MIELEN JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA TEHOKKUUTTA?

Ihmisen mieli, samaan aikaan looginen ja mystinen. Kiehtova, jossain määrin pelottavakin, monimuotoinen ja monikerroksinen. Minun mieleni, sinun mielesi - jokaisella omansa, ainutlaatuisesti toimiva. Tiedostamme vain osan ajatuksistamme, useimmat meistä tunnemme ja hyödynnämme ainoastaan murto-osan mielemme sisällöstä ja mahdollisuuksista.

Mihin kaikkeen pystyisimmekään yksilöinä ja yhdessä, kun kehittäisimme mielemme johtamista - edistäisimme kaikilla ratkaisuilla ihmismielen toimintaa?

Osallistuin pari viikkoa sitten ’Mielen johtaminen organisaatiossa’ -luentoon, jonka piti Helena Åhman. Toivon aiheen herättävän keskustelua ja mahdollisesti myös rohkaisevan tekoihin, pieniinkin.

Mielen johtaminen eli omien ja toisten ajatusten, tunteiden ja toiminnan suuntaaminen haluttuun tai toivottuun suuntaan ei kuulosta ensi alkuun vaikealta. Lähtökohtana voi pitää keskustelukumppaninsa – työtoverin, työntekijän, esimiehen, yhteistyökumppanin – arvostamista ja aitoa läsnäoloa tilanteessa. Kuunnella ja oikeasti kuulla, mitä toinen sanoo. Ja jättää sanomatta. Teemme nimittäin tiedostamattakin paljon tulkintoja juuri toisen eleistä, ilmeistä ja äänenpainosta. Mielemme huomioi tulkintamme, ovatpa ne oikeita tai vääriä, ellemme tietoisesti pysähdy niitä käsittelemään. Väärät tulkinnat ja johtopäätökset voivat aiheuttaa ikäviä ja ei-toivottuja lopputuloksia, liiketaloudellisiakin menetyksiä ja tappioita.

Jokainen voi halutessaan kehittää mieltään rikkomalla totuttua ajatteluaan, rakentamalla tunteitaan ja selkiyttämällä tekemistään.

Ajattelun laadulla uskotaan olevan suora vaikutus sekä yksilön elämän että organisaation toiminnan laatuun. Ajattelutaitoaan voi kehittää, ajatteluaan voi tehostaa. Tärkeää on luoda ajattelulle tilaa ja virittää mielensä sekä johtaa aivonsa välillä uuteen ajatteluun, pois vanhoilta laduilta. Muokkaa ympäristöä, organisoi aivosi, tyhjennä ja altista mielesi, viritä ajatuksiasi ja tekojasi, leimaa ajatuksesi, ohita ajatteluvirheet. Mielikuvaharjoittelun on tutkittu olevan aivoille yhtä tehokasta kuin todellisen harjoittelun; aivot aktivoivat samoja hermoimpulsseja pelkässä ajattelussa kuin aidossa suorituksessa.

Hyvän tilanne- ja tunnetajun kehittäneet henkilöt pystyvät kääntämään ikävätkin tilanteet myönteisiksi kokemuksiksi itselleen ja muille. Omien ja toisten tunnetilojen tiedostaminen, oman kokemuksen säätelyn taito sekä toisten kokemuksiin vaikuttaminen ovat tunteiden johtamista. Tunteitaan voi ohjata ennen tilannetta ja tilanteessakin. Ennakkoon voi valikoida ajankohdan, tutustua ja muuttaa tilannetta, vaikuttaa odotuksiin ja herättää uteliaisuutta – esimerkiksi valikoimalla milloin, missä ja miten ottaa jonkin asian esille.

Mielikuvaharjoittelu toimii myös tunteiden ohjaamisessa. Tilanteessa tärkeää on ensin hyväksyä ja nimetä tunne. Tunteen kuunteleminen, huomion kääntäminen tunteesta, aktivoituminen, tulkinnan valikointi ja itsensä etäännyttäminen tilanteesta/tunteesta ovat seuraavat askeleet.

Tunteiden kieltäminen ei toimi, vaan vaatii paljon energiaa ja vie fokusta tilanteen havainnoinnista. Selkeästi ajatteleminen on vaikeaa, kun tunteet ovat voimakkaat. Aivojen energia menee tunnepuolelle järjen sijaan. Negatiivisia reaktioitaan johonkin asiaan tai ihmiseen kannattaa pohtia ja analysoida perimmäisen syyn ymmärtämiseksi ja mahdollisesti reagointitapansa muuttamiseksi. Kielteisiä tunteitaan kannattaakin hyödyntää muun muassa ajattelunsa tietoisena laajentajana tai tunnesiteiden luomiseen.

Myönteisten tunteiden on todettu edistävän onnistunutta suoritusta: ilo edistää luovuutta, kiinnostus aikaansaa oppimishalua, toivo edistää halua löytää ideoita paremman tulevaisuuden puolesta, kiitollisuus edistää halua antaa myönteisyyttä takaisin. Minä osaan, pystyn ja voin. Me tiedämme, kykenemme ja onnistumme. Itseään ja ympäristöään voi muuttaa, teko kerrallaan, pikkuhiljaa.

Tekemisen selkiyttämiseksi yksinkertaista tekemistä ja viesti selkeästi. Yksinkertaistamisen keinoja ovat poistaminen, vaihtaminen, uudelleen järjestäminen, luokittelu, alusta aloittaminen ja automatisointi. Toista, muotoile uudella tavalla, kertaa ja varmista, että viesti on ymmärretty halutulla tavalla.

Mielen johtaminen kuulostaa teoriassa melko yksinkertaiselta vaan harvoinhan teoria ja käytäntö täysin kohtaavat, vai mitä?

Kiireinen elämäntapa, alituinen liikkeellä olo ja paikasta tai tekemisestä toiseen siirtyminen väsyttävät ensimmäisenä mielemme tietoisen osan, järjen, toimintamme ohjaajan. Tuolloin tunteemme pääsevät vapaasti mellastamaan astuen ohjaajan rooliin. Jokainen lienee huomannut, kuinka väsyneenä reagoi esimerkiksi saamaansa kritiikkiin heti niin sanotusti karvat pystyssä helpommin kuin virkeänä. Åhman vertasi ihmismieltä elefanttiin ja sen ratsastajaan: Kun ratsastaja, ohjaaja on väsyneenä poissa pelistä, pääsee elefantti – koulutettu tai kouluttamaton – rellestämään ja aiheuttamaan tuhoa kuten oikea villieläin posliinikaupassa.

Onneksi harjoittelu, mielikuvissa ja todellisuudessa, kehittää jokaista tässäkin asiassa. Seuraavien hyvinvoinnin ja tehokkuuden hyppäyksien uskotaan tulevan ihmismielen hyödyntämisestä. Mielen johtamisen kehittämisellä ja taitamisella, ei manipuloinnilla, voimme edistää vuorovaikutuksemme sujuvuutta sekä tekemisemme loogisuutta ja organisointia. Ajattelun, tunteiden ja tekemisen tasapaino tuo hyvinvointia ja luo tehokkuutta.

 

Katariina Eskelinen, yritysneuvoja HYMY