18.12.2018

JOULU ALKOI RAJALTA

Jouluhenkilöiden kohtaaminen

Tänään aamulla ennen auringon nousua Suomen Joulupukki tonttuineen ja Venäjän Pakkasukko lumihiutaletyttöineen tapasivat toisensa valtakunnan rajalla. Värtsilän tonttulakkiset koululaiset lauloivat joulun saapuvan jokaiselle ja tuovan juhlamielen ja joulurauhan. Venäjän hieman varttuneemmista nuorista koottu tanssiryhmä puolestaan esitti balettivaikutteisen valotanssin.  

Virallisten Tohmajärven kunnan ja Sortavalan kaupungin tervehdysten jälkeen vuorossa oli lahjojen jakoa lapsiryhmille ja potrettien ottoa. Toki namuja riitti aikuisillekin. 

Joulupukki ja suomalaisten ryhmä jatkoivat matkaansa Värtsilän lastentarhaan ja Sortavalaan viemään joulumieltä paikallisille lapsille lahjoituksena saatujen pakettien kera sekä ostoksille Sortavalaan. Pakkasukko ja Lumetar lähtivät vuorostaan tutustumaan päiväkoti Käenpesään ja koulukeskukseen ja Kiteen Kotkonnun palvelutaloon.

Tapahtuma järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Ensimmäinen kerta oli 25.11.2011. Ohjelma on vuosien mittaan jonkin verran vaihdellut, mutta perimmäisenä tarkoituksena on ollut lisätä suomalaisten ja venäläisten matkailu- ja palvelualan yrittäjien yhteistyötä sekä markkinoida Keski-Karjalaa venäläisille matkailijoille ja Venäjän Karjalaa suomalaisille. 

Tavoitteen saavuttamisessa on vielä tehtävää, mutta tällaisenaankin tapahtumalla on sijansa päivän piristäjänä ja joulumielen tuojana. 

Kiitokset tapahtuman järjestäjille ja ohjelman esittäjille! Laulun sanoja mukaellen: Taas toivotus hyvän joulun, joulurauhan näin tuo. Se kaikille juhlamielen, hyvän tahdon nyt tuo. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!  

Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö

29.11.2018

ELÄVÄ KUVA MARKKINOINNISSA


Ei paskempi paikka -bonusvideon kuvaukset syksyllä 2018.

Olemme tänä vuonna julkaisseet kaksi eri videosarjaa, joilla markkinoidaan seutua: Ei paskempi paikka ja Kotiudu Keski-Karjalaan.

Ei paskempi paikka –imagokampanjaan saimme mukaan maailmanmestarit Seppo Rädyn ja Harri Kirvesniemen, Rääkkylästä kotoisin olevat muusikkosisarukset Pauliina Lerchen ja Hannamari Vallilan sekä Kesälahdelta maailmalle ponnistaneen radiotuottaja-dj Oku Luukkaisen. Jokainen oli mielellään ja ehdoitta mukana kuvauksissa. Lisäksi bonuksena kuvasimme maailmanmestarit yhdessä, kun Seppo ja Harri kampanjoivat seudun tonttitarjontaa.

Rookie Communications toteutti EPP-videot (11) alusta loppuun onnistuneesti. Kampanjassa oleellista oli se, että Keski-Karjalassa vaikuttavat tai täältä lähteneet ”julkisuudesta tutut henkilöt” aidosti kertovat hyvää seudustamme. Palautetta olemme saaneet: paljon myönteistä, mutta myös negatiivista. Kaikkiin ei huumorimme uponnut. 

Joka tapauksessa tunteita on herätetty – mikä lienee tärkeintä, sillä kaikille ”ok” myös unohtuu heti tai jää kokonaan huomaamatta. 

Videoita markkinoitiin facebookissa ja instagramissa suhteellisin pienin panoksin. Näkyvyyttä olemme saaneet: kaikkiaan somessa on marraskuun loppuun mennessä lähes 450 000 näyttökertaa ja yli 10 sekunnin ajan videoita katselleitakin on vajaa 110 000. Videoita on katsottu yhteensä liki 88 600 minuuttia. Lisäksi Youtubessa videoita on katseltu miltei 37 000 kertaa.

Eniten näkyvyyttä ovat somessa saaneet ensimmäiset Seppo Rädyn videot. Osin siksi, että valtakunnallinen media (mm. Kuntalehti, Markkinointi&Mainonta, Iltalehti, Kauppalehti) tarttui aiheeseen ensimmäisen videon ja tiedotuksen myötä. Lisäksi Seppo esiintyy harvoin tämäntapaisissa tempauksissa, joten Sepon osallistumisella sinällään oli jo mainosarvoa.

Sepon ja Harrin yhteinen video pyöri loka-marraskuun vaihteessa valtakunnallisilla MTVuutiset.fi-sivuilla ja sieltäkin saimme yli 203 000 näyttökertaa ja CRT-prosentiksi (klikkaussuhde) 1,14. Tyypillisesti bannerimainosten klikkaussuhde on selvästi alle prosentin, joten tuotakin lukemaa voi pitää hyvänä.

Bonusvideolla markkinoidaan Keski-Karjalan kuntien omakotitalotontteja, joista tehtiin oma videosarja Kotiudu Keski-Karjalaan –hankkeen teemoin. Kiteeläinen RS-llmakuvaus toteutti 9 videon sarjan syyskuun aikana keltaisten syysmaisemien aikaan. 

Näitäkin videoita voi kehua: liikkuva kuva ja etenkin lintuperspektiivi antavat aivan eri näkymän tonteista ja ympäröivästä maastosta kuin staattiset kartat tai valokuvat. Tonttivideoita on markkinoitu somen puolella, kuntien sivuilla sekä lehtibannereissa.
 
Huomioita olemme saaneet, mutta markkinoinnin todellinen vaikuttavuus jää nähtäväksi. Selvää on, että elävän kuvan käyttö markkinoinnissa tulee yhä tärkeämmäksi – myös tapahtumien sekä matkailutuotteiden ja -palvelujen markkinoinnissa. 

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

Kaikki videot ovat katsottavissa mm. KETIn Youtube-kanavalla.

5.11.2018

"MEILLÄ ON KAIKKI JA ENEMMÄNKIN"

Kävimme Keski-Karjalan matkailutoimijoiden kanssa opintomatkalla Posiolla ja Iso-Syötteellä. Posio markkinoi itseään Lapin taikamaana. Kunta tunnetaan Pentikistä sekä luontokohteistaan Koronuomasta ja Riisitunturista. Pinta-alaltaan se suurempi kuin Keski-Karjala ja asukkaita siellä on vain reilut 3000.  

Retki oli silmiä avaava. Saimme jokainen kotimatkalla kertoa, mitä opimme matkalta ja mitä tuomme mukanamme Keski-Karjalaan. Tuomisia on paljon.

Huomasimme, että yrittäjät olivat ahkeria moniosaajia. Reippaasti oli lähdetty tekemään matkailubisnestä omista lähtökohdista ja opittu heti, että hyvällä palvelulla ja olemalla aito pärjää myös kansainvälisten asiakkaiden kanssa.

Opittavaa on erityisesti yrittäjien välisessä yhteistyössä. Toisten palveluita linkitettiin omille sivuille ja porukalla tehtiin markkinointitempauksia. Tarvittaessa oltiin kiireapuna toisen ravintolassa ja järjestettiin ohjelmapalveluita yhteisesti. 

Nurinaakin tietysti kuului. Metsähallituksen tiukat säännökset harmittivat, mutta toisaalta oltiin huolissaan, kuinka arvokkaat luontokohteet kestävät esimerkiksi Rovaniemeltä tuotavia isoja ryhmiä.  

Kunnan ja matkailuyrittäjien yhteistyö on myös esimerkillistä. Kunnanhalliuksen puheenjohtaja kertoi, ettei kunta avusta paikallista matkailuyhdistystä vuosittain, vaan kunta ostaa siltä 60 000 euron edestä palveluita matkailun kehittämiseen ja kuntamarkkinointiin. Sillä yhdistys on palkannut työntekijän.  

Hänen tehtäviinsä kuuluvat erilaiset markkinointitehtävät: hän mm. päivittää nettisivuja, kokoaa markkinointimateriaaleja ja koordinoi matkamessuosaston. Isona tavoitteena yhdistyksellä on houkutella ulkomaalaisia ryhmiä ja lisätä talvimatkailua. Tätä tehdään tiiviissä yhteistyössä niin Lapin kuin Kuusamonkin matkailutoimijoiden kanssa. Kehittämistyössä laajemmat matkailuhankkeet koettiin hyväksi väyläksi.

Meitä neuvottiin kirkastamaan omaa matkailubrändiämme ja etsimään kiinnostavat, mutta luontevat vahvuudet. Heidän näkövinkkelistään näitä voisivat olla Karjala, rajan läheisyys, vesistöt ja ruoka. Saimme kuulla, että terveys- ja liikuntamatkailu on kovassa nousussa. Enää eivät diskot ja pubit vedä, vaan halutaan hyviä liikuntareittejä sekä terveellistä lähiruokaa.

Meillä on tämä kaikki ja enemmänkin, totesi yksi matkalla ollut yrittäjä. Vesistöä meillä riittää ja Järvi-Suomea markkinoidaan ja brändätään nyt isoilla panoksilla. Siinä on meidän hyvä olla mukana. Ominaispiirteet löytyvät molemmin puolin rajaa olevasta karjalaisuudesta ja vahvasta kulttuuriperinnöstä. Olemme juuri saamassa valmiiksi pyöräily- ja retkeilyreitit, Karelianpolut, jotka antavat mahdollisuuksia matkailun ohjelmapalveluiden järjestämiseen. 

Tästä on hyvä lähteä käytännön toimiin. Matkailutoimijoiden tuotteistamistyöpajat käynnistyvät ensi viikolla. En epäile yhtään, etteikö niissä saataisi jo jotain konkreettista aikaan ensi kesän matkailijoille. Niin lupaavan innostunutta supinaa kuulin jo bussissa kotimatkalla. 

Raita Joutsensaari, kehityssihteeri

22.10.2018

TESTAA, LÄHTEEKÖ UUSI LIIKEIDEASI KASVUUN!

Olisikohan uudella ideallasi kysyntää? Olisikohan kuluttajilla tarvetta uudelle palvelulle tai uudelle tuotteelle? Miten sitä voisi kokeilla? Mistä eurot testaukseen?

Maaseuturahastossa on tukimuoto nimeltään perustamistuen kokeilu. Kokeiluraha on vähintään 2000 € ja enintään 10 000 €. Kokeilutoimenpiteet voivat olla yrityksen toimintaedellytyksiä vahvistavia uuden liiketoiminnan tuotteiden ja palveluiden sekä toimintamallien testaamista ja kehittelyä, joilla on rajattu laajuus ja aikataulu.

Perustamistuki ja sen myöntäminen?

Kokeilun lisäksi haettavissa on myös perustamistuki, jota on mahdollista saada maksimissaan 35 000 €.

Keski-Karjalassa rahoitusta myöntää pienyrityksille Keski-Karjalan Jetina ry tai samoin ehdoin sitä voi hakea myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Perustamistuen myöntämisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman esittäminen. Liiketoimintasuunnitelman tekemisessä avustavat meillä Keski-Karjalassa KETIn reippaat yritysneuvojat.

Mihin kuluihin rahoitusta voi saada?

Uudelle yritykselle (yrittäjä ei ole perustanut uutta yritystä ennen 1.1.2014) tukea voidaan myöntää uuden yrityksen liiketoiminnan kasvua nopeuttaviin toimenpiteisiin:
  • palveluiden, asiantuntijoiden ja konsulttien käyttöön
  • tuotantotilojen sekä koneiden ja laitteiden tilapäiseen vuokraukseen 
  • muihin uuden yrityksen perustamisvaiheessa tarpeellisiin toimenpiteisiin, huom. ei investointeihin

Toimivalle yritykselle (yritystoimintaa vähintään kolme vuotta) tukea voidaan myöntää uuden liiketoiminnan kasvua vauhdittaviin toimenpiteisiin:
  • ulkopuolisten palveluiden, asiantuntijoiden ja konsulttien käyttöön
  • messuille, näyttelyihin ja muihin vastaaviin tapahtumiin osallistumiseen (tarpeelliset ja kohtuulliset matkakulut)
  • muihin uuden liiketoiminnan aloittamiseen liittyviin tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Toimivan yrityksen tulee liiketoimintasuunnitelmassa osoittaa, että tuettava toimenpide kohdistuu uuteen liiketoimintayksikköön, toimialaan, liiketoiminta-alueeseen, markkina-alueeseen, tuotteeseen tai palveluun taikka uusiin asiakkaisiin.

Rahoituksen hakeminen

Täsmällisempää tietoa kannattaa tukimuodosta ja ehdoista kysyä Keski-Karjalan Jetina ry:nhenkilöstöltä tai /ja KETIn yritysneuvojilta, aina ennen kuin ryhdyt toimenpiteisiin. Yksi keskeisimpiä tuen ehtoja on se, ettei toimenpidettä ole aloitettu ennen hakemuksen vireille tuloa!

Tarkempaa tietoa löydät maaseutuviraston sivuilta.

Ritva Rönkä, hankeneuvoja, Jetina ry


8.10.2018

RIEMULLA KAAMOKSEN YLI

Kaunis, kuulas lokakuun alun aamu, pakkastakin 3 astetta ja tuhansittain ja tuhansittain lintuja muuttomatkaa käynnistämässä. Siinä se vain kesä meni ja pimeä talvi edessä…

Ajatus voisi laittaa jonkun jo synkistelemään, mutta eipä kaikkia. Eilen tapasin pitkäaikaisen tuttavan ja hän kertoi olevansa täysin syksyihmisiä. Oli oikein intoa ja tekemisen riemua täynnä. Kertoi jo ensi vuoden syksylle olevista kuvioista, joiden valmistelut ovat hyvällä mallilla, aikanaan kun on lähdetty liikkeelle. Häntä kuunnellessa tuntui iloisuutta ja virtaa siirtyvän ihan itsellekin. 

Ja näinhän se on. Ihminen olemuksellaan ja tarmollaan voi tuoda energiaa toisillekin ja tulosta syntyy.

Vilkastumista yrityselämässä on alkusyksyn aikana ollut selvästi havaittavissa. Seutukunnan ulkopuolelta yksi yrittäjä totesi, että vaikka ”pahhaa tekkeekin tunnustaa, niin on sanottava, että Keski-Karjalassahan taitaa olla hyvvee pöhinee käynnissä”.

Ketin yritysneuvonnassa on kyllä asiakkaita riittänyt: on ollut uuden yritystoiminnan aloittajia, omistajavaihdoksia, starttirahan ym. rahoitusten hakemisia. Kiteellä uusi elinkeinopäällikkö on myös päässyt mainioon vauhtiin ja monenlaista viritelmää on lähtenyt liikkeelle. Työttömyyttä seudulla on vaan tilastojen valossa liikaakin, vaikka toisaalta joillakin aloilla on työvoimapulaa.

Kaavoihin kangistuminen ja rutiinit vievät tunnetusti virtaa tekemisiltä. Uudet kokeilut, oppiminen ja onnistumiset voivat taas synnyttää sellaista tekemisen hehkua ja intoa, joka kantaa kaamoksen yli. 

Kysypä muuten aamulla itseltäsi, mitä voisin tehdä tänään toisin? Siis muutakin kuin jäädä kotiin… Paljon puhutaan kokeilukulttuurin edistämisestä, mutta vähempi taitaa löytyä käytännön esimerkkejä. Rohkeuttahan se hieman vaatii, kun kokeilu voi joskus epäonnistuakin. Mutta se onnistumisen riemu, kun palaset loksahtavat paikalleen! Sitten taas jaksaa porskuttaa eteenpäin, vaikka pari pienempää takapakkiakin tulisi.

Tietokoneita, tabletteja ja mobiililaitteita käytetään usein puolitehoisesti. Ominaisuuksia niissä ja niiden ohjelmissa olisi vaikka kuinka hyödyntää, mutta kun on opittu tekemään sillä yhdellä tavalla… Vaan nytpä olisi tarjolla hyvä keino opetella se toinenkin tapa ja saada työintoa lisääviä onnistumisia. Parin viikon päästä (23.10.) saat kelpo annoksen lisäoppia Office 365 -toimisto-ohjelmasta ja siihen liittyvästä pilvipalvelusta, kun ilmoittaudut mukaan Ketin kotisivuilla. Sieltä löydät muitakin ajankohtaisia teemoja ja tilaisuuksia, joista voi löytyä bisneksiin uusia oivalluksia.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

21.8.2018

PIMEYDESTÄ VOIMAA MATKAILUUN

Kiersin kesän aikana seutukuntaa ristiin rastiin tapaamassa matkailu- ja yhdistystoimijoita matkailun kehittämisen merkeissä. Turhan usein sain kuulla paikallisten suusta, että matkailijalle ”täällä ei oo mittään”. 

Ymmärrän, että Kiasmat ja kansallispuistot Keski-Karjalasta puuttuvat, sille ei voi mitään. Kyseinen ”täällä ei oo mittään” –ajattelumalli ei kuitenkaan voi kantaa pitkälle, jos halutaan kehittää matkailupalveluita ja houkutella lisää matkailijoita alueelle. Parempi on keskittyä siihen mitä täällä on, ja kuinka sen voi kääntää voimavaraksi ja sitä kautta alueen vetovoimaksi. Näin syksyn tullen yhdeksi vetovoimatekijäksi voi nostaa pimeyden.

Yöllisen tähtitaivaan näkeminen täydessä loistossaan ilman valosaastetta on elämys, jonka näkemiseen yhä harvemmalla on mahdollisuus. Suurkaupungeissa syntyneet ja ikänsä eläneet eivät ehkä koskaan ole nähneet linnunrataa yöllisellä taivaalla. Tästä kumpuaa yksi matkailun uusimpia trendejä, pimeysmatkailu, englanniksi dark sky tourism. 

Käydessäni viime vuoden syyskuussa Kanadan Ontariossa matkailemassa usea leirintäalue mainosti kohdettaan hyvänä tähtienkatselu- ja kuvauspaikkana ruska-aikaan. Mieleenpainuvimmaksi hetkeksi matkaltani jäikin linnunradan näkeminen paljaalla silmällä järven rannalta täyden pimeyden vallitessa. Silloisessa kotimaassani Hollannissa siihen ei olisi ollut mahdollisuutta. 

Jotta alueen voimavara voidaan valjastaa matkailutuloa tuottavaksi asiaksi, täytyy vetovoimatekijöitä osata tuotteistaa helposti ostettaviksi kokonaisuuksiksi. Lightpollutionmap.info-sivuston mukaan Keski-Karjalassa taajamien ulkopuoliset alueet näyttävät olevan otollisia pimeyden ihailuun.  

Pimeysmatkailutuotteena voisikin toimia opastettu retki, jossa viedään asiakkaat ennalta kartoitettuihin valosaasteelta vapaisiin paikkoihin ja kerrotaan samalla tähtitaivaan tähdistä. Opastuksessa voidaan antaa vinkkejä myös tähtitaivaan valokuvaamiseen. Reissu voisi päättyä kahvitteluun ja jutusteluun nuotiopaikalle, jossa ainoana valona toimii nuotiosta nouseva tuli.

Pimeyden juhlimiseen voisi liittää myös pimeysfestarit markkinoimaan alueen otollisuutta pimeyden ihailuun. Vuodenaikojen vaihtelut ja pimeys antavat inspiraatiota myös alueen runsaalle taide- ja kulttuuritarjonnalle, jonka vuoksi ne soveltuvat hyvin osaksi festarikokonaisuutta. Rääkkylästä löytyykin jo syysiltana toteutettava taidevaellus.  Vetovoimaisena tapahtumana pimeysfestarit toisivat alueelle myös kaivattua matkailutuloa kesäsesongin ulkopuolelle. 

Hanna Ikonen, matkailuasiantuntija

Matkailuliidejä Keski-Karjalaan –hankkeen tavoitteena on synnyttää uusia, innovatiivisia ja omaleimaisia matkailun tuote- ja ohjelmapaketteja yhdessä matkailuyritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

31.5.2018

KESKI-EUROOPASTA KESKI-KARJALAAN

Olimme Helsingin rautatieasemalla hyvissä ajoin ennen juna lähtöä. Kun juna saapui raiteelle, hollantilainen puolisoni tunsi jo stressitasonsa nouseva ja oli jo kiirehtimässä junaan nousua. ”Sehän lähtee vasta 15 minuutin päästä!”, huomautin. ”Ainiin, tosiaan. Hassua.” hän tokaisi. Hollannissa kun junaan olisi pitänyt jo hypätä, pysähdykset per asema ovat n. 2 minuutin luokkaa. Junaan päästyämme tunnelma matkustamossa oli varsin rauhallinen. Tarkistimme, ettemmehän ole vahingossa istahtaneet hiljaisuus-vaunuun. ”Ei sellaisia täällä taida erikseen olla”, tokaisin. Hiljaisuutta tässä maassa taitaa riittää ihan ilman pakkoakin, toisin kuin Hollannissa.

Ravintolavaunussa näky oli tutun suomalainen. Suomalaisia miehiä juomassa kaljaa, monet heistä yksin. ”Odottavatko he jotakuta? Kellohan on vasta yksi iltapäivällä!” mieheni kysyi. Ehkäpä sitä suomalaista naista joka veisi heidän jalat altaan ja perustaisi perheen heidän kanssaan? Parempaa selitystä en keksinyt sille, miksi kaljaa voi juoda myös yksin tässä maassa.

Junan lipuessa yhä kauemmas pääkaupunkiseudusta maisemat alkoivat muuttua. Ikkunasta alkoi siintää toinen toistaan upeammin kiiluvia järviä. Ja sitten sitä metsää. Ja lisää järviä. Miten ihanan rauhoittavaa! Hollannissa junan ikkunasta näkyi yleensä jo seuraava kaupunki, tai vähintään teollisuusalue.

Kun juna vihdoin pysähtyi Kiteen asemalle, mieheni kysyi ensiksi: ”Missä se asema on?” No tässä! Etkö näe, tuossa lukee Kitee kyltissä! Hän kai odotti parkkipaikan sijaan jotain isompaa. Kun pääsimme autoon ja ajotielle, ei ruuhkaa ollut sen kummemmin kumpaankaan suuntaan, vaikka kello olikin viisi iltapäivällä.

Kun pääsimme perille Potoskaan, nousimme autosta ja haistoin sen, raikkaan ilman! Vedin sitä sisään useamman kerran, ihan kuin se voisi loppua minä hetkenä hyvänsä. Olin jo melkein unohtanut miltä puhdas ilma tuoksuu. ”Täällä ne keuhkot puhdistuu”, mieheni mietti.

Kun pääsimme nukkumaan, alkoivat korvani soida. Ne eivät olleet tottuneet tähän hiljaisuuteen. Missä kaikki yläpuolellamme lentävät lentokoneet ovat, ja tiellä pörräävät ajoneuvot? Milloin edes olin nähnyt viimeksi taivasta ilman lentokoneita, mietin juuri ennen nukahtamista.

Seuraavana päivänä lähdimme uimaan kylän uimarannalle. Olimme rannan ainoat vesipedot. Edessämme avautui upean kirkas järvi ja saimme nauttia järvinäkymästä upeassa kesäsäässä ihan kahdestaan. ”Ja vieläpä ilmaiseksi!” huudahti pihi hollantilainen. Hollannissa nämä rannat olisivat jo olleet täynnä veneitä ja auringonpalvojia. ”Eikö kukaan tiedä tästä paikasta?” mieheni kysyi. ”Tietää varmaan, täällä on vain niin monta muutakin järveä uimarantoineen”, vastasin.

Illalla lämmitimme saunan. Sen puulämmitteisen johon vedetkin pitää kantaa sisälle. ”Tämä lämmitysprojektihan on ihanaa mindfulnessia! Ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun kuin lämpömittarin kohottamiseen!” mieheni riemuitsi. Viimeistään tässä vaiheessa se kännykkäkin Hollannin uutispalveluineen oli unohtunut, mihin lie pöydälle jäänyt.

Päivän päätteeksi lähdimme kävelylle metsään. Voivottelin kuinka metsänhoitotöitä pitäisi taas tehdä, kun taas mieheni pohti kuinka monen eri vihreä sävyä yhdestä metsästä voi löytääkään. Hän ei tiennyt, että metsää voi ja pitää myös hoitaa. ”Ehkäpä näistä eri puulajeista ja metsienhoidosta voisi kertoa retken muodossa myös meille tietämättömille matkailijoille?” Niinpä! Paikallisille niin monet tavalliset asiat ovat tuotteistettavissa matkailijoille. Joskus sitä vaan ei näe metsää puilta.

Hanna Ikonen, matkailuasiantuntija, Matkailuliidejä Keski-Karjalaan

25.4.2018

LUKIOSSA TEEMANA YRITTÄJYYS

Kiteen lukio, Karelia-amk ja KETI järjestivät huhtikuun alussa liikeideakurssin osana lukiolaisten yrittäjyyden teemaviikkoa. Kiteen lukion opiskelijoille räätälöity kurssi suunniteltiin Karelia-amk:n yrittäjyyttä edistävässä KYKY-hankkeessa. Viikon aikana 13 osallistujaa pohti ohjaajien ja sparraajien kanssa mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjiksi sekä kehitteli omia liikeideoitaan.

– Monipuolinen kurssi, tosi hyvin sai tietoa yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta ja miten yritystä saa kehitettyä, toteaa Katariina Timonen, joka keskittyi kurssin aikana mm. valokuvausta ja nettisivusuunnittelua tarjoavaan yritysideaan.

Yrittäjyysviikon vastuuopettajan Emmi Kaalimaan mukaan opiskelijoiden lisäksi myös opettajat olivat tyytyväisiä viikon antiin: - Teemaviikon vierailijoita kehuttiin ja heidän läsnäolonsa ja osallistuminen koettiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä.– Oli oikein onnistunut viikko, opiskelijat tykkäsivät paljon, kiittelee myös Kiteen lukion rehtori Sirpa Kostamo.

Kesätyöt omassa yrityksessä

Yksi liikeideakurssin osallistujista oli lukion ensimmäisellä luokalla oleva Siiri Havukainen, joka ideoi Vasen apukäsi -nimistä yritystä neljän muun osallistujan kanssa.

– Liikeideamme on olla avuksi ihmisille erilaisissa kotiaskareissa. Täällä on paljon vanhuksia, joita haluamme auttaa, jotta he pystyvät olemaan kotona mahdollisimman pitkään, Havukainen kertoo. Idean on tarkoitus työllistää kaikki viisi suunnittelussa mukana ollutta ensi kesänä.

Kurssilla Havukainen perehtyi mm. yrityksen perustamiseen ja markkinointiin. Eri yrityksistä saapuneet vieraat ja yrittäjätarinat olivat kiinnostavaa antia. – Olin kurssiin tosi tyytyväinen. Parasta oli se, että meille annettiin oikeasti mahdollisuus päästä toteuttamaan oma yritysidea näin nuorena.

Uusia yrittäjiä Keski-Karjalaan

Kurssin suunnitelleen KYKY-hankkeen verkkopedagogi Minna Nirkon näkökulmasta oli antoisaa tehdä yhteistyötä ensimmäistä kertaa lukion kanssa. – On todella hienoa, että maakunnassa uskalletaan rohkeasti lähteä kokeilemaan uusia asioita ja tehdään yhteistyötä ennakkoluulottomasti ja nopealla aikataululla.

Nuoret saavat Nirkolta kehuja idearikkaudestaan ja rohkeudestaan. Nirkko nostaa esiin myös KETIn yritysneuvoja Katariina Eskelisen roolin kurssin sparraajana. Hänen avullaan liikeideoita peilattiin Keski-Karjalan todelliseen markkina- ja kilpailutilanteeseen. – Tosi isolla innolla he miettivät asioita ja kunhan opiskelut on suoritettu, niin uskon kyllä, että heistä yrittäjiä tänne seudulle tulee, Eskelinen pohtii.

Lukion, ammattikorkeakoulun ja elinkeinoyhtiön yhteistyö toimi erinomaisesti myös KETIn näkökulmasta.

– Se oli nuorillekin mielekkäämpää, kun ei koko viikon ajan kuuntele samaa henkilöä. Jokainen tekee omalla persoonallaan työtä. Vaikka samoja asioita kävisikin läpi, niin asia saattaa jollekin jäädä paremmin mieleen jonkun toisen sanomana, Eskelinen toteaa.

Liikeideakurssilaisia ohjasivat ja sparrasivat yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun Daniel Bågeberg, Minna Nirkko, Arttu Taponen, Henry Klefström sekä KETIn Katariina Eskelinen.

Kirsi Taskinen

Karelia-ammattikorkeakoulu
(blogiteksti on hieman lyhennetty versio Karelia-ammattikorkeakoulun sivuilla julkaistusta blogista)

12.2.2018

TYÖ TOI KITEELLE: KOKO PERHE VIIHTYY



Kari Siponen aloitti Kiteen teknisenä johtajana tammikuussa. Hän muutti perheineen Vantaalta ja on jo todennut Kiteen vilkkaaksi paikaksi. Koko perhe viihtyy erinomaisesti.

- Olen Lieksasta kotoisin ja töiden takia vietin parikymmentä vuotta etelässä, kertoo Kari Siponen tarinaansa. – En kuitenkaan koskaan kotiutunut etelään. Koko ajan on ollut tarkoitus palata Pohjois-Karjalaan, jos ja kun sopiva työpaikka löytyy. Pojan syntymä vuosi sitten laittoi asioita taas pohdintaan ja ajatus oli lähteä etelästä viimeistään ennen pojan kouluunmenoa. Etelässä ei ollut sukulaisia ja kaikki sinne aikoinaan muuttaneet kaveritkin ovat jo palanneet takaisin.

- Kiteen työpaikka tuli sopivaan aikaan ja muutto kävi ripeästi. Asumme toistaiseksi Puhoksessa vuokralla ja etsimme rauhassa pysyvämpää asuntoa. Pojan mummolat ovat Joensuussa ja Lieksassa, joten sukuakin saatiin näin lähemmäksi.

Positiivinen ensivaikutelma

- Kitee oli tuttu paikka, sillä eräs hyvä ystäväni on täältä kotoisin. Jo haastattelussa käydessäni ensivaikutelma Kiteestä oli positiivinen. Kiteen keskusta on tiivis ja keskustassa on kaupunkimaista vilinää.

- Hyvä ensivaikutelma on vain vahvistunut, kun on päässyt tutustumaan paremmin kaupunkiin. Täällä on esimerkiksi aivan loistavat harrastusmahdollisuudet, mitä eivät paikkakuntalaiset itse taida aina oivaltaa. Hutsin alueelle on koottu hienosti eri liikuntapaikat jäähallista hyppyrimäkiin. Ja täällä kuka tahansa pääsee luistelemaan yleisövuoroilla viikoittain jäähallissa, mikä on täysin mahdotonta eteläisessä Suomessa, jossa jäävuorot on varattu aamuvarhaisesta iltamyöhään. Eikä maksa mitään!

- Itselle luonto on tärkein virkistyksen lähde. Kaksi koiraa pitää huolen, että ulkoiltua tulee päivittäin. Puhoksessa pääsee kotiovelta suoraan metsään. Muutenkin luonnossa retkeily on lähinnä omaa sydäntä.

- Työ on mielenkiintoista ja haastavaakin, niin kuin pitää ollakin. Meillä on loistava työyhteisö ja ammattitaitoisia tekijöitä. Eläkkeelle lähtevien tilalle tarvitaan uusia. Parhaillaan on haussa kuntatekniikan päällikön paikka, johon odotamme nuorta kehityskykyistä tekijää, toivoo Siponen.

- Itse toivon, että saamme Keski-Karjalaan uusia asukkaita. Elinoloista ei ainakaan pitäisi olla kiinni. Täällä elin- ja asumiskustannukset ovat selvästi etelää edullisemmat, arki on helppoa, ilmaiset parkkipaikat löytyvät helposti. Erityisesti talot ja tontit ovat edullisia etelän hintoihin verrattuna.

- Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä pitäisi etätyö mahdollistaa paljon nykyistä paremmalla tavalla. Etätyötä tekeviä asuisi täällä huomattavasti enemmän, jos työnantajat vapauttaisivat tekemistä ulos omista konttoreistaan, uskoo Siponen.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija

29.1.2018

"PARASTA ON HILJAISUUS" - ONNELLINEN PAMU



Sonja Päivinen (33) muutti joulukuussa takaisin Kesälahdelle lähes kymmenen etelässä vietetyn vuoden jälkeen. – Lähdin etelään töiden perässä eikä tarkoitus ollut jäädä pysyvästi, vaan mielessä on koko ajan ollut halu palata. Kotiudu-kampanjan elokuinen kirje oli ns. viimeinen pisara, jotta sain ratkaisun tehtyä.

Sonja opiskeli peruskoulun jälkeen kokiksi ja metsäkoneen kuljettajaksi. – Tein eripituisia pätkiä eri työnantajilla, mutta vakituista työtä ei tuolloin löytynyt. Hain ja pääsin Helsinki-Vantaan lentokentälle turvatarkastustöihin, joissa hommissa sitten vierähtikin yli yhdeksän vuotta. 

- Työ itsessään oli mielenkiintoista ja työyhteisökin mukava, mutta 3-4 vuoden välein tehdyt turvatarkastusten isot kilpailutukset vaihtoivat työnantajaa, työtapoja ja -porukkaakin liian tiuhaan. Työ oli etupäässä jaksotyötä 12 tunnin vuoroissa. Tykkäsin jaksotyöstä, koska pitkien työvuorojen vastapainona olleilla pitkillä vapailla pääsin aina tänne Kesälahdelle.

”Kun voisikin olla pamu”

- Olin jo useita vuosia pohtinut muuttoa takaisin, koska etelässä oli oikeastaan vain työ enkä viihtynyt ainaisessa kiireessä ja metelissä. Sain pari vuotta sitten jo maakuntaliiton kampanjan Hanke Akilta paluumuuttaja (pamu) -postia ja silloin olin yhteydessä Pohjois-Karjalaan, mutta jäi vielä lähtemättä. 

- Elokuussa tullut Kotiudu Keski-Karjalaan –kampanjan kirje sai minut toimimaan. Soitin Spoofin Suville ja alettiin selvitellä, miten saisin toimeentulon täällä järjestettyä. Asunto oli jo odottamassa Kesälahdella.

Jatkajaksi perheyritykseen

- Tällä hetkellä kouluttaudun jatkamaan metsäalan perheyrityksessämme. Vanhemmat ovat jäämässä yrityksestä tänä vuonna eläkkeelle ja me veljen kanssa ottamassa vetovastuun. 

 - KETIn Kipinoisen Päivin kanssa mietittiin sopiva vaihtoehto toimeentuloon ns. kisällivaiheessa ja olen nyt TE-toimiston työkokeilutuella harjoittelemassa taloushallinnon tehtäviä yrityksessämme. Lisäksi harjoittelen myös ajopuolen hommia ja aion suorittaa C-kortin, jotta pystyn olemaan kiireapuna kuljetuksissa. 

- Pelottaahan tämä, pärjäänkö, mutta en onneksi ole yksin. Vanhemmat ja yrityksessä 15 vuotta työskennellyt isoveli ovat tukena uutta opetellessa. Arvostan suuresti vanhempieni ja isoveljeni ammattitaitoa ja osaamista. Ja ammattitaitoiset kuskitkin minua toivottavasti koulivat koneiden kanssa. 

- Vapaa-aikana uskallan lenkkeillä pimeälläkin, kun ei tarvitse pelätä niin kuin etelässä. Ratsastuksenkin voisi taas aloittaa nuoruusvuosien jälkeen. Hiljaisuus, kiireettömyys ja rauha ovat parasta täällä. Ja tiedän, että etelästä olisi paljon palaajia, jos sopivia työpaikkoja olisi.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija