ei täyttynyt matkalaukuista, vaan kylmälaukuista. Olihan ruokaa varattava riittävästi matkalle mukaan. ”Mitä siellä Venäjällä muka uskaltaa syödä?” Matkan ainoat mahatautitapaukset tulivat, kun Suomesta mukaan raahattu muikkukukko oli pyörinyt riittävän monta päivää kuumassa autossa.

Muutama vuosi sitten eräs tuttavapariskunta kävi lomamatkalla Turkissa. Loma oli ollut muuten erittäin onnistunut, mutta pientä harmia aiheutti se, ”kun siellä Turkissa puhuivat niin huonosti suomea”.

Lähes joka vuosi pääsiäisen alla Suomeen saapuville ulkomaalaisille tarjotaan mämmiä, koemielessä tietenkin. Kommentit mämmistä päätyvät useimmiten lehteen tai televisioon. Osa kieltäytyy edes maistamasta tätä suomalaisen ruokakulttuurin helmeä, ihan vain mämmin ulkonäön vuoksi.

Ehkä voikin sanoa, että ennakkoluulot ja -asenteet ovat suurin este aitojen elämysten kokemiselle. Mielikuva jostakin maasta, kansallisuudesta tai vaikkapa ruoasta voi olla niin vahva, ettei sitä ole mahdollista murtaa edes uusien positiivisten kokemusten avulla.

Maailma on menossa yhä kansainvälisempään suuntaan. Me elämme jo nyt monikulttuurisessa Suomessa, halusimmepa sitä tai emme. Viime aikojen talousuutiset ovat osoittaneet, että Pohjois-Karjalan positiiviset kasvuluvut esimerkiksi viennin ja matkailun osalta pohjautuvat hyvin pitkälti Venäjään. Olemme myös taloudellisesti riippuvaisia kansainvälisestä yhteistyöstä.

Avoin mieli ei välttämättä tarkoita naiiviutta, vaan mahdollisuutta ottaa oppia erilaisuudesta. Matkailun avulla omaa maailmaa ja maailmankuvaa on mahdollista laajentaa. Matkalle kannattaa aina lähteä, jos ei ihan ulkomaille saakka, niin naapurikuntaan nyt ainakin. Oikea matkailija nimittäin ymmärtää erilaisuuden, suvaitsee sitä ja poimii taskuunsa vieraan kulttuurin parhaimmat puolet.

Kansainvälinen Suomi on avoin, läpinäkyvä, monipuolinen ja kiinnostava. Monikulttuurisuus on tällöin voimavara ja mahdollisuus - Suomen tulevaisuus.
 
Anna Jetsu, myyntisihteeri
 
Joulu alkaa rajalta -tapahtuma on rajoja ylittävä joulunavaus.
Kuvassa venäläinen pakkasukko ja suomalainen joulumuori
Niiralassa Tohmajärvellä.