5.12.2017

ONNI ELÄÄ SUOMESSA

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on lopuillaan. Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia on eri puolilla Suomea ollut jo pitkin vuotta ja itsenäisyyspäivää vietetään varmasti joka kunnassa tavallista juhlavammin. Aihetta onkin juhlia – onhan Suomi on lähes kaikilla mittareilla mitattuna yksi maailman parhaita maita asua ja elää.

Suomalaiset ovat saaneet rauhassa rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaamme keskeytyksettä jo yli 70 vuotta ja tulokset ovat tosi hyvät. Meillä on oma, vahva kulttuuri ja arvopohja, jossa perusajatus on toisen kunnioittaminen. Meillä on vapaus ajatella, puhua ääneen, kirjoittaa, harrastaa, opiskella. On vapaus valita asuinpaikka ja työ. 

Meillä on turvallista. Ei tarvitse pelätä kadulla ammuskelua tai mielivaltaisia pidätyksiä mielipiteiden tai uskonnon vuoksi. Jokapäiväinen elämä on vaivatonta. Palvelut pelaavat vauvasta vaariin. Jokainen lapsi pääsee ilmaiseksi kouluun, puhdasta vettä tulee hanasta ja sähköä johtoa pitkin. Teitä pitkin voi ”posottaa” autolla ja ruokaa ja tavaraa riittää kaikille. Suurimmalla osalla meneekin - ainakin aineellisesti - paremmin kuin koskaan, mutta liian paljon on myös niitä, joilla on puutetta rahasta ja monista välttämättömistä asioista. 

Näin itsenäisyyden juhlavuonna on hyvä miettiä, mitä edelliset sukupolvet ovat hyväksemme tehneet tavoitteena, että seuraavilla sukupolvilla olisi turvattu toimeentulo ja helpommat oltavat. 30-luvun pula-ajoista on selvitty, samoin kaikin puolin raskaasta sota-ajasta. Sodan jälkeinen uudelleenrakentaminen ja evakkojen asuttaminen sotakorvauksineen vaativat vanhemmiltamme ja isovanhemmiltamme ahertamista päivästä toiseen taistelussa väsymistä, puutetta ja vaivoja vastaan. Olkaamme kiitollisia edellisille sukupolville tästä ihanasta, maailman parhaasta asuinpaikastamme! 

Näin joulun alla on myös hyvä muistaa, ettei onni, onnellisuus ole tavaroiden paljoudesta kiinni, vaan siitä, että välitämme toisistamme, annamme aikaa toisillemme ja muistamme myös avun tarpeessa olevia.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun alusaikaa!

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö

13.11.2017

IHMISET TAHTOVAT YMPÄRILLEEN HISTORIAA

Mikä tekee asuinalueesta houkuttelevan? Jätetäänpä hetkeksi syrjään tavalliset asuinpaikan valintakriteerit kuten työpaikat, peruspalvelut ja alueen turvallisuus (jota Suomessa ei juuri tarvitse miettiä). Mietitään sen sijaan, millä ilveellä saataisiin vedettyä kehäkolmosen ja yliopistokaupunkien ulkopuolelle nykyinen nuorten aikuisten hipsterijoukko? Se joukko, joka käyttää avoimesti rahaa elämän laatua parantaviin palveluihin ja haluaa viihtyä työssään. 

Positiivisen luovan pyörteen ja pöhinän tiimellyksissä tällainen nuorten aikuisten muuttovirta toisi sitä kipeästi kaivattua eloa syrjäisempiin muuttotappiokuntiin. Kuin huomaamatta, kuihtuvistakin alueista voisi alkaa kehkeytymään viihtyisä ja vetovoimainen keidas. Kunpa vain ne hipsterit nyt ensin saisi muuttamaan metropolin ulkopuolelle! Riittäisikö, jos heitä varten perustaisi sisustusarkkitehdin stilisoiman viinibaarin, taidegallerian ja baristakahvilan ilmaisella wifillä? 

Ainakin nuo auttaisivat asiaa, väitti tutkija Richard Florida aikoinaan. Hän ennusti, että ns. luova luokka, joka tarkoittaa yrittäjiä, taiteilijoita, teknologia- ja tietotyöläisiä, pelastaisivat kaupungit kuihtumiselta. Tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demoksen perustaja Roope Mokka on kolumnissaan pistänyt tämän ennusteen koville (YLE Uutiset 8.11.2017). Vaikka luova luokka toden totta kasvattaa kaupunkien vaurastumista ja kulttuuria tuomalla teknologian, suvaitsevaisuuden ja korkean osaamisen menestystekijät asuinalueilleen (vertaa vaikkapa Helsinkiä nyt ja 20 vuotta sitten!), asukasystävällisyys on johtanut Mokan analyysissa siihen, ettei kaupunki ole enää ”käytettävä” kaikille. Ongelma on siinä, että luova luokka rahoillaan ja viihtymistarpeillaan luo asuinalueita, jotka ovat liian kalliita tavalliselle työväelle asua ja käyttää rahaa. 

Alueen vetovoimaisuus on lisäksi monimutkaisempi yhtälö kuin muutama hipsteripalvelu. Muuttovirroista puhuttaessa ohitetaan usein näkökulma alueiden identiteetistä. Olen seurannut eräässä pikkukunnassa käytävää keskustelua vanhan historiallisen talon kohtalosta. Yksi näkemys on purkaa talo ja toivoa, että tilalle rakennettaisiin liike-elämää palveleva rakennus. Epäselvää on, kenen rahoituksella tällainen syntyisi ja mistä löytyisi kiinnostuneet yritykset muutoinkin tyhjiä tiloja tarjoavaan kuntaan. 

Toisessa leirissä tunnustetaan talon historiallinen arvo paikkakunnan maamerkkinä ja matkailunähtävyytenä turisteille. Tämän pikkupaikkakunnan mökkiläisenä olen vahvasti säilytyksen puolesta sillä argumentilla, että talo liittyy olennaisesti paikkakunnan vetovoimaisuuteen potentiaalisille uusille asukkaille! 

En ole yksin argumenttieni kanssa. Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että myös rakennusperintö ja kulttuurihistorialliset piirteet selittävät asuinalueiden kokemista vetovoimaisiksi (Backman ja Nilsson, 2016). Aiemmin on havaittu, että mukava ilmasto ja järvien, meren, metsien ja vuoriston läheisyys lisäävät asuinalueiden arvostusta. Kulttuurihistoriallisten ameniteettien avulla paikkakunnat voivat rakentaa omaa, yksilöllistä tarinaansa, joka tuo lisäarvoa nuorelle, paikkaansa etsivälle, väelle. Heille asuminen kaupunkien ulkopuolella on kuin ”staycation”, eli käytännöllinen arki tulee yhdistyä laadukkaaseen vapaa-aikaan ja elämäntyyliin. Elämäntyyliin kuuluu laadukkaan lähi- ja luomuruoan sekä muun paikallisen tuotannon hyödyntäminen.  

Asuinalueiden vetovoimaisuus on luultavasti sattuman, rohkeuden ja oivaltavan visioinnin yhteispeliä. Kohtaanto-ongelma ihmisten muuttovirran ja asuinalueiden viihtyisyyden välillä on varsinainen muna-kana –ongelma, johon tarvitaan varmaan ihmisälyä korkeampaa tekoälyä.  

PsT, yrittäjä Miia Seppänen (miia.s.a.seppanen@gmail.com)

Backman, M. & Nilsson, P. Journal of Cultural Economics (2016). The role of cultural heritage in attracting skilled individuals. https://doi.org/10.1007/s10824-016-9289-2

Mokka, R. (2017). Kaupunkien taloudellinen malli on rikki – luova luokka ei pelastanutkaan sitä, 8.11.2017. YLE Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-9916222 (viitattu 10.11.2017)