30.1.2017

ODOTUKSET VS. TODELLISUUS


Tiedättehän sosiaalisessa mediassa pyörivät ”odotukset vastaan faktat”-kuvat? Niistä on blogin lopussa pari esimerkkiä. Esimerkkikuvissa on ammatti ja kuvaus, mitä eri tahot kuvittelevat sen tarkoittavan. Erot odotusten ja tosiasioiden välillä saattavat olla hyvinkin suuria. 

Sama asia tulee esille omassa työssä ja asiakastyytyväisyyskyselyissä. Yritysneuvojan oletetaan (tai ainakin toivotaan) tietävän kaiken yrittämisestä, verotuksesta, kansainvälistymisestä, tullauksesta, omistajanvaihdoksista, rahoituksista, projektihallinnasta, markkinoinnista, sijoittajien hankinnasta. Yhtäältä pitäisi kannustaa yrittäjäksi ja toisaalta pitäisi saada asiakas ymmärtämään myös riskit. 

Harvaan työhön nykyään on valmista koulutusta ja useimmat ammatit opitaan työpaikalla. Eri osa-alueisiin on koulutuksia ja yleistietoa monesta asiasta löytyy usealta taholta, mutta harva on monen alan asiantuntija, vaikka sitä yhä enemmän nykyään vaaditaankin. Monet yritykset ostavatkin eri alojen erikoisosaamisen ammattilaisilta. Tärkeää onkin tietää, kuka on minkin alan asiantuntija. 

Vaikka välillä odotukset tuntuvat ylivoimaisilta suhteessa omiin resursseihin, on vaarallista olla huomioimatta eroa odotusten ja toden kanssa. Asiakaspalaute pitää ottaa tosissaan ja sen mukaan tulee tehdä toimenpiteitä. Jos käy usein niin, etteivät asiakkaan odotukset täyty, asiakas etsii paikan, josta saa odotukset vastaavaa palvelua. Lisäksi voi olla aika varma, että ei palveluitasi suositella muillekaan. Ja tämä koskee kaikkia palvelualan yrityksiä.

Mitä sinä odotat Ketiltä ja yritysneuvonnalta? Voit kommentoida sähköpostiin: sini.hukka@keti.fi.

Sini Hukka, yrityskehittäjä

 
Mielikuvat ja todellisuus: yrittäjä.
Mielikuvat ja todellisuus: konsultti.

24.1.2017

"AINOA TOIMIVA SYSTEEMI"

”Ainoa toimiva systeemi”
”Tämä malli on ainoa tapa tämänikäiselle kaverille kouluttautua uusiin töihin.”
”Kisällivaiheessa voidaan puolin ja toisin katsoa, sopiiko kaveri tehtäviin ja tehtävät kaverille.”
 

Tällaista palautetta antavat Keski-Karjalan koulutustehtaaseen osallistuneet kisällit ja työnantajat. 

Keski-Karjalan koulutustehtaassa koulutetaan työntekijöitä yrityksiin. Taidot ja tiedot siirtyvät kokeneilta työntekijöiltä uusille perinteisellä mestari-kisällimallilla. Malli saa kiitosta sekä työnantajilta että koulutettavilta kisälleiltä: työt opitaan oikeissa töissä ja yritysten oikeisiin tarpeisiin. Työpaikalla oppimisen lisäksi kisälleille räätälöidään koulutusta, jota kukin kisälli tarvitsee työssään. Kokeneita työntekijöitä koulutetaan työpaikkaohjaajiksi, mutta nimettyjen ohjaajien lisäksi käytännössä koko työyhteisö kouluttaa uusia tekijöitä.

Koulutusmalli on herättänyt kiinnostusta laajemmin maakunnassa ja sitä ”monistetaan” muillekin alueille. Malli kiinnostaa myös valtakunnallisesti. Koulutustehdas on osa KETIn Osaava Keski-Karjala -hankkeen (ESR) toteutusta. Koulutuksesta vastaa Pohjois-Karjalan aikuisopisto.

Tähän mennessä koulutuksia on suunniteltu 16 keskikarjalaisen yrityksen kanssa. Koulutuksiin on osallistunut 34 kisälliä ja yrityksissä on koulutettu 34 työpaikkaohjaajaa. Koulutus on päättynyt 10 yrityksessä, joissa on aloittanut 32 kisälliä. Tällä hetkellä koulutus on käynnissä kolmessa yrityksessä, joissa on yksi kisälli kussakin.
Koulutuksen jälkeen 17 kisälliä on työllistynyt yritykseen ja kolmen alkaa nyt kevättalvella. Osa kisälleistä on siirtynyt muuhun työhön tai koulutukseen. Vain viisi kisällikoulutetukseen osallistunutta henkilöä on edelleen hakemassa töitä.

KETIn facebook-sivuilla julkaistaan viikon välein muutama tarina kisälleistä ja työnantajayrityksistä. Sarja alkaa tänään tohmajärveläisen konepaja MFG Oy:n kisälleistä. 

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

4.1.2017

ONKO TOIMIVA YHDISTYKSESI POISTETTAVIEN LISTALLA?

Nyt noin 41 000 yhdistystä uhkaa poisto yhdistysrekisteristä. Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa rekisteristä toimintansa lopettaneita yhdistyksiä. Poistouhan alla olevat yhdistykset eivät ole tehneet mitään ilmoituksia yhdistysrekisteriin vuoden 1995 jälkeen. 

Kiteellä poisto yhdistysrekisteristä uhkaa 123 yhdistystä Aploodi ry:stä Villalan maamiesseuraan. Rääkkylässä poistouhan alla on 59 yhdistystä Asutusliiton Rääkkylän yhdistyksestä Varpasalon maamiesseuraan. Tohmajärvellä poistettavia yhdistyksiä on 87 Akkala-Jouhkolan maamiesseurasta Värtsilän Urheilijoihin.

Poistettavien yhdistysten luettelo on mielenkiintoista luettavaa ja peilaa osaltaan yhteiskuntamme muutosta. Poistettavien joukossa on runsaasti oman aikakautensa puolueiden paikallisia yhdistyksiä, puolueiden, joita ei ole enää olemassakaan tai joiden nimi on muuttunut aikojen kuluessa. Paljon on myös nuorisoseuroja, maamiesseuroja ja pienviljelijäin yhdistyksiä sekä liikunta- ja urheiluseuroja. Mukana on monia yhdistyksiä, joiden nimi ei sano ainakaan minulle mitään. Mitä lienee tarkastanut Onkamon tarkastusyhdistys r.y.?

Mikäli yhdistys on poistettavien listalla, mutta sen toiminta jatkuu, nyt on viimeiset hetket ilmoittaa siitä Patentti- ja rekisterihallitukseen. Tiedän, että Värtsilän myllymuseota hoitava Värtsilän kotiseutuyhdistys on jo laittanut tietonsa ajan tasalle yhdistysrekisteriin ja välttää näin rekisteristä poistamisen, mutta muutamien muidenkin yhdistysten pitäisi nyt toimia. Takarajaan 12.1.2017 on enää viikko!

Omalta kylältä poistettavien joukossa on maamiesseura, jonka tiedän ylläpitävän viljankuivaamoa ja muutenkin olevan aktiivinen. Tohmajärven Posliini ry osallistui ainakin joulumyyjäisiin ja Järventauksen Erä taisi täyttää äskettäin pyöreitä vuosia. Ja eikö Rääkkylän Hevosystäväin seurakin pitänyt juhliaan viime vuonna? Muista mielestäni toimivista jäi mieleen kansallispukujen tuulettelija Keski-Karjalan Kalevalaiset naiset.

Mikäli poistomenettelyssä mukana oleva yhdistys jatkaa toimintaansa, siitä tulee siis ilmoittaa kirjallisesti PRH:lle 12.1.2017 mennessä. Ne yhdistykset, joilta ei saada ilmoitusta toiminnan jatkumisesta, poistetaan tammikuussa 2017 yhdistysrekisteristä. 

Tarkemmat ohjeet, miten pitää toimia PRH:n sivuilla https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2017/P_10563.html

Hyvää alkanutta vuotta!

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö