26.6.2017

"LOGISTIIKKA, LOGISTIIKKA, LOGISTIIKKA"

Näillä selkosilla logistiikka on kaikki kaikessa! Logistiikalla tarkoitan kulkemisen ja kuljetuksien sujuvuutta. Toisin kuin kaupungeissa, jossa julkisilla kulkuvälineillä ja kävellen pääsee helposti liikkumaan asioille, syrjäseudulla tarvitaan autoa päivittäin. Mikään ei suututa enemmän kuin sunnuntai-iltana loppunut maito tai sairas lapsi ilman lääkitystä. Edes kioskit eivät ole auki puhumattakaan apteekista. Elämän on oltava omavaraisempaa ja suunnitelmallisempaa kuin kaupungissa. Entä jos et pääse liikkumaan ”kylille” sinne kilometrien päähän, naapuriapu on ainoa apu, jos sitä on saatavilla.

Pienten paikkakuntien pelastus voisi olla oman kauppatoiminnan modernisointi. Kauppa-autot ovat aina olleet syrjäreittien apu, mutta kiinteät reitit eivät kata kaikkia nurkkia. Itse tilaan kerran viikossa kotiinkuljetuksena kauppakassit, koska aikani ja hermoni eivät kestä kauppakäyntejä. Kaupasta itsenoutopalvelussa on se sama liikkumis- ja aikaongelma, joten aina sekään ei auta.

Teknologia helpottaa ostosten ja palveluiden toimittamista perille
– ehkäpä paikallisten yrittäjien myyntiäkin

Kauppakassit on kuitenkin jonkun tuotava kotiin. Entä jos antaisi tietokoneen optimoida asiakkaiden mukaan räätälöidyn kuljetusreitin? Luulen, että isoilla kauppaketjuilla reitin suunnittelu on automatisoitu kustannuslaskentaan. Kauppiaat voisivat tehdä yhteistyötä lähituottajien kanssa paikallisen ruoan tarjoamiseksi asukkaille. Yksittäisten yrittäjien ei tarvitse käyttää aikaa logistiikan hoitamiseen, kun se tehdään yhdessä yhden kuljetusorganisaation kautta. Tämä hyödyttäisi yrittäjiä, joiden on ollut vaikea saada tuotteitaan ”liikkeelle”. On hyvä huomioida, että luomun lisäksi lähellä – paikallisesti – tuotettu lähiruoka tulee nostamaan merkitystä ihmisten kauppatottumuksissa!

Viime aikoina on syntynyt myös verkkoruokakauppoihin valmiiksi suunniteltuja ja erityistoiveilla höystettyjä kauppalistoja, joiden aineksista saa ateriat valmistettua, reseptit tulevat mukana. Perheen koostumus ja erityistoiveet voitaisiin huomioida helposti (esim. itse suosin luomu-, lähi- ja kasvisruokaa). Myös se etsimisongelma (”missä se luomumerkintä nyt onkaan”) poistuu verkkoruokakaupassa.

Tohmajärvellä ostan aina kun mahdollista liperiläisen leipomon pakastekarjalanpiirakkapussin vieraita varten – käsin rypytettyjä ja käsittämättömän hyviä! Lisäksi olen alkanut silmäillä ”zero waste” tuotteita, joita ei ole ylipakattu muoviin. Pakkausten pitää olla kierrätettäviä, jos niitä ylipäätään tarvitsee aina olla.

Uuden ajan palvelut:
omatoimiyrittäjien kuriiripalvelu kaupoille ja itsepalvelukioskit?

Jos kauppiaat eivät halua perustaa itse kuljetusta, voisiko joku Wolt.com –palvelun (ravintolaruoan tilaus- ja kotiinkuljetuspalvelu) -tyyppinen työllistäminen olla mahdollista? Vapaaehtoiset voivat pikkutienestin perässä kuljettaa verkossa sovittua maksua vastaan kotiinkuljetuksena verkossa ostetun kauppakassin. Kylmäketjun suojaaminen on nykyisin rutiinia kauppiaille, mutta riippuen kuljetusvälineestä, kuriirikin voi tarjota tämän palvelun. Maksu palvelusta ja aikataulujen valinta tapahtuisi kauppakassin ostamisen jälkeen verkkopalvelussa. Lähiruokatuottajien lisäksi palvelussa voi olla mukana kivijalkaputiikkeja mitä hyvänsä kulkureitillä onkin.

Syrjäseutujen elintarvikehuoltoa voisi auttaa myös 24/7 avoinna olevat itsepalvelukioskit, joissa olisi peruselintarvikevalikoima. Suomessa tällaista on kehitellyt Rivender Oy, jolla on ollut koekäytössä itsepalvelukauppa Forssassa (ks. Aamulehden juttu 13.2.2017) Minulla olisi tuossa Aseman seudulla pieni mökki, jonka korjauksen voisi vaikka tehdä itsepalvelukioskin pystyttämiseksi!

Miia Seppänen, yrittäjä, psykologi, psykologian tohtori

21.6.2017

VIERAALLA MAALLA

Matkailun kasvuohjelman yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on järjestää vierailuja median ja matkanjärjestäjien edustajille Pohjois-Karjalaan. Meillä on käynyt parin viimeisen vuoden aikana kymmeniä kansainvälisiä vieraita, joille olemme näyttäneet parhaita paloja kauniista maakunnastamme.

Tyypillisesti eniten kiitosta saa ruoka. Pohjoiskarjalaiseen ruokaan yhdistetään sellaisia sanoja kuin tuoreus, puhtaus ja hyvä maku. Kansainväliset vieraamme pitävät myös luonnosta, rauhallisuudesta, suomalaisten ystävällisyydestä ja turvallisuudesta.

Pientä päänvaivaa vieraillemme aiheuttaa suomalaisen saunakulttuurin ymmärtäminen ja oppiminen. Sauna itsessään on kiinnostava ja maailmalla hyvin tunnettu, mutta osaa vieraista saunominen selvästi jännittää. Päästyään saunomisen alkuun, on vieraita kuitenkin jopa vaikea saada saunasta pois 😊.

Pohjois-Karjalan liikenteen rauhallisuudelle ja Joensuun lentokentän pienuudelle vieraat usein jopa hieman hymähtävät. Hämmentyneitä katseita saamme myös silloin, kun vannomme vieraiden ehtivän paluulennolleen siten, että kentällä ollaan noin tuntia ennen. Luksusta, monet sanovat. 

Kansainväliset vieraat ovat erityisen kiinnostuneita siitä, kuinka tavalliset suomalaiset elävät ja asuvat, myös suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kysytään paljon. Suomalaisista tiedetään yleisesti se, että olemme hiljaisia, juomme paljon kahvia – ja alkoholia. Ihmisten ujouteen varautuneille vieraille pohjoiskarjalaisten puheliaisuus ja ystävällisyys ovatkin usein positiivisia yllätyksiä.

Ulkomaalaisten vieraat ihmettelevät kauppojen sekä ruokaravintoloiden tyypillisesti melko lyhyitä aukioloaikoja, etenkin iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi suomalainen alkoholilainsäädäntö ei koskaan lakkaa huvittamasta kansainvälisiä vieraitamme.

Yleisesti voi todeta, että Suomi mielletään turvalliseksi matkakohteeksi – ja tämä on seikka, jonka arvoa meidän tulee nostaa omassa markkinoinnissamme rohkeammin esiin. Suomihan valittiin tänä vuonna maailman turvallisimmaksi matkailumaaksi. 

Anna Jetsu, ohjelmajohtaja, Karelia Expert Oy