Tammikuun
pimeässä, varhaisena torstaiaamuna lähdimme Parasta Rääkkylää -hankkeen
opintomatkalle kohti Lappeenrantaa, Hyvinkäätä ja Jokioista. Vierailukohteitamme
olivat Kaskein marja Lappeenrannassa, Knehtilän luomutila Hyvinkäällä ja Luonnonvarakeskuksen
(LUKE) toimipiste Jokioisilla.
Tuumin
matkalla lähtiessä, että tarvitsen päivitystä tämän päivän
elintarviketuotannosta ja ymmärtämystä, missä maataloudessa ollaan nyt menossa.
Omista alan opinnoista on vierähtänyt usea vuosikymmen. Silloin puhuttiin
luomusta vain harvojen tilojen vaihtoehtona. Erikoisviljely ja liitännäiselinkeinot
olivat silloin pinnalla ja niihin kannustettiin, koska maidon, viljan ja lihan
ylituotannosta piti päästä eroon.
EU:hun siirtyminen vuonna 1995 toi isoja
muutoksia elintarviketuotantoon. Kilpailuasema muuttui hetkessä Euroopan
laajuiseksi, sadon määrällä ei ollut enää niinkään merkitystä, koska
hehtaarikohtainen tukipolitiikka kannusti laajaperäiseen viljelyyn. Aktiivitilojen määrä on vähentynyt, jatkajat
viljelevät yhä suurempia pinta-aloja ja hoitavat isompia karjoja.
Ilmaston
muutos ja ympäristötietoisuus ovat laittaneet maataloutemme jälleen uuden
eteen. Viljelijän on toiminnassaan otettava huomioon oman toiminnan vaikutus
ympäristöön. Tästä saimme oivan esimerkin Hyvinkäällä. Knehtilän luomutilalla
pyritään uudenlaisella yhteistyömallilla - ravinne- ja energiaomavaraisella
agroekologisella symbioosilla - tuottamaan ruokaa ja energiaa ekologisesti sekä
taloudellisesti kierrättämällä paikallisia resursseja.
Tilan pelloilla
viljellään kauraa ja heinää. Omat tuotteet jalostetaan mm. hiutaleiksi ja
mysleiksi. Vanhassa navetassa pidetään tilausravintolaa ja pihapiiriin on
suunnitteilla yhteistyökumppaneiden kanssa leipomo. Heinästä tehdään biokaasua, jonka tankkauspiste
sijaitsi tilalla. Tilan toiminta kiinnostaa tällä hetkellä paljon vierailevia
ryhmiä, joita tulee Suomen lisäksi myös ulkomailta.
LUKE:lla
saimme tietopaketin tämän hetken kiinnostavimmista tutkimuskohteista: mm.
kaurasta ja elintarvikkeiden terveysvaikutuksista. Kuulimme
myös infoa, kuinka luomutuotteiden markkinointia edistetään. Tutustuimme
tutkimustiloihin, joissa on yrittäjien mahdollista testata omia tuotteittaan
ennen tuotannon käynnistämistä. Selväksi tuli, kuinka pitkä tie saattaa
elintarvikkeella olla valmiiksi tuotteeksi kaupan hyllylle ja lopulta kuluttaja
ruokapöydälle.
Kaura
on nyt hittituote. Markkinoilla on yhä enemmän kauratuotteita ja myös
vientituotteena siinä on isoja mahdollisuuksia. Valoisat kesät tekevät Suomessa
kasvatetusta kaurasta erikoislaatuisen. Terveyspommeja ovat myös suomalaiset
omenat, joiden kuorissa on runsaasti terveyttä edistäviä aineita ja tutkimalla
löytyy koko ajan lisää uusia suomalaisia superfoodeja.
Kaskein
Marja kuuluu Itä-Suomen suurimpiin marjojen jalostajiin. Tuotanto on
laajentunut kahdessa sukupolvessa torikaupasta tehdasmaiseen tuotantoon. Heillä
on tuotevalikoimassa mm. mehuja ja pakastekuivattuja marjoja. Yrittäjä toi
selkeästi esille, kuinka arvokas ominaisuus suomalaisten marjojen puhtaus
on. Hän näki suomalaisella marjoilla,
etenkin luomulla, oivalliset markkinanäkymät. Haasteena on tällä hetkellä
raaka-aineen saatavuus. Luonnon marjojen keräämisen organisointi on vuosittain
iso ponnistus ja se ei onnistuisi ilman ulkomaisia poimijoita.
Kotimatkalla
kävimme vielä Iitin suoramyyntitorilla, joka oli 20-vuotisen uransa kunniaksi
remontoinut ja laajentanut tilat uuteen uskoon. Tarjonta oli kattava ja
jokainen sai sieltä kotiin viemisiä.
Opintomatka
oli onnistunut. Se antoi ainakin minulle kaivattua tietoa, mihin suuntaan
maataloutta ja elintarviketuotantoa tulisi suunnata. Keskustelut muiden
retkellä olleiden kanssa toivat konkretiaa, mihin meillä on oikeasti
mahdollisuuksia esim. marja-alojen lisäämisessä ja uusien kasvien
viljelykokeiluissa.
Elintarvikkeiden
jatkojalostuksessa isot toimijat pystyvät tehokkuuteen ja suuriin volyymeihin.
Niiden rinnalla on mahdollista myös pienten yrittäjien pärjätä yhteistyöllä,
markkinointiosaamisella ja pitkäjänteisyydellä.
Peltoa
Rääkkylässä ja muualla Keski-Karjalassa riittää. EU-ajan suosikkikasvi
”hömppäheinä” on mahdollista vaihtaa herukkaan, mansikkaan, kauraan ja muihin
superkasveihin. Hömppäheinälläkin voi
olla sijansa, viljelykierrossa ja ehkä biopolttoaineen raaka-aineena. Se onkin
sitten jo toisen jutun aihe.
Raita Joutsensaari, kehityssihteeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti