VALOPIUHALLA MAAILMALLE

Talvi on taittumassa ja kevään koittaessa jatketaan valokuidun kaivutöitä pitkin Rääkkylän raitteja. Viime kesänä kaivettiin 210 km piuhaa, jonkin verran yli asetetun tavoitteen. Tänä vuonna tavoite on 200 km ja työt aloitetaan toukokuussa 3-4 kaivuriryhmällä. Kiinteistöliittymiä on tällä hetkellä käytössä reilu kaksisataa.

Pienenä ihmeenähän sitä on pidetty, että Rääkkylässä on saatu laajakaistahanke käyntiin ja nopeita yhteyksiä vedetään kuntalaisille ja vielä kohtuulliseen hintaan. Moni asia on loksahtanut kohdalleen. Meillä on ollut Mr. Laajakaista Matti Kontiainen, joka väsymättä jaksoi vuosikausia puhua hankkeen tarpeellisuudesta. Meillä on ollut kuntapäättäjät, jotka myönsivät hankkeelle yli puoli miljoonaa euroa ja kahden miljoonan takauksen päälle.

Työrukkaseksi valikoitu osuuskunta, jonka malli saatiin Rautavaaralta. Osuuskunnan perustajajäsenet muodostivat osuuskunnan hallituksen. He ovat hallituksen puheenjohtaja Tuure Hirvosen johdolla väsymättä jaksaneet johtaa projektia ja markkinoida osuuskuntaa pitkin Rääkkylää. Kaivuprojekti on sujunut pääosin hyvin. Tästä kiitos menee rakennuspäällikkö Ilkka Tammelle, jonka vuosikymmenten kokemus telealalta on ollut osuuskunnalle kullanarvoista.

Olen itse hallituksen jäsen ja on sanottava, että monta mutkaa on ollut matkassa ja päivittäin olemme olleet pienempien ja isompien ongelmien kanssa tekemisissä. Rahoitus on nyt kunnossa. ELY: n päätös saatiin pari viikkoa sitten. Lainarahoitus pankeista oli saatu neuvoteltua jo viime vuonna. Tällä hetkellä harmina ovat verkon häiriöt osalla asiakkaista, joilla esiintyy pätkintää IP-TV-lähetyksissä. Ongelmaa selvitellään koko ajan asiantuntijoiden kanssa. Onneksi suurin osa häiriöistä selviää puhelimitse. Joskus on kissa purrut johdot poikki tai ahkera siivooja saanut piuhan irti seinästä.

 

Tämän vuoden lopulla neljän miljoonan euron rakennushanke on päätepisteessä ja kaikki halukkaat rääkkyläläiset saavat nopeat laajakaistayhteydet kotiinsa. Olemme olettaneet, että yhteys tuo helpotusta moneen. Verkon kautta iäkkäät saavat hoivaa, yrittäjät tuotteitaan ja palveluitaan maailmalle ja asukkaat, mitä moninaisinta viihdettä kotiinsa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan uudet ideat ja erilaiset kehittämistoimet ovat tarpeen. Ensi syksynä mietitään laajan toimijaporukan kanssa, kuinka nopeaa verkkoa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti niin asumisen kuin yrittämisen kannalta. Yhteistyössä KETIn kanssa järjestetään innovaatioleiri, johon Maaseutuvirasto on jo myöntänyt rahoituksen. 

 

Nopeita yhteyksiä tarvitaan koko Keski-Karjalan alueella. Mikäli verkkoa halutaan, kuntalaisten on oltava aktiivisia ja saatava päättäjät myötämielisiksi hankkeelle. Kunnan rahoitusosuus on välttämätön, jotta EU-rahat saadaan. Oman osuuskuntamme rahkeet eivät riitä tällä hetkellä lähteä vetämään verkkoa muihin kuntiin vaikka näin on toivottu. Apuna ja tukena olemme kaiken tavoin, mikäli uusia laajakaistaosuuskuntia halutaan perustaa.

 

valopiuha.fi

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri

 

 

TAPA TEHDÄ TYÖDÄ MURROKSESSA

Tulevaisuudessa työ on vain toimeentulon väline eikä ihmisen identiteetin rakentaja kuten nyt, arvioi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Halava puhui viime viikolla Joensuussa järjestetyssä valtakunnallisessa alueiden ennakointiseminaarissa.

Halavan puheenvuoro oli hyvin virkistävä ja herätti uusia ajatuksia mm. työelämän sisällöstä ja tavasta tehdä työtä. Jotta työyhteisöt olisivat ”supertuottavia”, pitäisi Halavan mukaan päästä yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen. Parhaiten tulevaisuudessa pärjää sellainen työyhteisö, jossa kaikki sen jäsenet toimivat keskenään verkostoituneesti siten, että toisten työtä tuetaan ja osaamista lisätään. Tässä taitaa olla tekemistä monessa työpaikassa.

 

Halava puhuu "keskinäisoppimisen työtavasta”. Samaa viestiä hän vie kouluihin. Opettajakeskeisyydestä pitäisi päästä opetustilainteisiin, joissa oppilaat opettavat toisiaan (parhaassa tapauksessa myös opettajaa) ja oppivat toisiltaan. Kuulostaa järkevältä!

Toinen herättävä asia Halavan esityksessä oli se, kuinka vähän työelämässä, tai elämässä yleensä, saa kiitosta – varsinkin suhteutettuna moitteisiin. Suomalainen saa keskimäärin myönteistä palautetta noin 10 minuuttia vuodessa, kun kielteistä tulee jopa 50 tuntia. Melkoinen epäsuhta siis! Palaute, sen antaminen ja saaminen, onkin Halavan mukaan työelämän kriittisiä tekijöitä tulevaisuudessa.

Pätevistä työntekijöistä kilpaillaan sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Kisassa hyvistä työntekijöistä pärjäävät Halavan mukaan sellaiset työnantajat, jotka luovat työpaikalle hyvän ilmapiirin ja olosuhteet. Huonoissa työpaikoissa ovi käy kuin saluunassa ja väki vaihtuu. Työntekijöiden sitouttaminen vaatii siis työnantajiltakin uudenlaista ajattelua. Pelkkä palkkapäivä ei enää riitä työntekijän motivoimiseksi.

Yhteistyön korostumisen lisäksi jatkossa mitataan myös yksilön tuottavuutta. Minkä verran työpanoksellasi saadaan aikaan? Hyvin tehdyn työn palkitseminen tulee lisääntymään, mutta sen voi tehdä myös niin, että työyhteisö palkitsee omia jäseniään. Kiitosta kaipaa jokainen.

Palautteeseen liittyy Halavan esityksen mielenkiintoisin visio: pelaamisen ja työn suhde. Pelaamista pidetään yleensä ajanhukkana ja jonninjoutavana. Halavan mukaan peli on kuitenkin tehokas oppimismuoto myös työssä, koska peli antaa välittömästi palautetta, sisältää selkeitä tavoitteita ja edellyttää riskinottokykyä. Näitä kaikkia tarvitaan myös tehokkaassa ja tuloksellisessa työnteossa. Halavan mielestä yritysten suunnittelutyö muuttuu pelimuotoiseksi jo vuoteen 2015 mennessä! Mielenkiintoista.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija