HÖMPPÄHEINÄÄ JA SUPERFOODIA

Tammikuun pimeässä, varhaisena torstaiaamuna lähdimme Parasta Rääkkylää -hankkeen opintomatkalle kohti Lappeenrantaa, Hyvinkäätä ja Jokioista. Vierailukohteitamme olivat Kaskein marja Lappeenrannassa, Knehtilän luomutila Hyvinkäällä ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) toimipiste Jokioisilla. 

Tuumin matkalla lähtiessä, että tarvitsen päivitystä tämän päivän elintarviketuotannosta ja ymmärtämystä, missä maataloudessa ollaan nyt menossa. Omista alan opinnoista on vierähtänyt usea vuosikymmen. Silloin puhuttiin luomusta vain harvojen tilojen vaihtoehtona. Erikoisviljely ja liitännäiselinkeinot olivat silloin pinnalla ja niihin kannustettiin, koska maidon, viljan ja lihan ylituotannosta piti päästä eroon. 

EU:hun siirtyminen vuonna 1995 toi isoja muutoksia elintarviketuotantoon. Kilpailuasema muuttui hetkessä Euroopan laajuiseksi, sadon määrällä ei ollut enää niinkään merkitystä, koska hehtaarikohtainen tukipolitiikka kannusti laajaperäiseen viljelyyn.  Aktiivitilojen määrä on vähentynyt, jatkajat viljelevät yhä suurempia pinta-aloja ja hoitavat isompia karjoja. 

Ilmaston muutos ja ympäristötietoisuus ovat laittaneet maataloutemme jälleen uuden eteen. Viljelijän on toiminnassaan otettava huomioon oman toiminnan vaikutus ympäristöön. Tästä saimme oivan esimerkin Hyvinkäällä. Knehtilän luomutilalla pyritään uudenlaisella yhteistyömallilla - ravinne- ja energiaomavaraisella agroekologisella symbioosilla - tuottamaan ruokaa ja energiaa ekologisesti sekä taloudellisesti kierrättämällä paikallisia resursseja. 

Tilan pelloilla viljellään kauraa ja heinää. Omat tuotteet jalostetaan mm. hiutaleiksi ja mysleiksi. Vanhassa navetassa pidetään tilausravintolaa ja pihapiiriin on suunnitteilla yhteistyökumppaneiden kanssa leipomo.  Heinästä tehdään biokaasua, jonka tankkauspiste sijaitsi tilalla. Tilan toiminta kiinnostaa tällä hetkellä paljon vierailevia ryhmiä, joita tulee Suomen lisäksi myös ulkomailta. 

LUKE:lla saimme tietopaketin tämän hetken kiinnostavimmista tutkimuskohteista: mm. kaurasta ja   elintarvikkeiden terveysvaikutuksista. Kuulimme myös infoa, kuinka luomutuotteiden markkinointia edistetään. Tutustuimme tutkimustiloihin, joissa on yrittäjien mahdollista testata omia tuotteittaan ennen tuotannon käynnistämistä. Selväksi tuli, kuinka pitkä tie saattaa elintarvikkeella olla valmiiksi tuotteeksi kaupan hyllylle ja lopulta kuluttaja ruokapöydälle. 

Kaura on nyt hittituote. Markkinoilla on yhä enemmän kauratuotteita ja myös vientituotteena siinä on isoja mahdollisuuksia. Valoisat kesät tekevät Suomessa kasvatetusta kaurasta erikoislaatuisen. Terveyspommeja ovat myös suomalaiset omenat, joiden kuorissa on runsaasti terveyttä edistäviä aineita ja tutkimalla löytyy koko ajan lisää uusia suomalaisia superfoodeja. 

Kaskein Marja kuuluu Itä-Suomen suurimpiin marjojen jalostajiin. Tuotanto on laajentunut kahdessa sukupolvessa torikaupasta tehdasmaiseen tuotantoon. Heillä on tuotevalikoimassa mm. mehuja ja pakastekuivattuja marjoja. Yrittäjä toi selkeästi esille, kuinka arvokas ominaisuus suomalaisten marjojen puhtaus on.  Hän näki suomalaisella marjoilla, etenkin luomulla, oivalliset markkinanäkymät. Haasteena on tällä hetkellä raaka-aineen saatavuus. Luonnon marjojen keräämisen organisointi on vuosittain iso ponnistus ja se ei onnistuisi ilman ulkomaisia poimijoita.  

Kotimatkalla kävimme vielä Iitin suoramyyntitorilla, joka oli 20-vuotisen uransa kunniaksi remontoinut ja laajentanut tilat uuteen uskoon. Tarjonta oli kattava ja jokainen sai sieltä kotiin viemisiä. 

Opintomatka oli onnistunut. Se antoi ainakin minulle kaivattua tietoa, mihin suuntaan maataloutta ja elintarviketuotantoa tulisi suunnata. Keskustelut muiden retkellä olleiden kanssa toivat konkretiaa, mihin meillä on oikeasti mahdollisuuksia esim. marja-alojen lisäämisessä ja uusien kasvien viljelykokeiluissa.  

Elintarvikkeiden jatkojalostuksessa isot toimijat pystyvät tehokkuuteen ja suuriin volyymeihin. Niiden rinnalla on mahdollista myös pienten yrittäjien pärjätä yhteistyöllä, markkinointiosaamisella ja pitkäjänteisyydellä. 

Peltoa Rääkkylässä ja muualla Keski-Karjalassa riittää. EU-ajan suosikkikasvi ”hömppäheinä” on mahdollista vaihtaa herukkaan, mansikkaan, kauraan ja muihin superkasveihin. Hömppäheinälläkin voi olla sijansa, viljelykierrossa ja ehkä biopolttoaineen raaka-aineena. Se onkin sitten jo toisen jutun aihe. 

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri