KUNTAMAINE JA ELINVOIMA

Alueiden ja kuntien elinvoimaisuus ja maine nousevat jatkossa yhä merkityksellisemmäksi, kun kilpaillaan asukkaista, työntekijöistä ja yrityksistä. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, jolloin panostukset elinvoimaisuuteen korostuvat. Kun tilanne on kaikissa Suomen kunnissa täysin sama, on kilpailukin entisestään kiristymässä kuntien kesken.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen väitteli syksyllä kuntamaineen merkityksestä aluekehityksessä. Väitöskirjassaan ”Maineella menestykseen - mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä” Halonen sanoo, ettei maine ratkaise alueen menestystä, mutta hyvä maine on edellytys, joka mahdollistaa kehittymisen ja menestymisen. Ja kunnan maineen perusta luodaan kunnan sisällä. 

Menestyksen kannalta ratkaisevaa on Halosen mukaan seudun sisäinen maine eli ns. paikan henki, joka syntyy yhdessä tekemisellä. 

Mielestäni esimerkiksi kaikki kuntapäätökset ovat markkinointi- tai mainetekoja, koska jokainen päätös vaikuttaa kunnan maineeseen, siis siihen, millaiselta kunta ulospäin tai omille kuntalaisille näyttäytyy. Halosen mukaan pitkäjänteinen hyvä tekeminen, onnistunut viestintä ja sidosryhmien positiiviset kokemukset voivat parantaa kunnan mainetta. Tulevaisuudessa menestyy sellainen kunta, joka pystyy synnyttämään sellaisen sisäisen maineen, että se säteilee vetovoimana myös ulospäin.

Mikä painaa vaakakupissa, kun esimerkiksi muuttaja miettii kotipaikakseen Keski-Karjalaa? Koti, työpaikka, työmatkat, palvelut, harrastukset, vapaa-ajan tekemiset, lasten päivähoito ja koulutus, nuorten jatko-opintomahdollisuudet, arjen helppous? Varmasti kaikki edelliset - muuttajan elämäntilanteesta riippuen. 

Entä sijoittumista miettivä yrittäjä? Henkilökohtaisesti ja perheen kannalta edelliset asiat ovat edelleen oleellisia. Lisäksi merkityksellistä on varmasti se, miten sijoittumiseen, yrityksen käynnistämiseen ja itse yrittämiseen liittyvät seikat hoituvat ja hoituvatko ne mahdollisimman ripeästi. Kaikki nämä asiat vaikuttavat kunnan vetovoimaan ja siihen, mitä mieltä täällä jo asuvat tai yrittävät ovat omasta kotikunnastaan.   

Yksi tulevien kuntien keskeisistä tehtävistä on opetus ja kulttuuri, jotka vievät jatkossa yli puolet kuntien menoista. Kiteen lukion rehtori Kyösti Värri piti viime perjantaina syksyn yo-juhlissa puheen, jossa hän peräänkuulutti keskustelua ns. sivistyskunnista Keski-Karjalassa. Värri kaipaa kannanottoja ja puheenvuoroja, mihin suuntaan esimerkiksi Kiteetä sivistyskuntana viedään. Elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin tulisi olla keskeisiä sivistyskunnan päämääriä, ei yksin kuntatalous ja sen leikkaukset.

Kuntamaineen vaikutuksesta alueen vetovoimaan kuullaan lisää 11.1.2017 Kiteesalissa järjestettävässä ”Kuntamaineella menestykseen” –seminaarissa. Ohjelmassa Timo Halosen puheenvuoro kuntamaineen ja vetovoiman yhteydestä sekä Mervi Rauhalan esitys kuntapalvelujen merkityksestä maineen rakentamisessa. Seminaarin tarkempi ohjelma ilmoittautumisohjeineen löytyy täältä.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija