TOHMAJÄRVELÄISILLÄ VARPAAT LÄMPIMINÄ

Tohmajärvellä on aktiivisia neulojia. Erilaisia villasukkakampanjoita on toteutettu ja on parhaillaankin käynnissä. Syyskuussa toimintansa aloittaneeseen Tikkalan päiväkotiin neulottiin 60 paria villasukkia. Pääneulojana toimi neuloosin valtaan joutunut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vuokko Väistö, mutta Vuokko sai apua projektiin niin Martoilta kuin tuttaviltaan. Käenpesän päiväkoti sai Kemien Martoilta vastaavan lahjoituksen marraskuussa. Näin pysyvät tohmajärveläisten päiväkotilasten varpaat lämpöisinä.

Tohmajärven keskustaajamaan Kemieen rakennetaan parhaillaan uutta sivistyskeskusta, johon sijoittuu Tohmajärven yhtenäiskoulu. Koulu kokoaa yhteen vajaat 400 oppilasta aina esiopetuksesta lukioon. Uudesta koulusta tulee kengätön koulu, mikä tarkoittaa sitä, että koulutiloissa liikuntaan sukkasillaan tai sisäkengillä. Kengätön koulu kirvoitti ajatuksen villasukkakampanjasta, jossa on tavoitteena neuloa noin 500 paria sukkia oppilaille ja opettajille sekä kouluprojektissa mukana olleille keskeisille tahoille.

Sivistyskeskuksen urakoija Lujatalo innostui projektista ja sponsoroi langat sukkiin. Lisäksi useita vapaaehtoisia taitajia on lupautunut neuvomaan meitä tavallisia tai aloittelevia neulojia. Otin minäkin haasteen vastaan ja lupasin yhdet sukat neuloa, mutta aikaahan tässä on vielä koko tuleva vuosi 2020, joten katsotaan viekö neuloosi minut ja monet muut mennessään.

Tavoitteena on järjestää kuukausittaisia tapaamisia, joissa jaetaan vinkkejä sekä pidetään ajankohtaisia alustuksia muun muassa sivistyskeskuksesta ja muusta kunnan kehittämisestä. Villalankoja on jaettu tähän mennessä kolmena päivänä ja maailmalle on lähtenyt jo 200 kerää. Tammikuussa järjestetään avoimet ovet rakennustyömaalla, jolloin tiedetään myös tarkempi aikataulu kampanjan etenemiseen.

Uusiakin neulomiskampanjoita on jo suunniteltu. Kaunis on ajatus niin iäisyysmatkan sukista viimeiselle matkalle kuin rotinasukista Tohmajärvellä syntyneille. Olisipa hienoa, jos joku suunnittelisi Tohmajärven kuntakukasta lehtoukonhatusta oman villasukka- ja lapasmallin. Niistä tulisi myös oivia liikelahjoja niin kunnalle kuin yrityksillekin ja erinomaisia lahjoja muutenkin.

Voisihan tästä käynnistää myös kampanjan, jossa jokainen uusi kuntalainen saisi villasukat itselleen ”Meillä ei Tohmajärvellä varpaita palele, olet paljasjalkainen tai et”. Toisaalta miksemme voisi laajentaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton villasukkakampanjaakin ja jakaa Tohmajärvi-teemaisia villasukkia nykyisille tohmajärveläisille merkkihenkilöille, jotka vaikuttavat maailmalla, mutta ovat hyvin tärkeitä markkinoijia synnyinkunnalleen.

Tämä vuodenaika taitaa olla se villasukkien sesonkiaika, joten toivotan teille kaikille innokasta puikkojen kilinää sekä villasukkien pehmoista töminää joulun odotukseen!

Anniina Kontiokorpi, kehittämispäällikkö 

Ps. Tätä kirjoittaessani varpaitani lämmittivät villasukat ja samaan aikaan myös kotisohvan alta löytyi kadonnut villasukka. Loputtomia ovat ne sukkia syövät onkalot ainakin meillä. Mietin juuri, että villasukat ovat kyllä uskomattoman vahvoja. Mummoni kuoli jo reilusti yli 20 vuotta sitten, mutta minulla on edelleen käytössä mummoni neulomia sukkia.

PISTÄYDYIN RÄÄKKYLÄSSÄ

Näin kaamoksen aikaan on sitten mukavaa, kun voi poltella hämyvaloja ja kynttilöitä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tunnelmallista, rauhoittavaa ja luovaa. Sohvan nurkassa viltti harteilla lueskelu, käsitöiden näprääminen, seuraavan kesän reissujen suunnittelu. Semmoista kaamosunelmointia kotisohvalta. Tarpeellista ajoittain meille kaikille tämän niin kiireisen elämänmenon kesyttämiseksi. Mutta kaamosunelmoinnista Rääkkylään. Käväisin siellä Parasta Rääkkylää -hankkeen tilaisuudessa hiljan juuri vuoden pimeimpään aikaan. Aiemmasta käynnistä seudulla on vierähtänyt aikaa. Saaristo-osakunta, kauniine Karjalan maisemineen.

Rääkkylän kuntastrategiassa vahvana tahtotilana on yhdessä vahvistaa kunnan pito-, veto- ja elinvoimaa sekä asukkaiden hyvinvointia. Pyrkimyksenä on monipuolistaa kunnan palvelutarjontaa ja kasvattaa teollisten, palvelualojen ja matkailutyöpaikkojen määrää. Rääkkylässä on paljon pienyrityksiä, joiden osaamispääoma on kunnan vahvuus. Tähän oman kunnan vahvuuksien esille nostamiseen ja markkinointiin panostetaan Parasta Rääkkylää –hankkeessa. Kuntastrategian toteuttamista parhaimmillaan.

Näin ulkopuolisin silmin sanoisin, että Rääkkylä on edullista asumista, luonnon kauneutta sekä rauhallista elämänmenoa arvostavan unelmapaikka. Silti lähellä niin hyviä lento- kuin rautatieyhteyksiä ja kaupunkeja. Miltä kuulostaisi etätyön tekeminen tai oma yritystoiminta upeissa järvimaisemissa? Nostaisin kauniin luonnon ja sen tuomat monet mahdollisuudet kunnan erityisvahvuudeksi niin asumisessa, matkailussa kuin yritystoiminnassa. Parin tuhannen asukkaan kunnan väkiluku tuplaantuukin loma-aikoina, mökkiläiset ja matkailijat näet viihtyvät näissä maisemissa.

Käyntini ajoittui tällä kertaa kuraisen ja loskaisen ”römppäkelin” aikaan, jolloin ohikulkevat maisemat eivät välttämättä silmiä hivele, eikä niitä juuri hämärältä edes erota. Haluankin ehdottomasti tulla uudestaan ja nähdä Rääkkylän kevät- ja kesäasussa sekä ruskan väreissä. Yhtenä päivänä kun ei luonnollisesti ehtinyt tutustua kuin murto-osaan. Käyntini keskittyi tällä kertaa kunnanviraston lähiympäristöön ja muutamiin muihin matkan varrella. Paikallisissa yrityksissä näkyi joulun lähestyminen. Kaamoksen torjumiseksi viriteltiin jouluvaloja tunnelman tuojaksi.

Nettisivujen selaamisen perusteella kunnassa on tarjolla monenlaista ohjelmaa ja harrastusmahdollisuuksia kunkin mieltymysten mukaisesti. Itselleni jäi mieleen tulevien käyntikertojen kohteiksi muun muassa Hakoniemen luova tila, Koivuniemi ja siellä erityisesti mosaiikkitaidekurssit, Paksuniemen satama-alue, Kihausfolk ja Kukkakuhhaus.

Eipä unohdeta sitä, että Rääkkylä on muutakin kuin kunnan keskusta-alue. Saaristokunnassa on useita vireitä kyliä, joiden nimistä voisi riimittää ja säveltää vaikkapa ”Rääkkyläräpin – kun sä tulet Rääkkylään, niin poikkea myös meillä, Jaamassa ja Sintsissä tai Haapasalmessa. Lisää löytyy maisemia ja luontoreittejä Niemisestä, Rasivaarasta ja Salokylästä. Vielä koukkaa Pötsönlahden kautta ja hei, saloista saadaan trio – Oravisalo, Rasisalo ja Varpasalo”.

Kyläyhdistysten toimijat ja maatalousyrittäjät kertovat mielellään kylien toiminnasta, tapahtumista ja potentiaalisista uuden kodin, yrityksen tai etätyön tekemisen paikoista Rääkkylään muuttoa harkitseville. Kyläyhdistysten yhteystiedot löytyvät netistä. Muuten, tuossahan voisi ollakin kuntamarkkinointi-ideaa, järjestetäänkö ensi kesän Kihausfolkin yhteyteen sävellys- ja sanoituskilpailu Rääkkylää mainostavalle musiikkikappaleelle?

Mikä tärkeintä ensi käynnilläni oli se, että minut kohdattiin ystävällisesti ja neuvottiin auliisti. Näillä kohtaamisilla kun on meille ihmisille iso merkitys. Kuka tietää, vaikka saavat minutkin houkuteltua muuttokuorman kanssa Rääkkylään. Tällaista freelancerin työtä kun voi periaatteessa tehdä missä tahansa. Täytyy myöntää, että kaamosunelmoijan kotisohva Rääkkyläläisessä järvimaisemassa hieman houkuttaa, jää nähtäväksi koukuttaako se. Parasta Rääkkylää –hankkeen viestintäagentiksi jo lupauduin.

Tähän loppuun vielä pikavinkit teille, jotka harkitsette Rääkkylää uutena yritys- tai asuinkuntana. Yrityksen perustamiseen, yrityskauppoihin, omistajanvaihdokseen tai yritystilojen ostamiseen tai vuokraamiseen liittyvissä asioissa saat asiantuntija-apua yhdeltä luukulta seudullisesta elinkeinoyhtiöstä (KETI Oy). Soita vaikkapa Parasta Rääkkylä -hankkeen projektipäällikkö Tanja Lamminsalolle (040 511 7447) tai kuntaan Raita Joutsensaarelle (040 105 3010). Siitä se oman unelman toteuttaminen lähtee liikkeelle.

Toivotan kaikille oikein tunnelmallista joulunalusaikaa sekä rauhallista joulua ja uutta vuotta.

Kristiina Strandman, Rääkkylän viestintäagentti
(www.kristiinastrandman.fi)