Viime
vuoden suurimpia pettymyksiä seudullamme oli Ekokemin jätteenpolttolaitoksen peruuntuminen
aivan viime metreillä. Muutenkin Puhoksen teollisuusalueen uusinvestoinnit antavat
edelleen odottaa itseään, vaikka monta isotöistä ja pitkäaikaista neuvottelua
on ollut ja on yhä meneillään. Tuotannollisen teollisuuden tulevaisuuden näkymät
ovat valtakunnallisesti ja koko Euroopan alueella erittäin haastavia. Taantuma
on vienyt Suomesta tuhansia työpaikkoja erityisesti tuotannollisesta teollisuudesta. Joka tapauksessa työ Puhoksen kehittämiseksi jatkuu ja useita neuvotteluja
on menossa uusien yritysten saamiseksi alueelle!
Yritysten
houkuttelu on muillakin aloilla ollut tikkuista: esimerkiksi valtakunnallisia
kauppaketjuja on ollut mahdoton saada innostumaan Kiteestä liikepaikkana.
Olemme kuulemma liian pieni alue ketjujen liikepaikkasuunnitelmissa, vaikka
kuinka perustelisi vakituisen asukasmäärän lisäksi kesäasukkailla ja jatkuvasti
kasvavalla venäläisten turistien potentiaalilla. Onneksi 9-tien varret
Tohmajärvellä innostavat enemmän myös uusia sijoittujia: viime vuoden 1,6
miljoonaa rajanylittäjää kertoo tarkasti tavoitettavissa olevan asiakasmäärän.
Kauppakeskuksen suunnittelu etenee Tohmajärvellä varmasti tämän vuoden aikana.
Iloista
kerrottavaa on myös se, että yrityksiä perustettiin viime vuonna
Keski-Karjalassa lähes 30 enemmän kuin yrityksiä lopetettiin. Patentti- ja
rekisterihallituksen sekä verottajan tietojen mukaan meillä perustettiin 74
yritystä ja 46 yritystä lopetti toimintansa. Uudet yritykset syntyvät
pääasiassa palvelualoille. Palvelut ovatkin seutumme suurin työllistäjä, sillä työpaikoistamme jo 60 % on palveluissa. KETIn
avustuksella uusia yrityksiä synnytettiin yli 50, joten neuvonnallamme on merkittävä
rooli yritysten alkutaipaleella.
Mitä
sitten alkanut vuosi tuo tullessaan? KETIn perustyö uusien yritysten ja
työpaikkojen luomisessa, olemassa olevien yritysten kehittämisessä ja seudun
markkinoinnissa jatkuu entiseen malliin. EU:n ohjelmakausi on vaihtumassa, mikä
tarkoittaa siirtymäkautta projektirahoitteiseen työhön. Tämän vuoden aikana
suunnitellaan - ja toivottavasti jo käynnistetäänkin - uusia hankkeita, joilla
yritystoimintaa ja sen edellytyksiä kehitetään edelleen seudun todellisista
tarpeista lähtien ja elinkeino-ohjelmaan pohjautuen.
EU-rahoitteiset projektit
ovat näköjään tulleet jäädäkseen, joten ne ovat yksi väline alueen kehittämisessä. Ja on myös muistettava, että jokainen itse sijoitettu
euro tulee alueelle moninkertaisena takaisin: yhdellä omalla eurolla saa parhaimmillaan kolme-neljä euroa alueen ulkopuolelta.
Vipuvaikutus on siis melkoinen! Siksi myös kuntiemme pitäisi pystyä rahoittamaan
kehittämistyötä jatkossakin, vaikka kuntatalous on todella tiukalla. Työtä ja resursseja tarvitaan, jos mielitään säilyä elossa yhä kovenevassa kilpailussa asukkaista, työpaikoista ja yrityksistä.
Suvi
Spoof, seutumarkkinoija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti