MITEN OTTAA UUSI TYÖNTEKIJÄ TYÖYHTEISÖSSÄ VASTAAN?

Blogijuttuaihetta miettiessäni pätkähti otsikon kysymys mieleen, kun itselläni on nyt vajaat kaksi kuukautta takana yritysneuvojan pestiä Ketillä. Tuli peilattua aiemmat työpaikkojen vaihdot (joita ei tosin monta ole), miten niissä minut otettiin mukaan työyhteisöön. Ja onhan sitä itsekin aiemmassa työpaikassa tiimivetäjänä tullut toivotettua tervetulleeksi useitakin työntekijöitä ja perehdytettyä organisaatioon ja työtehtäviin.

Uusi työntekijä on monessa mielessä merkittävä investointi yritykselle. Se on sitä jo taloudellisesti, mutta myös mm. toivotun osaamispääoman ja työyhteisö-/vuorovaikutustaitojen suhteen. Olipa työsuhde lyhempi tai pitempi, määräaikainen tai toistaiseksi oleva, ovat odotukset suuret työntekijän panokselle työtehtävien hoitamiseen. Jotta töihin päästäisiin mahdollisimman sujuvasti, on työntekijän sisäänajoon työyhteisöön yrityksessä panostettava suunnitelmallisesti.

Jo työntekijän hakua suunniteltaessa on mietittävä koko prosessi hakuvaiheesta aina sisäänajoon liittyvien viimeistenkin toimenpiteiden toteutukseen. Valintaprosessin haastattelukierroksella on mahdollisuus kertoa perehdyttämisohjelmasta ja kun valittuun otetaan (onnitellen) henkilökohtaisesti yhteyttä, sovitaan varsinaiset käytännön toimet työtehtävän vastaanottoon ja perehdytykseen liittyen. Ennen työntekijän saapumista tehdään etukäteisvalmisteluja mm. työtilan ja tarvittavien työvälineiden osalta sekä esim. puhelinliittymän, tietoverkkoyhteyksien, kulkulupien ym. erilaisten käyttäjätunnusten hankkimiseksi.

Vaikka uusi työntekijä pitäisikin saada nopeasti ”sorvin ääreen”, tulisi perehdytykseen varata riittävästi aikaa. Esimies vastaa perehdytyksestä ja hän voi järjestää esim. kollegan työpariksi käytännön opastukseen. Läpikäytäviä/huomioitavia asioita onkin pitkä lista, jotka liittyvät (riippuen yrityksestä ja työtehtävistä) mm. työpaikan fyysiseen ympäristöön, työturvallisuuteen, yritykseen ja omiin työtehtäviin, palvelussuhdeasioihin, ATK-asioihin, talousasioihin, ohjeisiin ja asiakirjoihin, ulkoiseen viestintään ja tiedottamiseen. Perehdytykseen on hyvä laatia muistilista, jotta kaikki oleelliset asiat tulevat huomioiduksi.

Pienyrityksissä ei kovin montaa työtoveria löydy, joihin tutustua, mutta niissä kuten myös suuremmissa työyhteisössä on erittäin tärkeää, että uutta työntekijää kierrätetään työpaikalla tapaamassa organisaation eri tehtävissä toimivia henkilöitä. Tervetuloakahvittelut voidaan järjestää, jossa on mahdollisuus esittäytyä ja tavata toisia työntekijöitä. Välitön ja avoin työtovereiden suhtautuminen luo uuteen ympäristöön ja porukkaan tulevalle mukavan ja kannustavan ilmapiirin tarttua töihin.

Omalta osaltani voin erittäin tyytyväisenä todeta, että Ketissä panostettiin perehdyttämiseeni kunnolla. Toimitusjohtaja/esimies selvitti organisaatioon ja toimintaympäristöön/seutukuntaan liittyvät asiat, toimistosihteerin kanssa käytiin läpi käytännön toimintaan ja hallintoon liittyviä asioita ja yritysneuvojakollega ajoi sisään työhön liittyviin tietojärjestelmiin ym. Kaikki työtoverit esiteltiin ja heiltä olen saanut ystävällisen vastaanoton ja monia neuvoja, kun jokin asia on käynyt mietityttämään. Työtehtävien kannalta tärkeisiin yhteistyötahoihin on ollut myös mahdollisuus tutustua heti alussa.

Uuden työntekijän vastaanotto ja perehdyttäminen vie yrityksessä aikaa ja rahaakin, mutta luo edellytyksiä yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneelle toiminnalle. Näin teki ainakin minun kohdallani.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

ERILAISIA YRITTÄJIÄ

Yritysneuvojan työssä tapaan hyvin erilaisia asiakkaita, joiden lähtökohdat yrittäjyyteen vaihtelevat. On heitä, jotka ovat suunnitelleet yritystoimintaa jo kauan ja nyt uskaltavat lähteä kokeilemaan haavettaan joko pienen pakon sanelemana (esim. työttömyys), sivutyönä tai eläkkeen lisänä tai vaikka perhetilanteen sallimana. Toiset taas ovat nyt keksineet yritysidean ja haluavat lähteä sitä innolla toteuttamaan.

On heitä, jotka ovat jo tehneet liiketoimintasuunnitelmat, laskelmat ja starttirahahakemuksen, ja heitä jotka eivät niistä ole koskaan kuulleetkaan.

Myös taloudelliset tilanteet ovat erilaisia. Joillakin on omaisuutta, metsää eikä lainoja, toiset asuvat vuokralla, eikä omaisuutta ole juuri kertynyt, joillain on juuri otettu asuntolaina.

Nämä erilaiset lähtökohdat ja asiakkaat ovat samassa asemassa tullessaan yritysneuvontaan. 

Kun keskustelen yrittäjäehdokkaan kanssa, yritän selvittää, kuinka pitkälle tämä on asiaa miettinyt, onko hän katsonut asiaa eri näkökulmista, ymmärtääkö hän yritystoimintaan liittyvät riskit. Samassa yhteydessä tutkitaan tai tehdään laskelmia. Asiakkaan pitäisi itse olla oman alansa asiantuntija. Kysymyksillä pyrin haastamaan yrittäjän näkemään oman työnsä eri kanteilta ja saada hänet itse keksimään kehitysideoita tai tapoja saada toiminta kannattavaksi.

Tarkoituksena ei ole yrittäjän masentaminen tai yritysidean kaataminen eikä toisaalta myöskään kaikkien yrittäjäksi tuuppaaminen, vaan auttaa yrittäjää saamaan mahdollisimman hyvät eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle. Eikä yritysneuvojan tehtävä ole tehdä päätöstä yrittäjyydestä asiakkaan puolesta. Tämän päätöksen hän tekee itse. Meidän tehtävämme on auttaa saamaan menestyviä yrityksiä Keski-Karjalaan.

Myös ”menestyminen” tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Joillekin se on sitä, että saa yritystoiminnan tuloilla omat laskunsa maksettua, toisille se on työllistämistä, hyviä tuloja ja kalliita investointeja, joillekin pientä lisätuloa.

Valtakunnallisesti etsitään kasvuyrityksiä, eli niitä, joiden tavoitteena on menestyä kansallisesti ja kansainvälisesti. Sen tukemiseen on käytössä monia eri työkaluja ja mielellämme autamme näitä yrityksiä heidän kasvuhankkeissaan. Kuitenkin yhtä tärkeitä ovat yrittäjät, jotka haluavat tuoda palveluita paikkakunnalle ja tehdä paikallisesti sitä missä ovat hyviä.

Sini Hukka, yritysneuvoja