16.5.2014

MAASEUDUN KIINTEISTÖONGELMA

Järjestimme tonttiesittelyn Keski-Karjalan kunnissa viime viikonloppuna. Tontit oli ehostettu, merkattu ja uudet taulut hankittu tonttialueiden reunaan. Esittelytilaisuuksia markkinoitiin laajasti mm. lehdissä ja somessa. Tulos: kolme kiinnostunutta tuli katsomaan Kiteen Puhosrannan tontteja, Rääkkylän ja Tohmajärven tontit eivät kiinnostaneet ketään.

Seuraavana päivänä Yle kertoi uutisissaan, kuinka ongelmallisia maaseudun kiinteistöt ovat nykyään. Ostajia ei löydy ja pankit eivät arvosta niitä enää vakuutena. Moni menettää vanhuuden turvansa kiinteistöjen arvon laskun takia. Pahimpia ovat muutaman kymmenen vuoden ikäiset epätrendikkäät talot. Niitä tuntuu olevan nykyään vaikea myydä jopa Vantaalla.
Keskituloisen ei ole varaa asua liikepaikkojen keskustoissa ja syrjäseutujen talot ovat ongelmajätettä. Poikkeuksena ovat rantojen kiinteistöt, jolloin markkinat ovat aivan toiset. Selityksiä on: talouden epävakaus, työpaikkojen puuttuminen/keskittyminen ja ihmisten elämäntilanteiden muutokset. Nämä eivät kuitenkaan voi selittää kaikkea. Ihmisille on edelleen syitä valita asuminen myös maaseudulla. Onko talon jälleenmyyntiarvo este järkevälle elämälle. Istutaan mieluummin päivittäin pari tunti autossa ja ajetaan kaupungin kupeeseen lähiöpellolle. Tuskaillaan pientä tonttia, jossa ei mahdu koirat kuljeksimaan eikä lapset leikkimään. Edullinen maaseututontti, järven tuntumassa lähellä kuntakeskusta ja palveluita ei houkuta, vaikka se olisi kaikin puolin elämän sujumisen kannalta oivallinen valinta.
Vaikka uusia taloja kyliimme ei nouse, vuokrattavaksi ilmoitetut ja edulliset myytävät kiinteistöt tuntuvat kuitenkin löytävän asukkaansa. Esimerkiksi Rääkkylän Oravisalossa vuokrattavana olevasta talosta tuli vuokranantajalle useita kymmeniä yhteydenottoja. Meidän on rohkeasti haettava uusia keinoja, jotta saamme asukkaita kyliimme ja kuntakeskuksiimme. Rakentaa valmiiksi ja vuokrata. Optiona mahdollinen lunastus, jos elämäntilanne niin sallii. Maaseudulla on paljon hyväkuntoisia taloja ja mummonmökkejä, tyhjillään tai puolikäytöllä. Omistajia on kannustettava laittamaan kiinteistöt tuottavampaan käyttöön.
Maallemuutto on varteenotettava vaihtoehto. Työt ovat monella pitkin maailmaa, asuinpaikasta riippumattomia. Lapsiperheet haaveilevat luonnonmukaisemmasta elämästä ja eläkkeelle jäävät ovat vapaita miettimään, muuttoa ”mummolaan” tai muuten vai uutta suuntaa elämälleen.
Raita Joutsensaari, kehityssihteeri
 


Rääkkylän Vänskänniemen tontit sijaitsevat mäntykankaalla rannan läheisyydessä.
 
 

 
 
 

5.5.2014

KYMMENEN ASKELTA

1.    Näe unia
2.    Kylvä luottamusta
3.    Tee tulevaisuutta
4.    Halua tulevaisuutta
5.    Tee parhaiten sitä mitä osaat
6.    Älä tyydy siihen mitä sinulla on
7.    Halua hiljaisuutta
8.    Anna kaikkesi
9.    Ylitä rajasi
10.  Älä pysähdy mukavaan satamaan

Muistaako kukaan, mistä askelista on kysymys? Arkistoista löytyi Keski-Karjalan tulevaisuustyöhön liittyvä vihkonen ”Kymmenen askelta Keski-Karjalan tulevaisuuteen” vuodelta 1998, jossa nämä askelet on kuvattu. Hiukkasen tuntuvat tänä päivänä korkealentoisilta ja aikansa lapsilta, mutta on valituissa askelissa edelleen myös tavoittelemisen arvoista. 

Saman vihkosen takakanteen on kuvattu Keski-Karjalan visio 2010, siis 12 vuotta vihkosen laadintahetkestä eteenpäin. Visiona on, että ”Keski-Karjala on elinvoimaisista, toimijakeskeisistä kylistä muodostunut hajaseutukunta. Pidämme huolta perusteollisuutemme toimintaedellytyksistä ja otamme käyttöön kaiken Keski-Karjalassa olevan osaamisen. Yritysten ja toimialojen verkottaminen sekä yksityisen ja julkisen yhteisyö ovat tärkeä osa jokapäiväistä työtämme. Yhteinen hankkeemme Keti on dynaaminen edelläkävijä Keski-Karjalan kehittämis- ja seutuyhteistyössä.”

Lisäksi visiossa uskotaan koulutuksen ja osaamisen merkitykseen, sijaintiin rajan läheisyydessä, matkailun kehittämiseen, tietoverkkoihin sekä hyvinvointipalveluihin.

Moni asia visiosta on toteutunut ja samat asiat ovat edelleen tärkeitä.Esimerkiksi KETI oli tuolloin reipas 2-vuotias, koulutuskuntayhtymän alainen hanke, jonka toiminta vakiintui ensin koulutuskuntayhtymän liikelaitokseksi ja vuonna 2005 kuntien omistamaksi elinkeinoyhtiöksi. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina syntyi KETIn kanssa samoihin aikoihin Suomen EU:iin liittymisen myötä.

Yhteistyön nimiin vannottiin visiossa vahvasti. Siinä onkin tekemistä tällä hetkellä, kun seudullinen yhteistyö kuntien kesken ja osin kuntien sisälläkin on huonoissa kantimissa – varsinkin kun verrataan tilannetta 1990-luvun lopun aikoihin.

Tämänhetkistä työtä elinkeinojen kehittämisessä - ja samalla KETIn toimintaa - ohjaa seudullinen elinkeinostrategia, jossa on valittu seudulliset kehittämisen kärjet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2017.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija