KUNTA NOUSUUN

Joka kunnassa painiskellaan samojen asioiden kanssa - Miten saada oma kunta vetovoimaiseksi ja erottuvaksi muista kunnista? Sloganeita ja mielikuvia, jotka tuovat kunnan erinomaisuuden esille, mietitään monessa kunnassa.

Kunta on luonnonkaunis, vetovoimainen, kotoisa, sopiva, ihmisläheinen, urbaani, läheinen, maalaismainen, lähellä, ihana, paratiisi, palveleva, teollistunut, viihtyisä, houkutteleva…

Miten kuntakuva sitten syntyy ja ketkä siitä ovat vastuussa? Jokainen kuntalainen, kesäasukas ja vierailija luo oman mielikuvan kunnasta. Syntynyt mielikuva on yhtä oikein ja totta juuri sille henkilölle. Mutta onko se koko totuus? Tuskin kuitenkaan.

Mikko on aina asunut synnyinkunnassaan ja pitää sitä kaikista surkeimpana paikkana. Muistaa mainita aina sen, kun sai kerran huonoa palvelua lähikaupassa. Mirja-Liisa on palannut pitkään muualla asuttuaan syntymäkotikuntaansa ja asuu nyt onnelassa. Hän muistaa hyvin, miltä tuntui asua ruuhkaisessa suurkaupungissa ja jonottaa palveluihin. Pertillä on ollut kotikunnassaan hyviä ja huonoja päiviä, mutta ei kuitenkaan vaihtaisi omaa kotikuntaansa mihinkään muuhun. Kokemuksesta hän tietää, ettei ruoho ole aina vihreämpää muualla.

Jokainen kunnasta puhuva, kirjoittava luo kunnasta syntyvää mielikuvaa. Sitä voi miettiä, minkälaisen kuvan itse kukin kunnastaan antaa.

Usein arvostellaan sitä, että käytetään mainostoimiston ”kalliita konsultteja” apuna kuntakuvaa ja mainoksia mietittäessä. Monesti sitä kuitenkin ollaan omien ja/tai muiden mielikuvien vankeja, että ei nähdä metsää puilta. Ulkopuolinen näkee helpommin juuri ulkopuolisena kunnan vahvuudet ja sellaiset mahdollisuudet, mitä ei kuntalaisina ole pystytty näkemään.

Mutta voiko kunta olla jotain, mitä mainoslauseessa lukee? Kyllä voi, jos sen toiminta on sen mukaista. Jos mainoslause ja käytäntö eroavat, siitä on kunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Se, että kunta toimii avoimesti ja hoitaa asiansa hyvin, lopulta kantaa kuntaa parhaiten eteenpäin. Sen päälle voi sitten vaikka niitä sloganeitakin keksiä.

Satu Juntunen, hallintosihteeri

PIUHASTA PALVELUA

Valokuitua lepää Rääkkylän maaperässä 500 kilometriä. Se on elämän lanka suureen maailmaan, mutta myös yhteys lähipalveluihin. Piuhan veto alkoi neljä vuotta ja siitä alkoi mutkikas matka kohti DigiRääkkylää.

Piuhan rakennusprojekti oli iso ponnistus ja vei voimavaroja kehittämistyöstä, joka olisi pitänyt olla käynnissä koko ajan rinnalla. Palveluita piuhan päälle tarvitaan, jotta investointi olisi ja tuntuisi kannattavalta. Käyttäjänä sanon, ettei sitä enää antaisi pois. Yhdellä yhteydellä pelaa talon kaikki vempeleet kolme tietokonetta, kaksi telkkaria, kolme älypuhelinta ja tabletti. Samaa mieltä on suurin osa nyt 750 käyttäjästä. 

Tänään puhutaan kaikkialla digistä. Se tulee eikä sille voida mitään. Tullessaan se tuo paljon hyvää: tehokkuutta ja palveluita lähemmäksi. Toisessa vaakakupissa on kaikkien mahdollisuus olla mukana tasavertaisesti uuden teknologian käyttäjänä. Tarvitaan opastusta ja neuvontaa, mutta ennen kaikkea arkielämän järkeviä ja helppokäyttöisiä sovelluksia. Tarvitaan myös hieman rohkeutta, reippautta käyttämiseen. Esimerkkinä ovat lapsemme ja lapsenlapsemme, joille mikään digiin liittyvä ei tunnu olevan vierasta.

Enää ei tarvita raskasta tietokonemötikkää tuvan nurkkaan, vaan monet asiat hoituvat älypuhelimella ja tabletilla. Sekin on huomattu, ettei sovellusten paras kehittäjä ole nörtti, vaan arkisessa työssään oivalluksien kautta tekniikkaa hyödyntävä. Turvattomalle vanhukselle kuvayhteys tuo turvaa ja helpottaa kiireisen kotipalvelutyöntekijän ajankäyttöä. Meillä on paljon valmista, jota voidaan käyttää jo nyt hyödyksi. Skype on arkipäivää monelle läheisten yhteydenpidossa ja WhatsApp mahdollistaa pikaviestit, mutta myös erinomaisesti kuuluvan puhelinyhteyden netin kautta.

Rääkkylässä käynnistyvä Piuhasta Palveluksi -hanke starttaa ja avaa oven digi-maailmaan perjantaina 20.11. DigiRääkkylä-tapahtumassa. Videoasiointi uutena kunnan palveluna käynnistyy yhteydenotolla kansanedustaja Kari Kulmalaan. Mummolasovellus on ikäihmiselle suunnattu helppokäyttöinen tablettiversio, joka on testattavana tilaisuudessa ensimmäistä kertaa. Nettikauppa kasvaa maailmassa valtavin harppauksin. Onko siinä ratkaisua paikallisten tuotteiden markkinointiin? Yrittäjät ovat omien kiireittensä keskellä ymmällään, missä ja miten some-maailmassa tulee olla näkyvissä. Löytykö digiassarista apua somettamisen saloihin?

Tammikuussa jatketaan DigiRääkkylää järjestämällä nuorille pelaajille lanit Niemisen Urheilutalolla.  Mukaan odotetaan paikallisten nuorten lisäksi myös osallistujia naapurikunnista. Tapahtumaa järjestää Piuhasta Palveluksi -hanke yhdessä  kunnan nuorisotoimen, Rääkkylä 4H:n ja alueen kyläyhdistyksen kanssa.

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri

DigiRääkkylän ohjelma 20.11.2015

MUU MAA MANSIKKA?

Keski-Karjalassa on erinomaiset mahdollisuudet opiskella ylioppilaaksi kahdessa lukiossa ja ammattiin Ammattiopistossa. Lisäksi toisen asteen koulutustarjontaa täydentävät Kiteen evankelinen kansanopisto, kaksi kansalaisopistoa sekä Keski-Karjalan yhteinen musiikkiopisto.

Mihin nuoria ohjataan?

Mutta tietävätkö yläasteelaiset ja heidän vanhempansa oman seudun opiskelupaikoista? Ja mihin jatko-opiskelupaikkaa miettiviä peruskoululaisia ohjataan hakeutumaan?

Muutama vuosi sitten oman lapsen ollessa yläasteella opo kehotti häntä hakeutumaan erikoislukioon Kuopioon. Samanlaista viestiä kuulee jatkuvasti muilta vanhemmilta. Muualla sijaitsevia erikoislukioita ja ammatillisia opintoja korostetaan. Eikä koulussa taideta juuri pohtia, onko lapsi valmis itsenäiseen elämään toisella paikkakunnalla, tai onko perheellä ylipäätään mahdollista kustantaa alaikäisen lapsen asumis-, elämis- ja koulukuluja, jos lapsi ei asu kotona? Muualle ohjaus on ymmärrettävää silloin, jos nuori haluaa alalle, johon Keski-Karjalassa ei kouluteta.

Poikkeuksellista yhteistyötä

Keskikarjalaiset oppilaitokset tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä keskenään, mikä on poikkeuksellista valtakunnallisestikin. Kiteen ja Tohmajärven lukioilla on yhteistä kurssitarjontaa ja yhdessä ammattiopiston kanssa koulutetaan kaksoistutkintoon. Musiikkiopiston ja kansalaisopiston kursseilla voi täydentää lukion ja ammattiopiston tutkintoja.

Meillä on erinomaiset, puhtaat ja modernit tilat opiskella. Kiteellä on uusi lukiorakennus, samoin ammattiopiston Savikontien tilat on remontoitu nykyaikaisiksi. Ryhmäkoot ovat pieniä, jolloin opetus voi olla yksilöllisempää. Tohmajärven lukio tarjoaa ensimmäisen vuoden kirjat ilmaiseksi. Valmistuneet nuoret sijoittuvat hyvin työelämään ja jatko-opintoihin. Laadulliset asiat koulutuksessa ovat siis kunnossa.

Kansainvälistä meininkiä

Kansainvälisyys näkyy oppilaitosten arjessa ystävyyskouluvierailujen ja vaihtojen myötä. Esimerkiksi tänä syksynä oli Kiteen lukion vieraana ystävyyskoulun opettajia ja oppilaita Kanadasta. Tohmajärveläiset olivat juuri vaihdossa Hollannissa. Ammattiopiston opiskelijoilla on myös mahdollisuus vaihtoon työssäoppimisjaksoilla: opiskelijoita on ollut Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Alankomaissa, Unkarissa ja Kreikassa.

Miksi siis lähteä muuanne opiskelemaan?

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

Kiteella on nykyaikaiset, uudet lukiotilat.