MITEN OTTAA UUSI TYÖNTEKIJÄ TYÖYHTEISÖSSÄ VASTAAN?

Blogijuttuaihetta miettiessäni pätkähti otsikon kysymys mieleen, kun itselläni on nyt vajaat kaksi kuukautta takana yritysneuvojan pestiä Ketillä. Tuli peilattua aiemmat työpaikkojen vaihdot (joita ei tosin monta ole), miten niissä minut otettiin mukaan työyhteisöön. Ja onhan sitä itsekin aiemmassa työpaikassa tiimivetäjänä tullut toivotettua tervetulleeksi useitakin työntekijöitä ja perehdytettyä organisaatioon ja työtehtäviin.

Uusi työntekijä on monessa mielessä merkittävä investointi yritykselle. Se on sitä jo taloudellisesti, mutta myös mm. toivotun osaamispääoman ja työyhteisö-/vuorovaikutustaitojen suhteen. Olipa työsuhde lyhempi tai pitempi, määräaikainen tai toistaiseksi oleva, ovat odotukset suuret työntekijän panokselle työtehtävien hoitamiseen. Jotta töihin päästäisiin mahdollisimman sujuvasti, on työntekijän sisäänajoon työyhteisöön yrityksessä panostettava suunnitelmallisesti.

Jo työntekijän hakua suunniteltaessa on mietittävä koko prosessi hakuvaiheesta aina sisäänajoon liittyvien viimeistenkin toimenpiteiden toteutukseen. Valintaprosessin haastattelukierroksella on mahdollisuus kertoa perehdyttämisohjelmasta ja kun valittuun otetaan (onnitellen) henkilökohtaisesti yhteyttä, sovitaan varsinaiset käytännön toimet työtehtävän vastaanottoon ja perehdytykseen liittyen. Ennen työntekijän saapumista tehdään etukäteisvalmisteluja mm. työtilan ja tarvittavien työvälineiden osalta sekä esim. puhelinliittymän, tietoverkkoyhteyksien, kulkulupien ym. erilaisten käyttäjätunnusten hankkimiseksi.

Vaikka uusi työntekijä pitäisikin saada nopeasti ”sorvin ääreen”, tulisi perehdytykseen varata riittävästi aikaa. Esimies vastaa perehdytyksestä ja hän voi järjestää esim. kollegan työpariksi käytännön opastukseen. Läpikäytäviä/huomioitavia asioita onkin pitkä lista, jotka liittyvät (riippuen yrityksestä ja työtehtävistä) mm. työpaikan fyysiseen ympäristöön, työturvallisuuteen, yritykseen ja omiin työtehtäviin, palvelussuhdeasioihin, ATK-asioihin, talousasioihin, ohjeisiin ja asiakirjoihin, ulkoiseen viestintään ja tiedottamiseen. Perehdytykseen on hyvä laatia muistilista, jotta kaikki oleelliset asiat tulevat huomioiduksi.

Pienyrityksissä ei kovin montaa työtoveria löydy, joihin tutustua, mutta niissä kuten myös suuremmissa työyhteisössä on erittäin tärkeää, että uutta työntekijää kierrätetään työpaikalla tapaamassa organisaation eri tehtävissä toimivia henkilöitä. Tervetuloakahvittelut voidaan järjestää, jossa on mahdollisuus esittäytyä ja tavata toisia työntekijöitä. Välitön ja avoin työtovereiden suhtautuminen luo uuteen ympäristöön ja porukkaan tulevalle mukavan ja kannustavan ilmapiirin tarttua töihin.

Omalta osaltani voin erittäin tyytyväisenä todeta, että Ketissä panostettiin perehdyttämiseeni kunnolla. Toimitusjohtaja/esimies selvitti organisaatioon ja toimintaympäristöön/seutukuntaan liittyvät asiat, toimistosihteerin kanssa käytiin läpi käytännön toimintaan ja hallintoon liittyviä asioita ja yritysneuvojakollega ajoi sisään työhön liittyviin tietojärjestelmiin ym. Kaikki työtoverit esiteltiin ja heiltä olen saanut ystävällisen vastaanoton ja monia neuvoja, kun jokin asia on käynyt mietityttämään. Työtehtävien kannalta tärkeisiin yhteistyötahoihin on ollut myös mahdollisuus tutustua heti alussa.

Uuden työntekijän vastaanotto ja perehdyttäminen vie yrityksessä aikaa ja rahaakin, mutta luo edellytyksiä yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneelle toiminnalle. Näin teki ainakin minun kohdallani.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja