PÄHKINÄSAAREN RAUHAN RAJALLA

Syksyllä alkoi harrastajamatkailuopaskoulutus ja innokkaita aloittajia oli onneksi sen verran, että kurssi käynnistyi. Ohjelma on monipuolinen ja mielenkiintoinen. Aivan kurssin alussa käytiin läpi perustietoja matkailusta ja opastamisesta. Nyt viimemmäksi on käyty läpi Keski-Karjalan alueen historiaa.
 

Ja minkälainen historia meillä onkaan! Keski-Karjalan alueella on ollut innovatiivisia ihmisiä (vaikka innovaatio-sanaa ei silloin ole tunnettukaan). On perustettu uusia teollisuusyrityksiä, joita ei ennen sitä ollut täällä nähty. On ajateltu kansainvälisesti, kehitetty uusia tuotteita ja laajennettu toimintaa ennakkoluulottomasti. On käyty ottamassa oppia paremmilta ihan ulkomaita myöten.

Kyllä ihmiset saivatkin paljon aikaan. Ei ole jääty tuleen makaamaan, vaan on kehitetty, kehitytty, epäonnistuttu ja noustu jälleen entistä ehompana. Vaikeat ajat eivät välttämättä ole uusien toimintatapojen ja uusien keksintöjen este. Paineen alla voi syntyä myös aivan uutta ja ennennäkemätöntä.

Historiasta olisi paljon opittavaa tähän päivään. Hyviä asioita voi ottaa menneestä, on sitä ennenkin... Mutta myös epäonnisista asioista pitäisi ottaa opiksi. Jos ennen on lyöty päätä mäntyyn, voisi tänä päivänä kokeilla jotakin uutta toimintatapaa.

Historiatunneilla käytiin läpi myös kuuluisia tapahtumia, sotia ja rauhoja. Pähkinäsaaren rauha taisi tulla jokaisen kunnan historiatunneilla esille. Sellainen käsitys syntyi, että tämä myyttinen raja on edelleenkin olemassa. Rajan länsipäässä asuu kauniissa omakotitalossa kera palkitun puutarhan sivistynyt kouluja käynyt menestyvä perhe, kun taas rajan itäpäässä asuu kenollaan olevassa talossa risuisella pihalla sivistymätön koulun 16-vuotiaana lopettanut peräkammarin poika. Vai?

Voisiko näitä rajoja lopultakin purkaa ja ottaa uuden suunnan? Eletään tässä päivässä, mutta ei unohdeta historiaa. Kehitytään ihmisinä ja itäsuomalaisella tavalla pärjätään vaikeinakin aikoina ystävällisinä&yritteliäinä ihmisinä. Siis trimmeri kouraan sekä henkisesti että fyysisesti – annetaan”rikkaruohoille” kyytiä!

Ollaan maalaisia kyllä, mutta juntteja ei

Ollaan nöyriä kyllä, mutta nöyristeleviä ei

Ollaan iloisia kyllä, mutta vahingoniloisia ei

Ollaan ylpeitä kyllä, mutta ylimielisiä ei

Ollaan sivistyneitä, mutta myös sydämeltämme!

Satu Juntunen, hallintosihteeri