11.6.2014

KESÄTAPAHTUMAT TULEVAT

Tohmajärven Potsipäiviä vietetään 23.-30.6. tavallista juhlavammin, sillä pitäjäjuhlilla on edessään 40-vuotis juhlavuosi. Potsipäivien nimi juontaa juurensa Maiju Lassilan ”Tulitikkuja lainaamassa” -romaanin sianporsaaseen, eli potsiin. Tohmajärven Potsipäivien ohjelmassa on mm. Katri Helenan konsertti ja paljon muuta ohjelmaa. 

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna (28.-29.6.) Kesälahdella ratkotaan lohikuninkuus Puruveden Lohikuningas soutu-uistelukilpailussa. Karjalan Kievarin piha-alueella järjestetään tuolloin myös muikkumarkkinat. Lähde mukaan kisaamaan tai ihan vaan kiertelemään alueella!

Rääkkylän Kihaus on yksi tärkeimmistä vuosittaisista kansanmusiikkitapahtumista Suomessa. Kihaus valloittaa Rääkkylän heinäkuun alussa, 4.-5.7. Kesällä 2014 festivaalin lavalle nousevat esimerkiksi Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani, Arttu Wiskari sekä lukuisa joukko muita hienoja esiintyjiä.  

Puhoksen Perinnepäivät järjestetään Kiteellä 12.-13.7., yhdeksättä kertaa. Perinnepäivät ovat koko perheelle sopiva kesäinen ulkoilmatapahtuma, jossa on esillä on mm. koneita ja vanhoja työmenetelmiä. Pääset kokeilemaan, tekemään ja puuhaamaan myös itse!.

Suurtapahtumien uusin tulokas, Nallerock, rokkaa perjantaina ja lauantaina 25.–26.7. Kiteen Rantakentällä. Festivaalin järjestää Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO).  Nallerockissa esiintyvät mm. Suvi Teräsniska, Neljä Ruusua, Samuli Putro, Karri Koira & Ruudolf sekä Viikate.

Suurtapahtumien lisäksi Keski-Karjalan kesässä on tarjolla lukuisia pienempiä tapahtumia ja kulttuurielämyksiä. Kesäteatteriin on mahdollista mennä niin Kiteellä, Tohmajärvellä kuin Värtsilässäkin. Rantakentällä pelataan myös jännittäviä otteluita miesten superpesiksessä läpi kesän.

Valitse omasi tai käy vaikka useammassakin!

Anna Jetsu, projektikoordinaattori

4.6.2014

OMAN ELÄMÄN SWOT-ANALYYSI


Olemme Jetinassa koko kevään ahkeroineet tulevan Leader-ohjelmakauden strategian parissa. Strategiaan on kerätty kehittämisajatuksia asukkailta, yrittäjiltä, kuntien edustajilta ja yhteistyökumppaneilta. Olemme arvioineet omaa toimintaamme; millä tavalla olemme tähän mennessä toimineet ja kuinka voisimme toimia tehokkaammin tulevaisuudessa Keski-Karjalan kehittämisen hyväksi. Olennainen osa strategiatyötä on ollut myös alueemme SWOT-analyysin tekeminen ja kehittämistoimien suuntaaminen sen pohjalta. SWOT-analyysi on siis työkalu, jolla arvioidaan alueen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.  

Aloin miettiä SWOT-analyysin pohjimmaista olemusta ja tarkoitusta. Eihän tarkoitus ole tehdä analyysia pelkästään sen takia, että asiat saadaan johonkin taulukkoon kirjattua ja asia hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Tarkoitus on, että siitä opittaisiin jotain ja siitä olisi hyötyä jatkossa. Keski-Karjalan alueen SWOT-analyysi on tarkoitettu Keski-Karjalan kehittämiseen. Yritykset käyttävät SWOT-analyysia liiketoimintaansa kehittäessään. Vaan entäpä jos tätä soveltaisi oman elämän kehittämiseen? Mitkä olisivat oman elämäni SWOT-analyysin tulokset?

Asiaa voisi pohtia vaikka näin: Mitä vahvuuksia minulla on omassa elämässäni, mitkä asiat minulla on hyvin? Mitä heikkouksia minussa on ja miten voisin niitä itse parantaa? Mitä ulkopuolisia uhkia hyvinvointiini kohdistuu ja miten voin niihin varautua? Mitä mahdollisuuksia minulla on, ja miten voisin hyödyntää niitä paremmin? Ehkä näitä asioita voisi meistä jokainen miettiä. Ihmisen hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeä asia. Siihen voi kyllä vaikuttaa suuressa määrin ulkopuoleltakin käsin, esimerkiksi kehittämistoimien kautta, mutta luulenpa että hyvinvointi lähtee ensisijaisesti meistä jokaisesta itsestämme. Kun itsellä on hyvä olla, kohtelee muitakin hyvin ja hyvä mieli tarttuu helpommin ihmisestä toiselle. Sen sijaan että keskittyisimme valittamaan asioiden kurjuutta, voisimme ehkä tehdä välillä matkan itseemme?

Vielä muutama sana strategiastamme, joka siis ”valmistuu” ensi viikolla. Todellisuudessa strategiamme ei ole koskaan valmis. Emmehän voi etukäteen tarkalla tasolla päättää mitä kehittämistoimia alueella tulevana seitsemänä vuonna tullaan tekemään. Meidän on seurattava alueen kehitystä ja muutettava omaa toimintaamme sen mukana. Kehittämistoimien on suuntauduttava sinne missä niille on eniten milloinkin tarvetta. Meillä Jetinassa on kymmenestä henkilöstä koostuva hallitus, joka tekee päätökset tuettavista kehittämistoimista ja rahoituksen myöntämisestä hankkeille. Että hallitus osaisi tehdä oikeita päätöksiä, on heidän tiedettävä mitä alueella tapahtuu ja mitä täällä tarvitaan. Olkaa siis rohkeasti yhteydessä meidän hallituksemme jäseniin ja henkilökuntaamme. Kertokaa ideoitanne ja ajatuksianne. Leader on toimintatapa, jonka avulla voimme itse vaikuttaa siihen miten me tätä aluetta haluamme kehittää. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.

Mukavaa kesää kaikille ja tervetuloa osallistumaan Leader-viikon tapahtumiin viikolla 24!

Maare Laakkonen, toiminnanjohtaja