21.12.2015

KIPINÄN SYTYTTÄMISTÄ

”Nyt minä sitten muutan Kiteelle”, sanoo naisääni puhelimessa. ”Oli puhetta, kun tapasimme, että ilmoitan, kun olen muuttamassa”.

Tapaamisesta on aikaa jo kolme vuotta: Helsingin Oma mökki –messuilla osastollamme käynyt rouva, jolla on vanha kotipaikka Kiteellä, tuli juttelemaan ja kertomaan tilanteestaan. Muutto oli ollut mielessä jo jonkin aikaa, mutta ei vielä tuolloin ollut ajankohtainen. Nyt hän oli vuokrannut pienen asunnon Kiteen keskustasta, josta on lyhyt matka käydä entisellä kotipaikalla ja huolehtia siitä.

Vastaavia, pitkään muuttoa suunnittelevia on tullut kohdattua vuosien mittaan paljon. Osa jää syystä tai toisesta toteutumatta, mutta osa toteutuu, kun aika ja elämäntilanne ovat otolliset. Siksi erilaiset kohtaamiset esimerkiksi isoilla messuilla ovat merkityksellisiä, vaikkei tuloksia voi heti mitata tai arvottaa numeroina. Kohtaamiset ja tarinahetket voivat sytyttää ajatuksen muutosta, mietityttää aikansa, kunnes vuosienkin kuluttua muutto toteutuu.

Kipinää pidetään yllä mm. jokavuotisin kesäasukaskirjein. Seudun ulkopuolella vakituisesti asuville kesäasukkaillemme on taas maaliskuussa lähdössä kirjepostia, johon kokoamme kattavan paketin tulevan kesän tapahtumia ja tekemistä, mutta myös houkuttelemme pysyviksi asukkaiksi seudulle. Ja joka vuosi jokunen muuttaakin. 

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

11.12.2015

VUODEN 2015 IMAGOTEKO KESKI-KARJALASSA?

KETI hakee ehdokkaita seudullisen imagotekopalkinnon saajaksi. Palkinnon perusteena on myönteinen näkyvyys maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Palkittavaa haetaan nyt toisen kerran.

Tarkoitus on nostaa esiin positiivisia asioita Keski-Karjalasta näinä, usein huonojen uutisten aikoina. Ja samalla herätellä keskikarjalaisia huomaamaan myös se hyvä, mitä seudulla on. Ehdottaa voi yksittäistä henkilöä, työryhmää, tapahtumaa, yhdistystä, yritystä tai muuta toimijaa, joka on omalla tekemisellään tuonut positiivista huomiota seudulle.

Viime vuonna eri ehdokkaita löytyi ilahduttavasti parikymmentä, yhteensä ehdotuksia tuli lähes 40. Palkinnon sai Rääkkylän Valopiuha.

Oman ehdokkaansa voi ilmoittaa vuoden loppuun saakka Ketille joko sähköpostilla tai vaikkapa Ketin facebook-sivujen kautta.

Kiertopalkintona on kiteeläisen Leo Karppasen veistos ”Sarastus”. Palkinto jaetaan tammikuun 12. päivänä järjestettävässä seminaarissa, joka samalla aloittaa KETIn 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumasarjan.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija


10.12.2015

ELÄMÄNOHJEITA 90-VUOTIAALTA

Osuin sattumalta netissä 90-vuotiaan Regina Brettin kirjoittamiin viisaisiin elämänohjeisiin. Tässä osa käännettynä:

1. Elämä ei ole reilua, mutta se on silti hyvää. 
2. Jos olet epävarma, ota seuraava pieni askel.
3. Elämä on liian lyhyt ihmisten vihaamiseen.
4. Työsi ei pidä sinusta huolta, kun olet sairas. Ystäväsi ja perheesi pitävät.
5. Maksa luottokorttilaskut pois kuukausittain.

6. Sinun ei tarvitse voittaa jokaista keskustelua. Hyväksy se, että joku voi olla eri mieltä kanssasi.
7. Älä itke yksin. On parempi itkeä yhdessä jonkun kanssa.
8. Aloita eläkesäästäminen ensimmäisestä palkasta lähtien.
9. Älä vertaa omaa elämääsi toisten elämään. Sinulla ei ole aavistustakaan siitä, millaista toisten ihmisten elämä todellisuudessa on.
10. Hankkiudu eroon kaikesta, mikä ei ole hyödyllistä, kaunista tai iloista.

11. Mitä tulee rakkauteen ja siihen, mitä rakastat elämässäsi, älä hyväksy kieltävää vastausta.
12. Valmistaudu hyvin, mene sitten vain virran mukana.
13. Tärkein sukupuolielin on aivot.
14. Olet itse vastuussa onnellisuudestasi.
15. Kehystä jokainen ns. katastrofi näillä sanoilla "Onko tällä merkitystä viiden vuoden päästä?"

16. Valitse aina elämä.
17. Anna anteeksi.
18. Se mitä muut ihmiset ajattelevat sinusta, ei kuulu sinulle.
19. Aika parantaa lähes kaiken. Anna myös ajalle hieman aikaa.
20. On tilanne sitten huono tai hyvä, se muuttuu.

21. Vanheneminen voittaa sen toisen vaihtoehdon - nuorena kuolemisen.
22. Mene ulos päivittäin. Ihmeitä on kaikkialla.
23. Jos tekisimme ongelmistamme pinon ja näkisimme myös toisten ihmisten pinot, nappaisimme oman pinomme takaisin.
24. Kateus on ajanhukkaa. Sinulla on jo kaikki se, mitä tarvitset.
25. Paras on vielä tulossa.

26. Ei ole väliä, miltä sinusta tuntuu. Nouse, pukeudu ja jatka elämääsi.
27. Taivu ja jousta.
28. Elämä on lahja, vaikka sillä ei olekaan rusettia ympärillään.

Alkuperäisen tekstin löydät täältä.

Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2016!

Anna Jetsu, yrityskehittäjä

30.11.2015

KUNTA NOUSUUN

Joka kunnassa painiskellaan samojen asioiden kanssa - Miten saada oma kunta vetovoimaiseksi ja erottuvaksi muista kunnista? Sloganeita ja mielikuvia, jotka tuovat kunnan erinomaisuuden esille, mietitään monessa kunnassa.

Kunta on luonnonkaunis, vetovoimainen, kotoisa, sopiva, ihmisläheinen, urbaani, läheinen, maalaismainen, lähellä, ihana, paratiisi, palveleva, teollistunut, viihtyisä, houkutteleva…

Miten kuntakuva sitten syntyy ja ketkä siitä ovat vastuussa? Jokainen kuntalainen, kesäasukas ja vierailija luo oman mielikuvan kunnasta. Syntynyt mielikuva on yhtä oikein ja totta juuri sille henkilölle. Mutta onko se koko totuus? Tuskin kuitenkaan.

Mikko on aina asunut synnyinkunnassaan ja pitää sitä kaikista surkeimpana paikkana. Muistaa mainita aina sen, kun sai kerran huonoa palvelua lähikaupassa. Mirja-Liisa on palannut pitkään muualla asuttuaan syntymäkotikuntaansa ja asuu nyt onnelassa. Hän muistaa hyvin, miltä tuntui asua ruuhkaisessa suurkaupungissa ja jonottaa palveluihin. Pertillä on ollut kotikunnassaan hyviä ja huonoja päiviä, mutta ei kuitenkaan vaihtaisi omaa kotikuntaansa mihinkään muuhun. Kokemuksesta hän tietää, ettei ruoho ole aina vihreämpää muualla.

Jokainen kunnasta puhuva, kirjoittava luo kunnasta syntyvää mielikuvaa. Sitä voi miettiä, minkälaisen kuvan itse kukin kunnastaan antaa.

Usein arvostellaan sitä, että käytetään mainostoimiston ”kalliita konsultteja” apuna kuntakuvaa ja mainoksia mietittäessä. Monesti sitä kuitenkin ollaan omien ja/tai muiden mielikuvien vankeja, että ei nähdä metsää puilta. Ulkopuolinen näkee helpommin juuri ulkopuolisena kunnan vahvuudet ja sellaiset mahdollisuudet, mitä ei kuntalaisina ole pystytty näkemään.

Mutta voiko kunta olla jotain, mitä mainoslauseessa lukee? Kyllä voi, jos sen toiminta on sen mukaista. Jos mainoslause ja käytäntö eroavat, siitä on kunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Se, että kunta toimii avoimesti ja hoitaa asiansa hyvin, lopulta kantaa kuntaa parhaiten eteenpäin. Sen päälle voi sitten vaikka niitä sloganeitakin keksiä.

Satu Juntunen, hallintosihteeri

12.11.2015

PIUHASTA PALVELUA

Valokuitua lepää Rääkkylän maaperässä 500 kilometriä. Se on elämän lanka suureen maailmaan, mutta myös yhteys lähipalveluihin. Piuhan veto alkoi neljä vuotta ja siitä alkoi mutkikas matka kohti DigiRääkkylää.

Piuhan rakennusprojekti oli iso ponnistus ja vei voimavaroja kehittämistyöstä, joka olisi pitänyt olla käynnissä koko ajan rinnalla. Palveluita piuhan päälle tarvitaan, jotta investointi olisi ja tuntuisi kannattavalta. Käyttäjänä sanon, ettei sitä enää antaisi pois. Yhdellä yhteydellä pelaa talon kaikki vempeleet kolme tietokonetta, kaksi telkkaria, kolme älypuhelinta ja tabletti. Samaa mieltä on suurin osa nyt 750 käyttäjästä. 

Tänään puhutaan kaikkialla digistä. Se tulee eikä sille voida mitään. Tullessaan se tuo paljon hyvää: tehokkuutta ja palveluita lähemmäksi. Toisessa vaakakupissa on kaikkien mahdollisuus olla mukana tasavertaisesti uuden teknologian käyttäjänä. Tarvitaan opastusta ja neuvontaa, mutta ennen kaikkea arkielämän järkeviä ja helppokäyttöisiä sovelluksia. Tarvitaan myös hieman rohkeutta, reippautta käyttämiseen. Esimerkkinä ovat lapsemme ja lapsenlapsemme, joille mikään digiin liittyvä ei tunnu olevan vierasta.

Enää ei tarvita raskasta tietokonemötikkää tuvan nurkkaan, vaan monet asiat hoituvat älypuhelimella ja tabletilla. Sekin on huomattu, ettei sovellusten paras kehittäjä ole nörtti, vaan arkisessa työssään oivalluksien kautta tekniikkaa hyödyntävä. Turvattomalle vanhukselle kuvayhteys tuo turvaa ja helpottaa kiireisen kotipalvelutyöntekijän ajankäyttöä. Meillä on paljon valmista, jota voidaan käyttää jo nyt hyödyksi. Skype on arkipäivää monelle läheisten yhteydenpidossa ja WhatsApp mahdollistaa pikaviestit, mutta myös erinomaisesti kuuluvan puhelinyhteyden netin kautta.

Rääkkylässä käynnistyvä Piuhasta Palveluksi -hanke starttaa ja avaa oven digi-maailmaan perjantaina 20.11. DigiRääkkylä-tapahtumassa. Videoasiointi uutena kunnan palveluna käynnistyy yhteydenotolla kansanedustaja Kari Kulmalaan. Mummolasovellus on ikäihmiselle suunnattu helppokäyttöinen tablettiversio, joka on testattavana tilaisuudessa ensimmäistä kertaa. Nettikauppa kasvaa maailmassa valtavin harppauksin. Onko siinä ratkaisua paikallisten tuotteiden markkinointiin? Yrittäjät ovat omien kiireittensä keskellä ymmällään, missä ja miten some-maailmassa tulee olla näkyvissä. Löytykö digiassarista apua somettamisen saloihin?

Tammikuussa jatketaan DigiRääkkylää järjestämällä nuorille pelaajille lanit Niemisen Urheilutalolla.  Mukaan odotetaan paikallisten nuorten lisäksi myös osallistujia naapurikunnista. Tapahtumaa järjestää Piuhasta Palveluksi -hanke yhdessä  kunnan nuorisotoimen, Rääkkylä 4H:n ja alueen kyläyhdistyksen kanssa.

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri

DigiRääkkylän ohjelma 20.11.2015

11.11.2015

MUU MAA MANSIKKA?

Keski-Karjalassa on erinomaiset mahdollisuudet opiskella ylioppilaaksi kahdessa lukiossa ja ammattiin Ammattiopistossa. Lisäksi toisen asteen koulutustarjontaa täydentävät Kiteen evankelinen kansanopisto, kaksi kansalaisopistoa sekä Keski-Karjalan yhteinen musiikkiopisto.

Mihin nuoria ohjataan?

Mutta tietävätkö yläasteelaiset ja heidän vanhempansa oman seudun opiskelupaikoista? Ja mihin jatko-opiskelupaikkaa miettiviä peruskoululaisia ohjataan hakeutumaan?

Muutama vuosi sitten oman lapsen ollessa yläasteella opo kehotti häntä hakeutumaan erikoislukioon Kuopioon. Samanlaista viestiä kuulee jatkuvasti muilta vanhemmilta. Muualla sijaitsevia erikoislukioita ja ammatillisia opintoja korostetaan. Eikä koulussa taideta juuri pohtia, onko lapsi valmis itsenäiseen elämään toisella paikkakunnalla, tai onko perheellä ylipäätään mahdollista kustantaa alaikäisen lapsen asumis-, elämis- ja koulukuluja, jos lapsi ei asu kotona? Muualle ohjaus on ymmärrettävää silloin, jos nuori haluaa alalle, johon Keski-Karjalassa ei kouluteta.

Poikkeuksellista yhteistyötä

Keskikarjalaiset oppilaitokset tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä keskenään, mikä on poikkeuksellista valtakunnallisestikin. Kiteen ja Tohmajärven lukioilla on yhteistä kurssitarjontaa ja yhdessä ammattiopiston kanssa koulutetaan kaksoistutkintoon. Musiikkiopiston ja kansalaisopiston kursseilla voi täydentää lukion ja ammattiopiston tutkintoja.

Meillä on erinomaiset, puhtaat ja modernit tilat opiskella. Kiteellä on uusi lukiorakennus, samoin ammattiopiston Savikontien tilat on remontoitu nykyaikaisiksi. Ryhmäkoot ovat pieniä, jolloin opetus voi olla yksilöllisempää. Tohmajärven lukio tarjoaa ensimmäisen vuoden kirjat ilmaiseksi. Valmistuneet nuoret sijoittuvat hyvin työelämään ja jatko-opintoihin. Laadulliset asiat koulutuksessa ovat siis kunnossa.

Kansainvälistä meininkiä

Kansainvälisyys näkyy oppilaitosten arjessa ystävyyskouluvierailujen ja vaihtojen myötä. Esimerkiksi tänä syksynä oli Kiteen lukion vieraana ystävyyskoulun opettajia ja oppilaita Kanadasta. Tohmajärveläiset olivat juuri vaihdossa Hollannissa. Ammattiopiston opiskelijoilla on myös mahdollisuus vaihtoon työssäoppimisjaksoilla: opiskelijoita on ollut Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Alankomaissa, Unkarissa ja Kreikassa.

Miksi siis lähteä muuanne opiskelemaan?

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

Kiteella on nykyaikaiset, uudet lukiotilat.

23.9.2015

MITEN OTTAA UUSI TYÖNTEKIJÄ TYÖYHTEISÖSSÄ VASTAAN?

Blogijuttuaihetta miettiessäni pätkähti otsikon kysymys mieleen, kun itselläni on nyt vajaat kaksi kuukautta takana yritysneuvojan pestiä Ketillä. Tuli peilattua aiemmat työpaikkojen vaihdot (joita ei tosin monta ole), miten niissä minut otettiin mukaan työyhteisöön. Ja onhan sitä itsekin aiemmassa työpaikassa tiimivetäjänä tullut toivotettua tervetulleeksi useitakin työntekijöitä ja perehdytettyä organisaatioon ja työtehtäviin.

Uusi työntekijä on monessa mielessä merkittävä investointi yritykselle. Se on sitä jo taloudellisesti, mutta myös mm. toivotun osaamispääoman ja työyhteisö-/vuorovaikutustaitojen suhteen. Olipa työsuhde lyhempi tai pitempi, määräaikainen tai toistaiseksi oleva, ovat odotukset suuret työntekijän panokselle työtehtävien hoitamiseen. Jotta töihin päästäisiin mahdollisimman sujuvasti, on työntekijän sisäänajoon työyhteisöön yrityksessä panostettava suunnitelmallisesti.

Jo työntekijän hakua suunniteltaessa on mietittävä koko prosessi hakuvaiheesta aina sisäänajoon liittyvien viimeistenkin toimenpiteiden toteutukseen. Valintaprosessin haastattelukierroksella on mahdollisuus kertoa perehdyttämisohjelmasta ja kun valittuun otetaan (onnitellen) henkilökohtaisesti yhteyttä, sovitaan varsinaiset käytännön toimet työtehtävän vastaanottoon ja perehdytykseen liittyen. Ennen työntekijän saapumista tehdään etukäteisvalmisteluja mm. työtilan ja tarvittavien työvälineiden osalta sekä esim. puhelinliittymän, tietoverkkoyhteyksien, kulkulupien ym. erilaisten käyttäjätunnusten hankkimiseksi.

Vaikka uusi työntekijä pitäisikin saada nopeasti ”sorvin ääreen”, tulisi perehdytykseen varata riittävästi aikaa. Esimies vastaa perehdytyksestä ja hän voi järjestää esim. kollegan työpariksi käytännön opastukseen. Läpikäytäviä/huomioitavia asioita onkin pitkä lista, jotka liittyvät (riippuen yrityksestä ja työtehtävistä) mm. työpaikan fyysiseen ympäristöön, työturvallisuuteen, yritykseen ja omiin työtehtäviin, palvelussuhdeasioihin, ATK-asioihin, talousasioihin, ohjeisiin ja asiakirjoihin, ulkoiseen viestintään ja tiedottamiseen. Perehdytykseen on hyvä laatia muistilista, jotta kaikki oleelliset asiat tulevat huomioiduksi.

Pienyrityksissä ei kovin montaa työtoveria löydy, joihin tutustua, mutta niissä kuten myös suuremmissa työyhteisössä on erittäin tärkeää, että uutta työntekijää kierrätetään työpaikalla tapaamassa organisaation eri tehtävissä toimivia henkilöitä. Tervetuloakahvittelut voidaan järjestää, jossa on mahdollisuus esittäytyä ja tavata toisia työntekijöitä. Välitön ja avoin työtovereiden suhtautuminen luo uuteen ympäristöön ja porukkaan tulevalle mukavan ja kannustavan ilmapiirin tarttua töihin.

Omalta osaltani voin erittäin tyytyväisenä todeta, että Ketissä panostettiin perehdyttämiseeni kunnolla. Toimitusjohtaja/esimies selvitti organisaatioon ja toimintaympäristöön/seutukuntaan liittyvät asiat, toimistosihteerin kanssa käytiin läpi käytännön toimintaan ja hallintoon liittyviä asioita ja yritysneuvojakollega ajoi sisään työhön liittyviin tietojärjestelmiin ym. Kaikki työtoverit esiteltiin ja heiltä olen saanut ystävällisen vastaanoton ja monia neuvoja, kun jokin asia on käynyt mietityttämään. Työtehtävien kannalta tärkeisiin yhteistyötahoihin on ollut myös mahdollisuus tutustua heti alussa.

Uuden työntekijän vastaanotto ja perehdyttäminen vie yrityksessä aikaa ja rahaakin, mutta luo edellytyksiä yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneelle toiminnalle. Näin teki ainakin minun kohdallani.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

14.9.2015

ERILAISIA YRITTÄJIÄ

Yritysneuvojan työssä tapaan hyvin erilaisia asiakkaita, joiden lähtökohdat yrittäjyyteen vaihtelevat. On heitä, jotka ovat suunnitelleet yritystoimintaa jo kauan ja nyt uskaltavat lähteä kokeilemaan haavettaan joko pienen pakon sanelemana (esim. työttömyys), sivutyönä tai eläkkeen lisänä tai vaikka perhetilanteen sallimana. Toiset taas ovat nyt keksineet yritysidean ja haluavat lähteä sitä innolla toteuttamaan.

On heitä, jotka ovat jo tehneet liiketoimintasuunnitelmat, laskelmat ja starttirahahakemuksen, ja heitä jotka eivät niistä ole koskaan kuulleetkaan.

Myös taloudelliset tilanteet ovat erilaisia. Joillakin on omaisuutta, metsää eikä lainoja, toiset asuvat vuokralla, eikä omaisuutta ole juuri kertynyt, joillain on juuri otettu asuntolaina.

Nämä erilaiset lähtökohdat ja asiakkaat ovat samassa asemassa tullessaan yritysneuvontaan. 

Kun keskustelen yrittäjäehdokkaan kanssa, yritän selvittää, kuinka pitkälle tämä on asiaa miettinyt, onko hän katsonut asiaa eri näkökulmista, ymmärtääkö hän yritystoimintaan liittyvät riskit. Samassa yhteydessä tutkitaan tai tehdään laskelmia. Asiakkaan pitäisi itse olla oman alansa asiantuntija. Kysymyksillä pyrin haastamaan yrittäjän näkemään oman työnsä eri kanteilta ja saada hänet itse keksimään kehitysideoita tai tapoja saada toiminta kannattavaksi.

Tarkoituksena ei ole yrittäjän masentaminen tai yritysidean kaataminen eikä toisaalta myöskään kaikkien yrittäjäksi tuuppaaminen, vaan auttaa yrittäjää saamaan mahdollisimman hyvät eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle. Eikä yritysneuvojan tehtävä ole tehdä päätöstä yrittäjyydestä asiakkaan puolesta. Tämän päätöksen hän tekee itse. Meidän tehtävämme on auttaa saamaan menestyviä yrityksiä Keski-Karjalaan.

Myös ”menestyminen” tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Joillekin se on sitä, että saa yritystoiminnan tuloilla omat laskunsa maksettua, toisille se on työllistämistä, hyviä tuloja ja kalliita investointeja, joillekin pientä lisätuloa.

Valtakunnallisesti etsitään kasvuyrityksiä, eli niitä, joiden tavoitteena on menestyä kansallisesti ja kansainvälisesti. Sen tukemiseen on käytössä monia eri työkaluja ja mielellämme autamme näitä yrityksiä heidän kasvuhankkeissaan. Kuitenkin yhtä tärkeitä ovat yrittäjät, jotka haluavat tuoda palveluita paikkakunnalle ja tehdä paikallisesti sitä missä ovat hyviä.

Sini Hukka, yritysneuvoja

 





21.8.2015

MATKAILUNEUVONTAA

Joka kesä melkeinpä joka paikkakunnalle nousee kesämatkailuneuvontapisteitä opastamaan matkailijoita. Onneksi näin onkin, sillä vaikka ihmisillä on älykännykät, karttasovellukset, hakupalvelut ja vertaisvinkit netistä, ei kasvokkain tapahtuvaa asiakaspalvelua voi korvata.

Tänä kesänä sain olla hetken töissä matkailuneuvonnassa ja taas muistui mieleen, miten mukava, monipuolinen ja vaativa työ se onkaan. Sai auttaa ihmisiä moninaisissa pulmissa, etsiä vastauksia yksinkertaisiin ja vaikeisiin kysymyksiin, puhua kielillä (monesti elekielellä), esitellä omaa ja vierastakin paikkakuntaa, puhua asiaa ja asian vierestä.

Haastavan työstä tekee myös se, että toiveita on monenlaisia ihmisistä riippuen: Jotkut haluavat palvelua kasvokkain ja toiset taas odottavat, että matkailuneuvoja lähtee tauolle, että voi itse rauhassa etsiä haluamansa esitteet. Toiset tulevat tenttaamaan yleistietoja, että tietääköhän tuokaan yhtään mitään ja toiset tulevat juttelemaan niitä näitä. Toisilla on tarkka ajatus, mitä vierailullaan tekevät, hakevat sen tietyn tiedon ja poistuvat. Toiset ovat lomailemassa ilman tarkempaa suunnitelmaa ja ovat valmiita ottamaan vastaan tekemisehdotuksia.

Mitä ominaisuuksia matkailuneuvojalla sitten pitäisi olla? Monesti listalla on kielitaito, paikkakunnan tuntemus, ulospäin suuntautuneisuus ja puheliaisuus. Itse ajattelen, että tärkein ominaisuus on asiakaspalvelutaito, taito kohdata ihminen. Jos tämä toimii, kaikki muukin onnistuu. Jos asiakkaana on sellainen, jonka kieltä ei osaa puhua, voi palvella onnistuneesti vaikka elekielellä. Kun asenne on kohdallaan ja tekee kaikkensa asiakkaan palvelemiseksi, on onnistunut.

Mutta myös tietoa tarvitaan tai ainakin tietoa siitä, mistä tieto löytyy. Tässä me kaikki - kunnat, yritykset, matkailuyritykset, kaupat, erikoisliikkeet, yhdistykset - voimme olla apuna ja tukena matkailuneuvojille. Toimitetaan tietoa ja esitteitä. Kerrotaan tapahtumista, tuotepaketeista, tekemisistä, palveluajoista, konserteista ja pidetään kotisivut ajan tasalla.

Keski-Karjalan kunnilla on kaikilla käytössään Menoinfo-tapahtumakalenteri. Tapahtumakalenteri on maakuntalehtien omistama ja tiedot leviävät laajalti koko Suomeen. Matkailuneuvojat käyttävät tapahtumakalenteria tapahtumien markkinointiin ja olisi tärkeää, että koko alueen tapahtumat olisivat mahdollisimman kattavasti merkitty kalenteriin.

Vaikka kesä aina loppuu aikanaan, matkailuneuvonta ei lopu - se on ympärivuotista toimintaa. Neuvontaa tehdään koko ajan ja tietoakin tarvitaan koko ajan. Pidetään omalta osaltamme huoli siitä, että on tietoa mitä jakaa ja tältäkin osin pidetään seutu vetovoimaisena ja houkuttelevana paikkana.



Satu Juntunen, hallintosihteeri