ASUMINEN MAASEUDULLA KIINNOSTAA

Miltä näyttää suomalainen maaseutu ja sen tulevaisuus, kysyy viikko sitten ilmestyneen Maaseutuplus-lehden artikkelin otsikko. Jutussa kerrotaan tammikuussa tänä vuonna julkistettujen Maaseutukatsauksen 2014 ja Maaseutubarometrin 2014 tuloksista.

Maaseutubarometrin mukaan maaseutuasuminen nähdään houkuttelevana. Joka kolmas vastaaja haluaisi asua maaseudulla, mutta vain 15 %:lla vastaajista se on todellisuutta. Yli puolet asuu isossa kaupungissa, mutta heistä vain 38 % pitää sitä toiveidensa mukaisena asuinpaikkana. Suomalaisista neljännes kokee olevansa identiteetiltään maalainen ja yli kolmannes sekä maalainen että kaupunkilainen. Vastaajat näkevät maaseudun merkityksen Suomelle lisääntyvän tulevaisuudessa nykyisestä.

Maaseutua pidetään hyvänä toimintaympäristönä innovatiiviselle yrittäjyydelle. Erityisesti uusiutuvalla energiatuotannolla, lähiruualla ja siihen liittyville palveluilla sekä elämys- ja virkistyspalveluilla nähdään olevan mahdollisuuksia.

Maaseutukatsauksen mukaan maaseutu on myös merkittävää yritystoiminnan aluetta: yrityksistä 40 % sijaitsee maaseudulla. Maaseudun asukkailla on uskoa alueensa mahdollisuuksiin. Kansalaiskyselyn vastaajista 65 % näkee maaseudun tulevaisuuden valoisana. Harvaan asutun maaseudun asukkaat ovat sen suhteen epäileväisimpiä. Palvelujen saatavuuteen tyytyväisiä maaseudun vakituisista asukkaista on hieman yli puolet.

Lähes kaikki maaseutubarometrin vastaajat kannattavat maaseudun kehittämistä. Ja lähes kaikki kansalaiset ovat sitä mieltä, että jokaisella tulisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa.

Me Keski-Karjalassa olemme omalta osaltamme helpottamassa maalle haluavia asuinpaikan hankinnassa. Olemme KETIn ja kuntien yhteistyönä panostamassa tonttimarkkinointiin. Tavoitteena on saada tonttikauppa käyntiin tekemällä tonteista myyntikuntoisia. Tontit raivataan vesakoista ja merkataan maastoon siten, että itsenäisesti tontteja katselevat löytävät ne. Tavoitteena on myös kyltittää tonttialueet tarpeellisin tiedoin. Markkinointivälineenä käytettävään maakunnalliseen tontti- ja kiinteistöpörssiin laitetaan tiedot myytävistä/vuokrattavista tonteista ja tietoja täydennetään kuvilla.

Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tietoisuutta tällaisen palvelun olemassa olosta sekä saada pörssiin lisää tarjontaa yksityisten omistamista taloista tai muista kiinteistöistä. Käykääpä tutustumassa, millaisesta palvelusta on kysymys! Kuntien nettisivuilla on linkit kiinteistöpörssin sivuille. Voitte myös mennä sivuille suoraan. Ilmoittelu kiinteistöpörssissä on ilmaista. Jos ette jostain syystä voi itse laittaa myynti- tai vuokrausilmoitustanne pörssiin, me kunnissa ja KETIssä autamme.

 

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö

 

PS. Keski-Karjalan omakotitalotontteja esitellään lauantaina 10.5.2014 klo 10 Kiteen Puhoksessa, klo 12 Rääkkylän Vänskänniemessä ja klo 14 Tohmajärven Omenatarhan alueella.

 

MATKALLA SOSIAALISESSA MEDIASSA

Tiesitkö, että tieto ei ole enää valtaa, vaan tiedon jakaminen on? Sosiaalinen media, kuten Facebook, Twitter ja Instagram päivittyvät koko ajan sekä yksityisten henkilöiden että eri organisaatioiden päivityksistä.

Sosiaalinen media tai ”some” kiinnostaa, sillä se tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa suuren joukon ihmisiä, nopeasti ja maksutta. Fakta on myös se, että henkilökohtainen suosittelu, vaikka se tapahtuisi internetissä, on yksi tehokkaimmista markkinointikeinoista.

Sosiaalisen median kääntöpuolena on sen hallitsemattomuus. Jokin uutinen tai asia voi levitä todella suurelle joukolle ja vieläpä erittäin nopeasti. Harkitsematon arvostelu jostakin paikkakunnasta, yrityksestä tai muusta palvelusta näkyy hetkessä satojen ihmisten sivuilla.

Facebookin tai muun sosiaalisen median käyttö vaatiikin harkintaa. Mitä haluat itsestäsi tai yrityksestäsi kertoa, ja miksi?

Suomalaisia on pidetty kautta aikain vähäpuheisena kansana. Sosiaalisen median mahdollisuudet ovat kuitenkin saaneet meidät kirmaamaan internetin virtuaalitodellisuudessa ennennäkemättömällä tavalla.

Jaan tässä, hieman karrikoiden, sosiaalisen median käyttäjät seitsemään eri päätyyppiin:

Suorittajat

”Tänään illalla kokoukseen ja huomenna aamulennolla Helsinkiin.”

Treenaajat

”Voi sanoa, että treeni on mennyt perille, kun maitolasi tärisee käsissä.”

Sairastajat

”Jep, jep. Silmätulehdus molemmissa silmissä ja silmät muurautuneet umpeen.”

Uutisoijat

”Tämän aamun lehdessä esillä jälleen koulujen sisäilmaongelmat.”

Rakastuneet

“Voitte varmasti kuvitella tämän onnen tunteen. On niin parasta mennä oman kullan kainaloon nukkumaan.”

Kodin hengettäret

”Makaroonilaatikko uunissa, sitten pyykit koneeseen.”

Salamatkustajat (= eivät juuri koskaan päivitä mitään)

”No comments.”

Päivitystulvan keskellä on pakko todeta, trendikkäästi lyhentäen, TMI, eli ”too much information”. Silmätulehduskierre on kurja juttu, mutta täytyykö 300 ihmisen tietää silmiesi muurautuneen umpeen? Raja ja käsitys yksityisyydestä on katoamassa, tai ehkä se on jo osittain kadonnut.

Sosiaalinen media aiheuttaa myös sosiaalisia paineita. On niin helppo vertailla. On helppo tuntea itsensä epäonnistuneeksi kaikkien “huippusuoritusten” keskellä. Tavallisuudesta on tullut kirosana, sillä nyt pitää erottua. Ja jos työ- tai treenisuorituksilla ei pärjää, niin pisimmällä sairauskertomuksella ainakin, tai edes niillä onnistuneilla suklaamuffinsseilla.

Ei sosiaalinen media ole toki pelkästään huono juttu. Päivitysten joukosta löytyy aina myös mielenkiintoisia uutisia ja ajankohtaisia aiheita. ”Some” tarjoaa myös oivan mahdollisuuden seurata jonkin yhteisön, alueen, organisaation tai yrityksen toimintaa.

Anna Jetsu, projektikoordinaattori