16.5.2014

MAASEUDUN KIINTEISTÖONGELMA

Järjestimme tonttiesittelyn Keski-Karjalan kunnissa viime viikonloppuna. Tontit oli ehostettu, merkattu ja uudet taulut hankittu tonttialueiden reunaan. Esittelytilaisuuksia markkinoitiin laajasti mm. lehdissä ja somessa. Tulos: kolme kiinnostunutta tuli katsomaan Kiteen Puhosrannan tontteja, Rääkkylän ja Tohmajärven tontit eivät kiinnostaneet ketään.

Seuraavana päivänä Yle kertoi uutisissaan, kuinka ongelmallisia maaseudun kiinteistöt ovat nykyään. Ostajia ei löydy ja pankit eivät arvosta niitä enää vakuutena. Moni menettää vanhuuden turvansa kiinteistöjen arvon laskun takia. Pahimpia ovat muutaman kymmenen vuoden ikäiset epätrendikkäät talot. Niitä tuntuu olevan nykyään vaikea myydä jopa Vantaalla.
Keskituloisen ei ole varaa asua liikepaikkojen keskustoissa ja syrjäseutujen talot ovat ongelmajätettä. Poikkeuksena ovat rantojen kiinteistöt, jolloin markkinat ovat aivan toiset. Selityksiä on: talouden epävakaus, työpaikkojen puuttuminen/keskittyminen ja ihmisten elämäntilanteiden muutokset. Nämä eivät kuitenkaan voi selittää kaikkea. Ihmisille on edelleen syitä valita asuminen myös maaseudulla. Onko talon jälleenmyyntiarvo este järkevälle elämälle. Istutaan mieluummin päivittäin pari tunti autossa ja ajetaan kaupungin kupeeseen lähiöpellolle. Tuskaillaan pientä tonttia, jossa ei mahdu koirat kuljeksimaan eikä lapset leikkimään. Edullinen maaseututontti, järven tuntumassa lähellä kuntakeskusta ja palveluita ei houkuta, vaikka se olisi kaikin puolin elämän sujumisen kannalta oivallinen valinta.
Vaikka uusia taloja kyliimme ei nouse, vuokrattavaksi ilmoitetut ja edulliset myytävät kiinteistöt tuntuvat kuitenkin löytävän asukkaansa. Esimerkiksi Rääkkylän Oravisalossa vuokrattavana olevasta talosta tuli vuokranantajalle useita kymmeniä yhteydenottoja. Meidän on rohkeasti haettava uusia keinoja, jotta saamme asukkaita kyliimme ja kuntakeskuksiimme. Rakentaa valmiiksi ja vuokrata. Optiona mahdollinen lunastus, jos elämäntilanne niin sallii. Maaseudulla on paljon hyväkuntoisia taloja ja mummonmökkejä, tyhjillään tai puolikäytöllä. Omistajia on kannustettava laittamaan kiinteistöt tuottavampaan käyttöön.
Maallemuutto on varteenotettava vaihtoehto. Työt ovat monella pitkin maailmaa, asuinpaikasta riippumattomia. Lapsiperheet haaveilevat luonnonmukaisemmasta elämästä ja eläkkeelle jäävät ovat vapaita miettimään, muuttoa ”mummolaan” tai muuten vai uutta suuntaa elämälleen.
Raita Joutsensaari, kehityssihteeri
 


Rääkkylän Vänskänniemen tontit sijaitsevat mäntykankaalla rannan läheisyydessä.
 
 

 
 
 

2 kommenttia:

  1. Esimerkiksi Puhoksen tonttien hinta-laatusuhde ei valitettavasti kohtaa. Matala, mutainen ja kivikkoinen pohjoisranta ei houkuta varmasti ketään. 40 000 eur tonttiin ja 300 000 rakentamiseen maarakennustöineen on vain liikaa. Siihen vesi- viemäri- ja sähköliittymät, kovat kiinteistöverot ja kunnallisverot, niin yhtälö on mahdoton. Käytännössä kuntien kannattaisi jakaa tontit ilmaiseksi pois vesi- ja viemäriliittymineen. Se on ainoa tapa saada mahdollisesti muutama lapsiperhe paikkakunnalle. Ihmiset ovat valitettavsti sen verran laskelmoivia ja tulevaisuuttaan miettiviä, että haluavat varmistaa sen, että saavat sijoittamansa rahan tarvittaessa takaisin. Hyvät rantatontit, joita esim. Kiteellä ei ole myynnissä ainoatakaan, ovat asia erikseen. Niiden ja niillä olevien kiinteistöjen arvo säilyy ja kauppa kävisi kovemmallakin hinnalla.

    VastaaPoista
  2. Jutussa oli totuuden siemen. Asunnot menisivät paremmin kaupaksi tai vuokralle jos niitä vähän siistittäisiin. Maalia, tapettia ja putket kuntoon ja ikkunat tiiviiksi.

    VastaaPoista