Olemme Jetinassa koko kevään ahkeroineet tulevan Leader-ohjelmakauden strategian parissa. Strategiaan on kerätty kehittämisajatuksia asukkailta, yrittäjiltä, kuntien edustajilta ja yhteistyökumppaneilta. Olemme arvioineet omaa toimintaamme; millä tavalla olemme tähän mennessä toimineet ja kuinka voisimme toimia tehokkaammin tulevaisuudessa Keski-Karjalan kehittämisen hyväksi. Olennainen osa strategiatyötä on ollut myös alueemme SWOT-analyysin tekeminen ja kehittämistoimien suuntaaminen sen pohjalta. SWOT-analyysi on siis työkalu, jolla arvioidaan alueen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.
Aloin miettiä SWOT-analyysin pohjimmaista
olemusta ja tarkoitusta. Eihän tarkoitus ole tehdä analyysia pelkästään sen
takia, että asiat saadaan johonkin taulukkoon kirjattua ja asia hoidettua pois
päiväjärjestyksestä. Tarkoitus on, että siitä opittaisiin jotain ja siitä olisi
hyötyä jatkossa. Keski-Karjalan alueen SWOT-analyysi on tarkoitettu
Keski-Karjalan kehittämiseen. Yritykset käyttävät SWOT-analyysia liiketoimintaansa
kehittäessään. Vaan entäpä jos tätä soveltaisi oman elämän kehittämiseen? Mitkä
olisivat oman elämäni SWOT-analyysin tulokset?
Asiaa voisi pohtia vaikka näin: Mitä vahvuuksia
minulla on omassa elämässäni, mitkä asiat minulla on hyvin? Mitä heikkouksia
minussa on ja miten voisin niitä itse parantaa? Mitä ulkopuolisia uhkia hyvinvointiini
kohdistuu ja miten voin niihin varautua? Mitä mahdollisuuksia minulla on, ja
miten voisin hyödyntää niitä paremmin? Ehkä näitä asioita voisi meistä jokainen
miettiä. Ihmisen hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeä asia. Siihen voi kyllä
vaikuttaa suuressa määrin ulkopuoleltakin käsin, esimerkiksi kehittämistoimien
kautta, mutta luulenpa että hyvinvointi lähtee ensisijaisesti meistä jokaisesta
itsestämme. Kun itsellä on hyvä olla, kohtelee muitakin hyvin ja hyvä mieli
tarttuu helpommin ihmisestä toiselle. Sen sijaan että keskittyisimme
valittamaan asioiden kurjuutta, voisimme ehkä tehdä välillä matkan itseemme?
Vielä muutama sana strategiastamme, joka siis ”valmistuu”
ensi viikolla. Todellisuudessa strategiamme ei ole koskaan valmis. Emmehän voi
etukäteen tarkalla tasolla päättää mitä kehittämistoimia alueella tulevana
seitsemänä vuonna tullaan tekemään. Meidän on seurattava alueen kehitystä ja muutettava
omaa toimintaamme sen mukana. Kehittämistoimien on suuntauduttava sinne missä
niille on eniten milloinkin tarvetta. Meillä Jetinassa on kymmenestä henkilöstä
koostuva hallitus, joka tekee päätökset tuettavista kehittämistoimista ja
rahoituksen myöntämisestä hankkeille. Että hallitus osaisi tehdä oikeita
päätöksiä, on heidän tiedettävä mitä alueella tapahtuu ja mitä täällä
tarvitaan. Olkaa siis rohkeasti yhteydessä meidän hallituksemme jäseniin ja
henkilökuntaamme. Kertokaa ideoitanne ja ajatuksianne. Leader on toimintatapa,
jonka avulla voimme itse vaikuttaa siihen miten me tätä aluetta haluamme
kehittää. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Mukavaa kesää kaikille ja tervetuloa
osallistumaan Leader-viikon tapahtumiin viikolla 24!
Maare Laakkonen, toiminnanjohtaja
Mitä sen jälkeen tapahtuu, kun ideat ja ajatukset on kerrottu. Kuka sen jälkeen auttaa niiden toteutuksessa valmiiksi saakka, ettei asia jää pelkäksi hankkeeksi tai hankesuunnitelmaksi. Jääkö asia kuitenkin idean esittämisen jälkeen esimerkiksi yksinäisen yrittäjän oman selvitystyön, virastoissa juoksemisen ja papereiden täyttelyn varaan?
VastaaPoista