Ihmisen
mieli, samaan aikaan looginen ja mystinen. Kiehtova, jossain määrin
pelottavakin, monimuotoinen ja monikerroksinen. Minun mieleni, sinun mielesi -
jokaisella omansa, ainutlaatuisesti toimiva. Tiedostamme vain osan
ajatuksistamme, useimmat meistä tunnemme ja hyödynnämme ainoastaan murto-osan
mielemme sisällöstä ja mahdollisuuksista.
Mihin
kaikkeen pystyisimmekään yksilöinä ja yhdessä, kun kehittäisimme mielemme
johtamista - edistäisimme kaikilla ratkaisuilla ihmismielen toimintaa?
Osallistuin
pari viikkoa sitten ’Mielen johtaminen organisaatiossa’ -luentoon, jonka piti Helena
Åhman. Toivon aiheen herättävän keskustelua ja mahdollisesti myös rohkaisevan
tekoihin, pieniinkin.
Mielen
johtaminen eli omien ja toisten ajatusten, tunteiden ja toiminnan suuntaaminen
haluttuun tai toivottuun suuntaan ei kuulosta ensi alkuun vaikealta.
Lähtökohtana voi pitää keskustelukumppaninsa – työtoverin, työntekijän,
esimiehen, yhteistyökumppanin – arvostamista ja aitoa läsnäoloa tilanteessa.
Kuunnella ja oikeasti kuulla, mitä toinen sanoo. Ja jättää sanomatta. Teemme
nimittäin tiedostamattakin paljon tulkintoja juuri toisen eleistä, ilmeistä ja
äänenpainosta. Mielemme huomioi tulkintamme, ovatpa ne oikeita tai vääriä,
ellemme tietoisesti pysähdy niitä käsittelemään. Väärät tulkinnat ja
johtopäätökset voivat aiheuttaa ikäviä ja ei-toivottuja lopputuloksia,
liiketaloudellisiakin menetyksiä ja tappioita.
Jokainen
voi halutessaan kehittää mieltään rikkomalla totuttua ajatteluaan, rakentamalla
tunteitaan ja selkiyttämällä tekemistään.
Ajattelun
laadulla uskotaan olevan suora vaikutus sekä yksilön elämän että organisaation
toiminnan laatuun. Ajattelutaitoaan voi kehittää, ajatteluaan voi tehostaa.
Tärkeää on luoda ajattelulle tilaa ja virittää mielensä sekä johtaa aivonsa
välillä uuteen ajatteluun, pois vanhoilta laduilta. Muokkaa ympäristöä, organisoi
aivosi, tyhjennä ja altista mielesi, viritä ajatuksiasi ja tekojasi, leimaa
ajatuksesi, ohita ajatteluvirheet. Mielikuvaharjoittelun on tutkittu olevan
aivoille yhtä tehokasta kuin todellisen harjoittelun; aivot aktivoivat samoja
hermoimpulsseja pelkässä ajattelussa kuin aidossa suorituksessa.
Hyvän
tilanne- ja tunnetajun kehittäneet henkilöt pystyvät kääntämään ikävätkin
tilanteet myönteisiksi kokemuksiksi itselleen ja muille. Omien ja toisten
tunnetilojen tiedostaminen, oman kokemuksen säätelyn taito sekä toisten
kokemuksiin vaikuttaminen ovat tunteiden johtamista. Tunteitaan voi ohjata ennen
tilannetta ja tilanteessakin. Ennakkoon voi valikoida ajankohdan, tutustua ja
muuttaa tilannetta, vaikuttaa odotuksiin ja herättää uteliaisuutta –
esimerkiksi valikoimalla milloin, missä ja miten ottaa jonkin asian esille.
Mielikuvaharjoittelu
toimii myös tunteiden ohjaamisessa. Tilanteessa tärkeää on ensin hyväksyä ja
nimetä tunne. Tunteen kuunteleminen, huomion kääntäminen tunteesta, aktivoituminen,
tulkinnan valikointi ja itsensä etäännyttäminen tilanteesta/tunteesta ovat
seuraavat askeleet.
Tunteiden
kieltäminen ei toimi, vaan vaatii paljon energiaa ja vie fokusta tilanteen
havainnoinnista. Selkeästi ajatteleminen on vaikeaa, kun tunteet ovat
voimakkaat. Aivojen energia menee tunnepuolelle järjen sijaan. Negatiivisia
reaktioitaan johonkin asiaan tai ihmiseen kannattaa pohtia ja analysoida
perimmäisen syyn ymmärtämiseksi ja mahdollisesti reagointitapansa
muuttamiseksi. Kielteisiä tunteitaan kannattaakin hyödyntää muun muassa
ajattelunsa tietoisena laajentajana tai tunnesiteiden luomiseen.
Myönteisten
tunteiden on todettu edistävän onnistunutta suoritusta: ilo edistää luovuutta,
kiinnostus aikaansaa oppimishalua, toivo edistää halua löytää ideoita paremman
tulevaisuuden puolesta, kiitollisuus edistää halua antaa myönteisyyttä
takaisin. Minä osaan, pystyn ja voin. Me tiedämme, kykenemme ja onnistumme.
Itseään ja ympäristöään voi muuttaa, teko kerrallaan, pikkuhiljaa.
Tekemisen
selkiyttämiseksi yksinkertaista tekemistä ja viesti selkeästi. Yksinkertaistamisen
keinoja ovat poistaminen, vaihtaminen, uudelleen järjestäminen, luokittelu,
alusta aloittaminen ja automatisointi. Toista, muotoile uudella tavalla, kertaa
ja varmista, että viesti on ymmärretty halutulla tavalla.
Mielen
johtaminen kuulostaa teoriassa melko yksinkertaiselta vaan harvoinhan teoria ja
käytäntö täysin kohtaavat, vai mitä?
Kiireinen
elämäntapa, alituinen liikkeellä olo ja paikasta tai tekemisestä toiseen
siirtyminen väsyttävät ensimmäisenä mielemme tietoisen osan, järjen,
toimintamme ohjaajan. Tuolloin tunteemme pääsevät vapaasti mellastamaan astuen
ohjaajan rooliin. Jokainen lienee huomannut, kuinka väsyneenä reagoi esimerkiksi
saamaansa kritiikkiin heti niin sanotusti karvat pystyssä helpommin kuin
virkeänä. Åhman vertasi ihmismieltä elefanttiin ja sen ratsastajaan: Kun
ratsastaja, ohjaaja on väsyneenä poissa pelistä, pääsee elefantti – koulutettu
tai kouluttamaton – rellestämään ja aiheuttamaan tuhoa kuten oikea villieläin
posliinikaupassa.
Onneksi
harjoittelu, mielikuvissa ja todellisuudessa, kehittää jokaista tässäkin asiassa.
Seuraavien hyvinvoinnin ja tehokkuuden hyppäyksien uskotaan tulevan ihmismielen
hyödyntämisestä. Mielen johtamisen kehittämisellä ja taitamisella, ei
manipuloinnilla, voimme edistää vuorovaikutuksemme sujuvuutta sekä tekemisemme
loogisuutta ja organisointia. Ajattelun, tunteiden ja tekemisen tasapaino tuo
hyvinvointia ja luo tehokkuutta.
Katariina Eskelinen, yritysneuvoja HYMY