Matkailu avartaa. Sen saimme kokea, kun kävimme
valtuustoretkellä. Matka suuntautui Keiteleen ja Kyyjärven kautta Seinäjoelle
ja sieltä Jalasjärvelle ja edelleen Jyväskylään ja Juvalle. Saimme kuulla
kolmen kunnan kuulumisia, tutustua kahteen kauppakeskittymään ja yhteen
kehitysyhtiöön. Myös vierailut neljässä eri yrityksessä olivat antoisia. Mutta
mitä jäi päällimmäisenä kuntavierailuista mieleen?
Keitele on ollut jo kahtena vuonna peräkkäin yrittäjien
yritysilmastokyselyssä Suomen paras arvosanalla 8,6. Ja vastausprosenttikin on
tosi hyvä: 40 % yrittäjistä! Asukkaita
kunnassa on vajaat 2400, mutta usko tulevaisuuteen on vahva. Yritykset ja
elinkeinot ovat päätöksenteon keskiössä ja tulokset hyviä: työpaikkaomavaraisuus
on 122 %. Suurin työllistäjä on Keitele Forest.
Omien yritysten palveluja
käytetään, jos vain suinkin mahdollista. Perunat saadaan hankittua lähikulmilta,
kun kilpailutuksessa ehtona on toimitus kuorittuna tietyssä ajassa.
Päivähoitokin joustaa yritysten kiiretilanteiden mukaan. Kolme nuorten ikäluokkaa
vuosittain työllistetään paikkakunnan yrityksiin maksamalla yrityksille
kesätyöllistämistukea.
Yritysten ja kunnan yhteístyö on mutkatonta.
Kunnanjohtaja käy yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksissa ja elinkeinoasiamieskin,
jos vain ehtii. Yrittäjien puheenjohtaja ja kunnanjohtaja tapaavat lähes
päivittäin, mitä helpottaa se, että toimipaikat ovat kadun vastakkaisilla
puolilla. Luottamushenkilöiden ja kunnan johdon välillä vallitsee luottamus.
Päätöksenteossa pyritään asioiden nopeaan käsittelyyn, ettei yrittäjän into
ehdi laantua.
Kyyjärvi on myös kunta, joka ei ole jäänyt voivottelemaan,
vaan ottanut aktiivisen kehittämisotteen. Kunnassa on asukkaita vain noin 1400,
mutta silti he ovat uskaltaneet rakennuttaa kauppakeskus Paletin, jossa kunnan
omistusosuus on 72 %, Parhaillaan on menossa uuden koulukeskuksen
rakentamisprojekti, jonka kustannusarvio on 7 miljoonaa euroa.Shellin huoltoasemakin
oli kunnan rakennuttama ja sitten myyty yrittäjälle.
On vuorohoitoa tarjoava päiväkoti, oma terveysasema
ja palvelutalo, jossa uima-allas.
Kyyjärveltä jäi mieleen yksimielisyys ja
yhteisöllisyys. Kunta on mukana valokuituprojektissa ja valokuitu on vedetty
lähes joka taloon. Ja sitä hyödynnetään aktiivisesti. Kuntalaisten tiedon lähteenä
on NopolaNews-verkkolehti, johon tiedontuottajina toimivat kunnan,
seurakunnan ja Kyyjärven Kyvyn lisäksi kaikki yhdistykset. Toimittajakuntaa on
lähes 100 henkeä. Valtuuston kokoukset ovat netissä, samoin jumalanpalvelukset.
Seinäjoen kehitysyhtiön missio on: "yritysten
menestystä varten". Seinäjoki onkin monella mittarilla 2000-luvun menestyjiä. Kaupunki
panostaa erityisesti suurtapahtumien saamiseksi kaupunkiin ja on siinä hyvin
onnistunut. Toiminta on isoa ja ”komiaa”. Seinjoella tehdään eikä vain tuumata.
Juvalla ollaan Juva-puoluetta, kun lähdetään
edustamaan kuntaa maakuntatasolle tai muualle kunnan ulkopuolelle. Asukkaita on
6500. Elinkeinoihin ja yrittämiseen on panostettu pitkäjänteisesti ja sen
tuloksena, huolimatta rakennemuutoksen viemistä maatalouden,
puusepänteollisuuden ja kirjapinon työpaikoista, työttömyysprosentti on vain
noin 15 %. Valtatie 5 tuo noin 100 työpaikkaa, mutta elintarvikkeiden jatkojalostus
on ”se jokin”.
Kärkiyritys on Salico Oy, jonka kautta erilaiset Strax-salaatit
matkaavat ympäri Suomen suurkeittiöihin ja hotelleihin. Osan raaka-aineista
yritys saa paikallisilta tai lähialueen tuottajilta, joten salaatin ympärillä
on yhteensä parisataa työpaikkaa. Toki epäonnistumisiakin on ollut vuosien
saatossa, mm. kalkkunayrityksen konkurssi, mutta senkin hallin kunta osti ja nyt
siellä toimii Kruunu Herkku -niminen yritys. Kehitystyötä tehdään kaiken aikaa:
jonain päivänä Juva ehkä tunnetaan tryffeleistään.
Lopuksi tiivistetysti Seinäjoen kehitysyhtiö Inton
tapa toimia malliksi meillekin Keski-Karjalassa: Kuuntelen aktiivisesti, innostan
uuteen, tartun toimeen ja kokoan voimat.
Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti