29.4.2013

KATTEELLISTA TOUHUA!

Vuosien saatossa on tullut istuttua erinäisissä strategia- ja kehittämisseminaareissa. Monessakin niistä on noussut esille meidän keskikarjalaisten kateellisuus. Miten meillä kaivattaisiin sitä pohjalaista eteenpäin vievää positiivista kateutta. Niinhän sitä sanotaan, että kun Pohjanmaalla naapuri ostaa Mersun, pitää toisen ostaa vielä hienompi. Meillä tyydytään puhkomaan naapurin Mersun renkaat.

Eräässä seminaarissa heitettiin idea, että tuotteistetaan kateus! Onhan meillä Suomessa kaikenlaisia festivaaleja – on eukonkantoa, suopotkupalloa, lahjattomia laulajia. Perustetaan vuotuiset Keski-Karjalan Kateus-karnevaalit. Tai mitäpä sitä turhan nurkkakuntaiseksi ryhtymään. Tehdään tapahtumasta saman tien globaali!

Karnevaaleissa voitaisiin valita maailman kateellisin henkilö. Tai itse asiassa kateellisuudestahan voitaisiin kilpailla eri sarjoissa: Olisi omat sarjat henkilöille ja alueille, kateudesta voitaisiin kilvoitella myös eri teemojen ympärillä. Olisi omat kilpailuluokkansa sisarkateudesta, naapurikateudesta, työpaikkakateudesta, peniskateudesta… Kuningaslajina olisi tietysti raha ja menestys, mikäpäs muu meitä enemmän harmittaakaan.

Karnevaalin ajankohta pitäisi miettiä tarkkaan. Kesä on luonnollisesti pois laskuista, kesällä on kilpailevia tapahtumia liikaa ja ylipäätään kesällä olemme liian hyväntuulisia. Kunnon kateus vaatii syksyn harmautta, pimeyttä ja loskaa. Vuotuinen kateuspiikki Suomessa ajoittuu marraskuun alkuun, kun verokalenterit julkaistaan. Tässäpä oiva ajankohta juhlallemme.

Juhlien teemaväri olisi tietysti itsestään selvästä vihreä – onhan se jo antiikin ajoista ollut kateuden ilmentymä. Peräisin kuulemma ajatuksesta, että kateellisen ihmisen sappi kiehuu – ja kasvot muuttuvat kellertävänvihreiksi.

Globaalin luonteensa vuoksi karnevaaleille kutsuttaisiin tietysti kansainvälisiä vieraita. Erityisesti irlantilaiset ja slaavilaiset veljemme ovat kunnostautuneet kateudessa samalla tavalla kuin me suomalaisetkin. Ruotsalaisia ja amerikkalaisia kutsuttaisiin vain tapahtuman esiintyjiksi ja puhujiksi – pitäähän esiintyjien lietsoa kateus huippuunsa. Myös muita festivaalipuhujia voidaan ajatella – muutama äkkirikastunut venäläinen maustaa tilaisuutta sopivasti. Oikein kun syvällisesti lähtisimme teemaa tutkimaan, voisimme löytää eri puolilta Eurooppaa Keski-Karjalan kaltaisia kateuskeskittymiä. Verkostoitumisen nimissä hakisimme tietenkin benchmarkaukseen ja opintokäynteihin EU-rahoitusta. Ja jopas taas jotakuta harmittaa!

Nyt vain tuumasta toimeen! Kaiken kun tämän toteutamme voisimme vahingossa saada kateellisesta touhusta jopa katteellista!

P.S. Toivottavasti rakas bloggaaja-kolleegani Ilpo on nyt tosi kateellinen – muistaakseni varastin blogi-ideani häneltä;)
 
Mari Eskelinen-Mäki, yritysneuvoja
 
 

RAKAS LÄHINAAPURI

Järjestimme viime viikolla Venäjä-seminaarin, jonka tavoitteena oli saada yrittäjille konkreettisia vinkkejä venäläisten asiakkaiden hakuun. Osallistujia oli noin 50. Itseäni ihmetytti paikallisten matkailuyrittäjien vähäinen määrä.

Keskustelin erään yrittäjän kanssa ja hän sanoi, ettei venäläisiä matkaajia tarvitse houkutella, he tulevat kuitenkin. Silti esimerkiksi marraskuussa tilat ovat käytännössä tyhjillään. Siinä vaiheessa, kun joutuu myymään ei-oota, voi ehkä hetkeksi vähentää markkinointia. Venäläisten matkustajien ja ostomäärien kasvu on Kauppalehden mukaan taittumassa. Seminaarissa kuulimme, että Suomen kova kilpailija on Viro, missä tarjonta on sama, mutta hinnat halvemmat.

Jaani Holme kertoi Kaupaks-hankkeen teettämän matkailijatutkimuksen tuloksista. Hän huomautti, että 6-tietä kulkee sesonkiaikoina hurjat määrät venäläisiä matkalla Lappiin ja kysyi, miten nämä eurot saataisiin pysäytettyä matkan varrella.

Keskustelimme aiheesta myös venäläisen yritysinfon yhteydessä. Matkailualalla työskentelevä henkilö kertoi 6-tietä ajavien venäläisten ihmettelevän, eikö täällä ole kuin metsää ja peltoa. Kyltit ja mainokset tien varresta puuttuvat. Miten saisimme matkaajan pysähtymään meidän kohdallamme? Meillä on varmasti niin mielenkiintoista tarjottavaa, että matkailija on valmis pysähtymään ja pitämään lepotauon, mutta miten välitämme tiedon asiakkaalle.

Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n Maria Leontieva kertoi, mitä tulee huomioida matkatoimistoille palveluita tarjotessa. Esityksessä oli jopa valmiina sähköpostit, joihin voi oman tarjouksensa laittaa.

Lisäksi matkatoimistot suosittelivat kutsumaan edustajiaan seudulle tutustumaan palveluihin. Petroskoin matkatoimistolle tällainen tutustumismatka toteutettiin yhdessä Pohjois-Karjalan muiden kehitysyhtiöiden kanssa. Jotta tutustumismatkasta saadaan kaikki hyöty irti, pitäisi meidän yrityksillämme olla tarjota heille valmiita paketteja ja palveluja selkeillä ehdoilla. Ehdottaisin, että syksyllä järjestetään koulutusta tuotteistamisesta. Ja kun tuotteet ovat valmiit, kutsutaan matkatoimistoista edustajia tutustumaan näihin tuotteisiin ja seudun palveluihin.

Tällä hetkellä on viisumiasioiden takia haastavaa markkinoida Keski-Euroopassa retkiä Venäjän puolen Karjalaan. Toisaalta tällaiset matkat pitäisi myydä tarpeeksi ajoissa. Eiköhän Euroopastakin löydy muutama turisti, joka suunnittelee kesälomamatkansa ennalta. Turisteilla on mahdollisuus hankkia itse viisumi lähtömaassaan, jos ryhmäviisumin saaminen tuntuu epävarmalta. Valmiit pakettimatkat pitäisi olla tässä vaiheessa tehtynä ja myynnissä. Nimittäin jos viisumivapaus toteutuu tällä vuosikymmenellä, on myöhäistä alkaa miettiä tätä markkinarakoa. Silloin nopeat syövät hitaat. 
 
Ps. Venäjä-seminaarin esitykset löytyvät KETIn nettisivuilta
 
Sini Hukka, yritysneuvoja 

Venäjä-seminaarin Rakas lähinaapuri - kaikki mitä olet halunnut tietää Venäjän kaupasta osallistujia 24.4.2013

24.4.2013

SANOISTA TEKOIHIN

Keski-Karjalassa pidettiin helmi-maaliskuussa matkailuiltamia, jotka kokosivat matkailualan toimijoita keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Jokaisessa illassa tuli esille matkailullista antia, mitä Keski-Karjalassa jo on: mukavaa majoitusta, maistuvaa ruokaa, mielenkiintoisia tapahtumia, antoisaa kulttuuria, kaunista luontoa, monipuolisia aktiviteetteja.

Iltojen teemaksi nousi tuotteistaminen. Sanotaan, että pitäisi keksiä jotain, millä saisimme seudustamme kiinnostavan ja alueelle lisää matkailijoita. Ei aina tarvitse keksiä uutta ja ihmeellistä, vaan voi olla tyytyväinen jo olemassa oleviin tuotteisiin ja palveluihin. Vaikka seutumme matkailutoimijat ovat pieniä, tulisi asia nähdä niin, että pieni voi olla osa suurempaa kokonaisuutta.

Yhteistyöllä pienistäkin voi saada suuria ja toimivia kokonaisuuksia, jos suurta haluaa tavoitella. Mutta miksi emme olisi tyytyväisiä siihen pienuuteen, jos se tuottaa tulosta? Yhteistyön merkitystä voi tuskin koskaan korostaa liikaa ja ennen kaikkea matkailun tuotteistamisessa se tulee esille. Jos haluamme kokonaisen paketin ruokailuineen, majoituksineen ja ohjelmineen, yhteistyötä voi tarvita useamman toimijan kesken.

Ja miksi emme antaisi mahdollisuutta yhteistyöllä toteuttaa toimivaa kokonaisuutta? Jokaisen toimijan oma vahvuus yhdistettynä toisen toimijan vahvuuteen, ei voi tuottaa kuin hyvää ja vahvaa tulosta. Tuskin yhteistyöstä voi olla haittaa kenellekään. Matkailuiltojen monet hyvät ideat ja ajatukset voidaan saada toteutettua juuri yhteistyötä tekemällä.

Jokainen varmasti toivoo seutukuntamme menestyvän, vaikka välillä alueeltamme kantautuvat ikävät uutiset uskoa horjuttavat. Nimenomaan näinä aikoina tulisi muistaa omat vahvuudet ja mahdollisuudet. Matkailuilloissa huomasi, että matkailualan toimijoilla on halua ja tahtoa tuotteistaa jo olemassa olevia palveluita sekä mahdollisesti myös kehittää uutta. Matkailussa on mahdollisuuksia. Nyt vain sanoista tekoihin ja toteuttamaan ideoita. Yksin tai yhteistyössä, pääasia että syntyy tulosta.
 
Riikka Toropainen, myyntisihteeri
 

16.4.2013

MARKKINOINTIMATKALLA HELSINGISSÄ

Kävimme markkinointimatkalla Helsingissä. Osallistuimme viime viikonloppuna Oma Mökki -messuille Pohjois-Karjalan yhteisosastolla Helsingin messukeskuksessa. Pinkki iloinen ilmeemme ja reipas päivystäjäporukka saivat paljon kiitosta. Neljän päivän aikana Kevätmessuilla kävi yli 58 000 vierailijaa.

Osastollamme riitti vipinää. Kävi paljon sellaisia ihmisiä, joilla on jokin side maakuntaamme. Moni on täältä kotoisin, monella on kesämökki tai sukulaisia Pohjois-Karjalassa. Ja yllättävänkin monella on lapsi opiskelemassa Itä-Suomen yliopistossa.

Keski-Karjalan kesäasukkaat saivat edellisellä viikolla kirjeen, jossa kutsuimme heitä messuille. Kirjeessä lähti myös reipas annos tietoa seudultamme sekä ennakkoa tulevan kesän tapahtumista. Myös pysyvän asumisen markkinointi on yksi kirjeen tehtävistä. Moni mökkiläisemme kävikin messuilla. Säännöllinen yhteydenpito kesäasukkaisiin saa pelkästään kiitosta.

Itse olin laskujeni mukaan jo yhdeksännen kerran näillä messuilla. Kannattaako messuilu? Mielestäni kannattaa. Olemme vuosien mittaan tavanneet messuilla tuhansia ihmisiä, joiden kanssa on keskusteltu maakunnan asioista. Ja muuttajiakin on saatu maakuntaan näiden tapaamisten tiimoilta. Tosin muuttopäätöksiä ei messuilla tehdä, mutta uskoa kuitenkin on saatu vahvistettua.

Kysyimme arvontakyselyssämme, mikä tulee ensiksi mieleen Pohjois-Karjalasta. Monelle se on Koli, Pielinen tai Bomba. Monelle kotipaikka, kesämökki, suku, ex-anoppi tai jokin muu henkilökohtainen asia. Leevi ja Leavings on tehnyt hyvää työtä Pohjois-Karjalan markkinoinnissa: laulu ”Lähden Pohjois-Karjalaan” oli syöpynyt monen vieraamme mieleen. Mutta edelleenkin ensimmäinen ajatus maakunnasta saattoi olla köyhyys, kurjuus ja ”ryysyranta”. Tekemistä siis riittää maakuntakuvan päivittämisessä.

Henkilökohtaiset tapaamiset ja juttutuokiot ovat paras keino välittää oikeaa tietoa Pohjois-Karjalasta. Homma jatkuu kesäkuun puolivälissä Helsingissä, kun Pohjois-Karjala valtaa Senaatintorin kolmeksi päivää asialla ja viihteellä. Myös me keskikarjalaiset olemme mukana tuossa toritapahtumassa.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

Henkilökohtaiset juttuhetket ovat paras tapa markkinoida maakuntaa.


Pinkki osastomme ja iloiset ilmeet saivat kiitosta. Jaossa olleet 2000 Kilo iloa -kassia loppuivat kesken. Kassissa jaoimme tietoa Pohjois-Karjalasta.

Välillä väkeä oli osastollamme ruuhkaksi asti.

8.4.2013

PARI KYSYMYSTÄ

Miten saadaan alue nousuun ja myönteinen käänne aikaan? Mitä voi asialle tehdä? Kenen pitäisi tehdä? Voivatko kaikki osallistua tähän työhön?

Mikä vaikuttaa alueen vetovoimaan? Vaikuttaako maine? Mistä maine syntyy? Mitä meistä puhutaan? Ovatko mielikuvat positiivisia? Kuka on vastuussa näistä mielikuvista?

Vaikuttaako maineeseen se, miten käyttäydytään? Onko näillä asioilla mitään merkitystä? Kuunnellaanko huutoa enemmän kuin asiallista puhetta? Onko ystävällinen puhe vähempimerkityksistä kuin ilkeä puhe? Voiko asioita saada hoidettua ystävällisyydellä?
 
Vaatiiko yhteistyö älykkyyttä? Tullaanko älykkääksi opiskelemalla pitkään? Voiko oppia muutenkin? Liittyykö älykkyyteen toisen arvostus? Liittyykö älykkyyteen hyvät tavat? Lisääkö keskinäinen arvostus yhdessä tekemistä? Saadaanko yhdessä enemmän aikaan?

Onko olemassa asioita, joita on mahdoton hoitaa? Mitä ihmettä vaikeille asioille voi tehdä? Ovatko asiat vaikeita? Ovatko asiat vain hoidettavia? Voiko kuka tahansa hoitaa asioita? Vai hoidetaanko vaan homma?

Satu Juntunen, viestintäsihteeri

7.4.2013

YKSITUUMAINEN ITSEPÄISYYS

Osallistuin viime viikolla Rääkkylän elinkeinoseminaariin, jossa pohdittiin Rääkkylän yritystoiminnan ja yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Rääkkylässä on muutama viime vuosi käyty ”sote-sotaa”, joten elinkeinoasiat ovat jääneet vähemmälle. Nyt kun sote-asiat on saatu toimiviksi, on aika keskittyä myös muuhun kehittämiseen: uusien yrittäjien ja asukkaiden saamisen kunnan alueelle. 

Minulta kysyttiin, miten luonnehtisin rääkkyläläisiä. Tulin maininneeksi heidät itsepäisiksi, jotka tekevät mitä haluavat. Oli positiivisessa mielessä sanottu, vaikka joku saattoi toisinkin ymmärtää. Rääkkyläläiset ovat kuitenkin ottaneet yksituumaisesti ohjat omiin käsiinsä kunnan kehittämisessä ja itsenäisinä halutaan säilyä. Kuin pieni Gallian kylä roomalaisten puristuksessa. 

Isoja asioita onkin tehty: sote-palvelujen ulkoistaminen Attendolle näyttää olevan toimiva ratkaisu. Samoin koko kunnan alueelle vedettävä kiinteä verkkoyhteys on iso ponnistus pienelle kunnalle. Mutta toimivat yhteydet ovat nimenomaan se kilpailutekijä, jolla Rääkkylä voi houkutella uusia yrityksiä ja asukkaita alueelleen. Kuten Pohjois-Karjalan yrittäjien puheenjohtaja Matti Vuojärvi sanoi, eivät muunlaiset alueet edes kiinnosta uusia tulijoita. Toimivasta, riittävänkokoisesta verkkoyhteydestä on tullut yhtä tärkeä  tekijä kuin tieverkosta tai sähkölinjoista. 

Rääkkyläläiset ovat luomassa edellytyksiä sekä tulomuuton että yritysten määrän kasvattamiseen. Jatkossa on sekä kuntatoimijoiden että meidän kehittäjien tehtävä parhaamme, ettei tilaisuutta hukata. Maaseutuviraston avustuksella syksyllä järjestettävä Innoleiri kokoontuu miettimään valokuidun hyödyntämistä monelta näkökantilta. 

Mutta tulomuuton lisäämiseksi olisi saatava lisää kiinteistöjä ja tontteja myyntiin tai edes vuokralle, jotta markkinoitavaa olisi. Pyrkimykset jäävät toiveajatteluksi, jos todellista tarjontaa ja erilaisia vaihtoehtoja ei ole. Rääkkylän yhteistuumaisuudesta olisi opiksi otettavaa muissakin kunnissa. Rääkkylä on maineensa ansainnut, nyt on maineen hyödyntämisen paikka.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

Ps. Esittelemme Rääkkylän tontteja lauantaina 4.5. klo 10 alkaen. Katsastamme sekä Vänskänniemen että Vuoniemen tontit.