16.12.2016

TEKNOLOGIAA JA KESTÄVIÄ ARVOJA JOULUSSAKIN

Joko olet tutustunut 3D-piirustuskynään, jolla voi piirtää ilmaan luoden haluamansalaisen muovisen taideteoksen? Tai oletko testannut 3D-tulostuksella valmistettuja kenkiä? Näyttävät muuten aivan ”normaaleilta” kengiltä.

Käskystä liikkuvat ja / tai kosketukseen reagoivat lelulemmikit ovat varmastikin monen lapsen joululahjalistalla tänä vuonna. Teknologisesti pidemmälle kehitetty omistajan liikkeillä ohjattava, infrapunatekniikan avulla ympäristöä hahmottava CHiP-robottikoira tullee olemaan ensi vuoden lahjatoivehitti ostohinnan oletetusti aletessa nykyisestä.

Virtuaalilaseista parhaimmat luovat testikäyttäjien mukaan niin uskottavan kolmiulotteisen maailman, että aivot luulevat virtuaalimaailmaa todeksi, vaikka grafiikka ei näyttäisikään täydellisen aidolta. Kunhan näissäkin hinta alenee, ostajakuntakin laajennee. Tulisikohan tulevaisuudessa kotiin joulukoristelut ilman niiden itse laittamista?

Monenlaisia erilaisia nykyteknologiaa hyödyntäviä leluja, pelejä ja tavaroita on jo saatavilla kotimaisistakin verkkokaupoista. Kivijalkamyymälöiden valikoimissa näyttäisi toistuvan pääosin sama tarjonta, toki luonnollisesti isompien liikkeiden valikoimasta löytyy pieniä kauppoja enemmän valinnanvaraa.

Ketjuliikkeiden valikoimat taasen ovat edelleen lähes poikkeuksetta samat ympäri Suomen. Maailma on pienentynyt myös näin joululahjahankintojen näkökulmasta. Verkkokaupan kautta jonkin tavaran tilaaminen esimerkiksi suoraan Kiinasta voi olla kuluttajalle jopa helpompaa kuin vastaavan tuotteen etsiminen ja hakeminen kivijalkamyymälöistä. Säästöä syntyy usein niin käytetyssä ajassa kuin menetetyissä euroissa. Valtaosaa toivelahjoista kun ei suomalaisten yritysten valmistamina löydy.

Yhä useampi kuluttajista tekee tutkimusten mukaan ostopäätöksensä tänä päivänä nojaten kestävän kehityksen arvoihin. Turvalliset ja myrkyttömät raaka-aineet, läpinäkyvä ja inhimillinen tuotantoprosessi, tuotteen kestävyys ja muunneltavuus sekä lopulta käytöstä poiston jälkeinen kierrätys ovat asioita, joita jo hankintahetkellä mietitään. Vaikka välttämättä tätä ei uskoisi kaiken jouluhankintahysterian keskellä.

Kuluttajan, yrityksen näkökulmasta asiakkaan arvot ovat ne, joihin ostopäätökset viime kädessä perustuvat. Vastaako sinun yrityksesi toiminta asiakkaidesi arvostuksia läpi kaikkien prosessienne?

Ellei liikkeesi ovi ole käynyt kuluvan vuoden aikana toivotun laisesti, voisi aiheellinen uuden vuoden lupaus olla liiketoiminnan tarkastelu asiakkaan silmälaseja käyttäen. Muistathan, että halutessasi KETIn yritysneuvonnan palvelut ovat tässäkin kehittämisessä hyödynnettävissäsi!

Hyvää Joulunaikaa & Menestystä Uudelle Vuodelle 2017!  

Katariina Eskelinen, projektikoordinaattori

14.12.2016

SOKEUDUNKO OMALLE ASIALLENI?

Tapasin tässä päivänä muutamana keski-ikäisen yrittäjän, joka tapaturman johdosta oli ollut useamman viikon sivussa (tai ainakin osin) bisneksistään. Onneksi oli luottotyöntekijä järjestynyt paikkaamaan hommien hoitumista.

Siinä tarinoidessa yrittäjä kertoi ”pakkolomansa” aikana jääneen aikaa pohtia oman yritystoimintansa elinkaarta, nykyistä tekemistä ja tulevaisuutta. Hän kertoi havahtuneensa siihen, että oli jo vuosikaudet vaan mennä touhottanut vakiintunutta toimintaansa entisellä sapluunalla. Toimeksiantoja oli vielä riittänyt, mutta pientä laskusuuntaa on ollut ja kilpailutilanteen ja tiukentuvien vaatimusten myötä uusien tilausten saanti on ollut yhä työläämpää. Ainainen kiire vie energiat suunnittelutyöltä ja yrityksen kehittämisinvestoinnitkin ovat olleet vähissä. Ulkoiset palautteet olivat jääneet huomioimatta, koska usko omaan tekemiseen oli vankkumaton.

Sängyllä pötkötellessä yrittäjä ei kuitenkaan ollut vaipunut synkkyyteen, vaan monenlaisia kehitysideoita oli alkanut pyöriä päässä, aikaa kun oli pyöritellä. Olihan sitä pikku sipistelyjä tehty koko ajan, mutta paukkuja pitää laittaa toiminnan kehittämiseen eri lailla. Tulevaisuusvisioon kuuluu aikanaan omistajanvaihdoskin ja sitäkin varten firma pitää laittaa tuottavaan kuntoon hyvissä ajoin, että on jotakin, mitä kaupata. Vanhentunut tuotantovälineistö, laskeva liikevaihto ja huono kannattavuus eivät mene taatusti kaupaksi kenellekään.

Siinäpä yrittäjän ”herätystä” kuunnellessa alkoi pikkuhiljaa omaakin omaatuntoa kolkuttamaan ja mietintä, mitenkä paljon sitä vaan tekee selkäytimestä tulevalla toimintamallilla vai tuleeko kysyttyä aika ajoin: voisiko tämän tehdä jotenkin toisin? Kysymyksen voi heittää vaikka millä elämän osa-alueella.

Jotta voisi herätellä uusia ajatuksia, ei kuitenkaan tarvinne järjestää itseään sairaslomalle. Mutta aikaa ajattelulle pitää olla. Joku pohtii tykönään, joku inspiroituu työyhteisön porukassa. Laput pois silmiltä ja korvilta ja katsomaan, miten muualla tehdään. Kiireessä ulkopuoliset kontaktitkin tahtovat vähetä, vaikka verkostojen kautta voi avautua yllättäviäkin mahdollisuuksia. Uskalla, luota, heittäydy!

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

12.12.2016

OSATAAN MEILLÄ, MUTTA KYLLÄ MUUALLAKIN

Pohjois-Karjalassa on metsiä ja metsä- ja bioenergiaosaamista vaikka muille jakaa. Vaan ei kaikki vielä ole valmista täälläkään, voitiin todeta pohjoiskarjalaisten lämpöyrittäjien ja hanketoimijoiden opintomatkalla Itävallassa lokakuussa.

Poveria biomassasta –hankkeen järjestämän matkan tarkoituksena oli tutustua Itävallan hake- ja pellettienergia-alan uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin sekä hakea ideoita Pohjois-Karjalan lämpöyrittäjätoiminnan kehittämiseen. Matkalla saimmekin hyvän käsityksen itävaltalaisen ja suomalaisen toiminnan eroista ja mahdollisista kehitystarpeista.

Edistynyttä laitetekniikkaa

Kun tutustuimme laitetoimittajien lämmityskattiloihin ja muihin tuotteisiin, huomio kiinnittyi erityisesti siihen, että laitteiden käyttömukavuuteen on panostettu. Käyttäjän näkemä vaiva ja inhimilliset virheet käytössä oli pyritty minimoimaan pitkälle viedyllä automaatiolla. Myös laitteiden ulkoasu oli hyvin huoliteltu ja muotoilu modernia. Päästöjen minimointiin oli panostettu paljon mm. polttoteknisin keinoin. Vähäpäästöisestä tekniikasta hyvänä esimerkkinä oli laitevalmistaja Windhagerin uusi hakekattila, jonka polttotekniikka perustuu hakkeen kaasutukseen. Tekniikan ansiosta polton päästöt ovat minimaaliset.

Aluelämpölaitoksissa vierailtaessa havaittiin, että Suomen perusratkaisuista poiketen vesivaraajien käyttö lämmön puskurivarastona kaukolämmön tuotannossa on Itävallassa yleistä. Varaajan etuja ovat mm. helpompi mukautuminen kaukolämmön kulutuspiikkeihin ja mahdollisuus tulla toimeen pienemmällä ja hankintahinnaltaan edullisemmalla kattilalla. Vesivaraajien lisäksi aurinkokeräinten käyttö kaukolämmön tuotannossa on Itävallassa yleisempää.

Kiinnitimme huomiota myös hakkeen korkeaan laatuun ja erityisesti sen kuivuuteen, joka erosi merkittävästi Suomessa yleisesti käytettävän hakkeen kosteuspitoisuudesta. Haketta kuivattiin laitosten yhteydessä pääasiassa hukkalämmöllä. Osasyy hakkeen korkeaan laatuun on, että useissa kohteissa hakkeella tuotettiin lämmön lisäksi sähköä kaasutustekniikalla, jolloin hakkeen on oltava kosteuspitoisuudeltaan alle 10 %. Pienimuotoinen sähköntuotanto on Itävallassa Suomeen nähden huomattavasti kannattavampaa korkeamman sähkön hinnan ja syöttötariffin ansiosta.

Matkan antiin oltiin tyytyväisiä

Matkalle osallistuneiden yrittäjien ja muiden toimijoiden palaute matkan tavoitteiden täyttymisestä oli hyvin positiivista ja monet kertoivat saaneensa matkalta kehitysideoita omaan toimintaansa. Osallistujat kokivat myös keskinäisen verkostoitumisen olleen yksi matkan tärkeimmistä anneista. Vaikka osaamista onkin, kannattaa välillä käydä tutkimassa alan kehitystä maailmalla.

Pekka K. Vatanen, yritysneuvoja

7.12.2016

KUNTAMAINE JA ELINVOIMA

Alueiden ja kuntien elinvoimaisuus ja maine nousevat jatkossa yhä merkityksellisemmäksi, kun kilpaillaan asukkaista, työntekijöistä ja yrityksistä. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, jolloin panostukset elinvoimaisuuteen korostuvat. Kun tilanne on kaikissa Suomen kunnissa täysin sama, on kilpailukin entisestään kiristymässä kuntien kesken.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen väitteli syksyllä kuntamaineen merkityksestä aluekehityksessä. Väitöskirjassaan ”Maineella menestykseen - mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä” Halonen sanoo, ettei maine ratkaise alueen menestystä, mutta hyvä maine on edellytys, joka mahdollistaa kehittymisen ja menestymisen. Ja kunnan maineen perusta luodaan kunnan sisällä. 

Menestyksen kannalta ratkaisevaa on Halosen mukaan seudun sisäinen maine eli ns. paikan henki, joka syntyy yhdessä tekemisellä. 

Mielestäni esimerkiksi kaikki kuntapäätökset ovat markkinointi- tai mainetekoja, koska jokainen päätös vaikuttaa kunnan maineeseen, siis siihen, millaiselta kunta ulospäin tai omille kuntalaisille näyttäytyy. Halosen mukaan pitkäjänteinen hyvä tekeminen, onnistunut viestintä ja sidosryhmien positiiviset kokemukset voivat parantaa kunnan mainetta. Tulevaisuudessa menestyy sellainen kunta, joka pystyy synnyttämään sellaisen sisäisen maineen, että se säteilee vetovoimana myös ulospäin.

Mikä painaa vaakakupissa, kun esimerkiksi muuttaja miettii kotipaikakseen Keski-Karjalaa? Koti, työpaikka, työmatkat, palvelut, harrastukset, vapaa-ajan tekemiset, lasten päivähoito ja koulutus, nuorten jatko-opintomahdollisuudet, arjen helppous? Varmasti kaikki edelliset - muuttajan elämäntilanteesta riippuen. 

Entä sijoittumista miettivä yrittäjä? Henkilökohtaisesti ja perheen kannalta edelliset asiat ovat edelleen oleellisia. Lisäksi merkityksellistä on varmasti se, miten sijoittumiseen, yrityksen käynnistämiseen ja itse yrittämiseen liittyvät seikat hoituvat ja hoituvatko ne mahdollisimman ripeästi. Kaikki nämä asiat vaikuttavat kunnan vetovoimaan ja siihen, mitä mieltä täällä jo asuvat tai yrittävät ovat omasta kotikunnastaan.   

Yksi tulevien kuntien keskeisistä tehtävistä on opetus ja kulttuuri, jotka vievät jatkossa yli puolet kuntien menoista. Kiteen lukion rehtori Kyösti Värri piti viime perjantaina syksyn yo-juhlissa puheen, jossa hän peräänkuulutti keskustelua ns. sivistyskunnista Keski-Karjalassa. Värri kaipaa kannanottoja ja puheenvuoroja, mihin suuntaan esimerkiksi Kiteetä sivistyskuntana viedään. Elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin tulisi olla keskeisiä sivistyskunnan päämääriä, ei yksin kuntatalous ja sen leikkaukset.

Kuntamaineen vaikutuksesta alueen vetovoimaan kuullaan lisää 11.1.2017 Kiteesalissa järjestettävässä ”Kuntamaineella menestykseen” –seminaarissa. Ohjelmassa Timo Halosen puheenvuoro kuntamaineen ja vetovoiman yhteydestä sekä Mervi Rauhalan esitys kuntapalvelujen merkityksestä maineen rakentamisessa. Seminaarin tarkempi ohjelma ilmoittautumisohjeineen löytyy täältä.

Suvi Spoof, seutumarkkinoija