29.5.2013

MIELEN JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA TEHOKKUUTTA?

Ihmisen mieli, samaan aikaan looginen ja mystinen. Kiehtova, jossain määrin pelottavakin, monimuotoinen ja monikerroksinen. Minun mieleni, sinun mielesi - jokaisella omansa, ainutlaatuisesti toimiva. Tiedostamme vain osan ajatuksistamme, useimmat meistä tunnemme ja hyödynnämme ainoastaan murto-osan mielemme sisällöstä ja mahdollisuuksista.

Mihin kaikkeen pystyisimmekään yksilöinä ja yhdessä, kun kehittäisimme mielemme johtamista - edistäisimme kaikilla ratkaisuilla ihmismielen toimintaa?

Osallistuin pari viikkoa sitten ’Mielen johtaminen organisaatiossa’ -luentoon, jonka piti Helena Åhman. Toivon aiheen herättävän keskustelua ja mahdollisesti myös rohkaisevan tekoihin, pieniinkin.

Mielen johtaminen eli omien ja toisten ajatusten, tunteiden ja toiminnan suuntaaminen haluttuun tai toivottuun suuntaan ei kuulosta ensi alkuun vaikealta. Lähtökohtana voi pitää keskustelukumppaninsa – työtoverin, työntekijän, esimiehen, yhteistyökumppanin – arvostamista ja aitoa läsnäoloa tilanteessa. Kuunnella ja oikeasti kuulla, mitä toinen sanoo. Ja jättää sanomatta. Teemme nimittäin tiedostamattakin paljon tulkintoja juuri toisen eleistä, ilmeistä ja äänenpainosta. Mielemme huomioi tulkintamme, ovatpa ne oikeita tai vääriä, ellemme tietoisesti pysähdy niitä käsittelemään. Väärät tulkinnat ja johtopäätökset voivat aiheuttaa ikäviä ja ei-toivottuja lopputuloksia, liiketaloudellisiakin menetyksiä ja tappioita.

Jokainen voi halutessaan kehittää mieltään rikkomalla totuttua ajatteluaan, rakentamalla tunteitaan ja selkiyttämällä tekemistään.

Ajattelun laadulla uskotaan olevan suora vaikutus sekä yksilön elämän että organisaation toiminnan laatuun. Ajattelutaitoaan voi kehittää, ajatteluaan voi tehostaa. Tärkeää on luoda ajattelulle tilaa ja virittää mielensä sekä johtaa aivonsa välillä uuteen ajatteluun, pois vanhoilta laduilta. Muokkaa ympäristöä, organisoi aivosi, tyhjennä ja altista mielesi, viritä ajatuksiasi ja tekojasi, leimaa ajatuksesi, ohita ajatteluvirheet. Mielikuvaharjoittelun on tutkittu olevan aivoille yhtä tehokasta kuin todellisen harjoittelun; aivot aktivoivat samoja hermoimpulsseja pelkässä ajattelussa kuin aidossa suorituksessa.

Hyvän tilanne- ja tunnetajun kehittäneet henkilöt pystyvät kääntämään ikävätkin tilanteet myönteisiksi kokemuksiksi itselleen ja muille. Omien ja toisten tunnetilojen tiedostaminen, oman kokemuksen säätelyn taito sekä toisten kokemuksiin vaikuttaminen ovat tunteiden johtamista. Tunteitaan voi ohjata ennen tilannetta ja tilanteessakin. Ennakkoon voi valikoida ajankohdan, tutustua ja muuttaa tilannetta, vaikuttaa odotuksiin ja herättää uteliaisuutta – esimerkiksi valikoimalla milloin, missä ja miten ottaa jonkin asian esille.

Mielikuvaharjoittelu toimii myös tunteiden ohjaamisessa. Tilanteessa tärkeää on ensin hyväksyä ja nimetä tunne. Tunteen kuunteleminen, huomion kääntäminen tunteesta, aktivoituminen, tulkinnan valikointi ja itsensä etäännyttäminen tilanteesta/tunteesta ovat seuraavat askeleet.

Tunteiden kieltäminen ei toimi, vaan vaatii paljon energiaa ja vie fokusta tilanteen havainnoinnista. Selkeästi ajatteleminen on vaikeaa, kun tunteet ovat voimakkaat. Aivojen energia menee tunnepuolelle järjen sijaan. Negatiivisia reaktioitaan johonkin asiaan tai ihmiseen kannattaa pohtia ja analysoida perimmäisen syyn ymmärtämiseksi ja mahdollisesti reagointitapansa muuttamiseksi. Kielteisiä tunteitaan kannattaakin hyödyntää muun muassa ajattelunsa tietoisena laajentajana tai tunnesiteiden luomiseen.

Myönteisten tunteiden on todettu edistävän onnistunutta suoritusta: ilo edistää luovuutta, kiinnostus aikaansaa oppimishalua, toivo edistää halua löytää ideoita paremman tulevaisuuden puolesta, kiitollisuus edistää halua antaa myönteisyyttä takaisin. Minä osaan, pystyn ja voin. Me tiedämme, kykenemme ja onnistumme. Itseään ja ympäristöään voi muuttaa, teko kerrallaan, pikkuhiljaa.

Tekemisen selkiyttämiseksi yksinkertaista tekemistä ja viesti selkeästi. Yksinkertaistamisen keinoja ovat poistaminen, vaihtaminen, uudelleen järjestäminen, luokittelu, alusta aloittaminen ja automatisointi. Toista, muotoile uudella tavalla, kertaa ja varmista, että viesti on ymmärretty halutulla tavalla.

Mielen johtaminen kuulostaa teoriassa melko yksinkertaiselta vaan harvoinhan teoria ja käytäntö täysin kohtaavat, vai mitä?

Kiireinen elämäntapa, alituinen liikkeellä olo ja paikasta tai tekemisestä toiseen siirtyminen väsyttävät ensimmäisenä mielemme tietoisen osan, järjen, toimintamme ohjaajan. Tuolloin tunteemme pääsevät vapaasti mellastamaan astuen ohjaajan rooliin. Jokainen lienee huomannut, kuinka väsyneenä reagoi esimerkiksi saamaansa kritiikkiin heti niin sanotusti karvat pystyssä helpommin kuin virkeänä. Åhman vertasi ihmismieltä elefanttiin ja sen ratsastajaan: Kun ratsastaja, ohjaaja on väsyneenä poissa pelistä, pääsee elefantti – koulutettu tai kouluttamaton – rellestämään ja aiheuttamaan tuhoa kuten oikea villieläin posliinikaupassa.

Onneksi harjoittelu, mielikuvissa ja todellisuudessa, kehittää jokaista tässäkin asiassa. Seuraavien hyvinvoinnin ja tehokkuuden hyppäyksien uskotaan tulevan ihmismielen hyödyntämisestä. Mielen johtamisen kehittämisellä ja taitamisella, ei manipuloinnilla, voimme edistää vuorovaikutuksemme sujuvuutta sekä tekemisemme loogisuutta ja organisointia. Ajattelun, tunteiden ja tekemisen tasapaino tuo hyvinvointia ja luo tehokkuutta.
 
Katariina Eskelinen, yritysneuvoja HYMY
 

23.5.2013

YHTEISTYÖTÄ ON JA EI OLE

Äskettäin kuulin kummia. Sosiaali- ja terveysalan pienyrittäjät tekevät Keski-Karjalassa tuloksellista yhteistyötä keskenään ja jopa kuntien kanssa. Iso kiitos tästä kuuluu kuulemma Ketin Hymy-hankkeen vetäjälle Katariina Eskeliselle. Minunkin pienet kokemukseni asiasta ovat myönteisiä, eli ei kun menestystä valitsemallanne tiellä.

Mitäs oppia tästä otamme? No, ainakin sen, että sote-yritykset varmistavat suotuisaa liikevaihtokehitystä ja asiakasvirran kasvua järkevällä yhteistyön avulla.

Olisikohan tässä opiksi otettavaa muillakin. Lapissa ja Kainuussa matkailuyritykset tahkoavat tulostaan suurelta osin antoisan yhteistyön avulla. Meilläkin lienee jotain orastavaa yhteistyötä ainakin Kesälahden suunnalla, mutta pientähän se on. Ääripäätä edustanee se yritys Kiteellä, joka kieltäytyy ottamasta ”kilpailevien” yritysten esitteitä näkyville oman yrityksensä tiloihin, muusta ”yhteistyöstä ”puhumattakaan.

Totta lienee sekin, ettei yhteistyö ole itsetarkoitus, mutta avain menestykseen se useimmiten on. Tästäpä tuli mieleen, että oletteko kuulleet viime aikoina avauksia keskikarjalaisten kuntien yhteistyöstä? Minä en ole tai ehkäpä olen nyt vain ollut uutispimennossa, kun tein tällaisen kysymyksen.
 
Ilpo Jorasmaa, toiminnanjohtaja
 
 

16.5.2013

KESÄASUKKAITA ODOTELLEN

Kesä on kohta täällä, aina yhtä odotettuna ja etenkin nyt pitkän talven ja kylmän kevään jälkeen. Rääkkylä on kesäpitäjä, sillä yli tuhat mökkiä takaa sen, että kyläraitti saa eloa kesää kohti mentäessä. Vilkkaimmillaan niinä muutamana sydänkesän viikkona juhannuksen jälkeen. Sitä elinvoimaa, mikä mökkiläisten mukana tulee koko Keski-Karjalan alueelle, ei kannata aliarvioida.

Osa yrittäjistä on jo tämän oivaltanut. Kesälauantaina pidetään parturiliikettä ja rautakauppaa auki. Ravintola palvelee pitkälle iltaan ja yöhön. Puutarhojen kesäkukka- ja mansikkakyltit ilmaantuvat tien vieriin. Mökkiläisten palvelujen tarve on lisääntymässä ja muuttumassa. Mökillä halutaan rentoutua ja harrastaa eikä viettää muutamaa kallisarvoista lomapäivää halkopinon tai pihanurmen kanssa puuhaten. Tämä antaa mahdollisuuksia uudenlaiselle palveluyrittämiselle. Kesäasukkaat tuovat myös kaivattua yleisöä moniin alueen tapahtumiin: kesäteatterit pyörivät, lavoilla tanssitaan ja rantakalaa syödään.

Mökkikansa on jakaantumassa kahtia. On niitä, joiden mökit ovat hyvin varusteltuja kakkoskoteja ja joissa vietetään yhä enemmän aikaa ympäri vuoden. Toinen joukko on niitä, joiden mökkeilyinto on hiipumassa. Omistajat saattavat olla jo iäkkäitä ja nuorempaa sukupolvea ei mökkeily kiinnosta. Mökki on päässyt huonoon kuntoon ja sen kunnostaminen ei ole enää järkevää.  

Rantakiinteistöille on kuitenkin ottajia. Jatkuvasti kysytään, onko mökkitontteja tai valmiita kesäasuntoja myytävänä. Mökkipaikka on varmasti rakas, mutta olisiko kuitenkin järkevää myydä se eteenpäin, mikäli aika siellä jää vähiin. Myös vuokraamismahdollisuutta vältellään turhaan. Etenkin kesäkuukausina kysyntää on paljon ja mökkiyrittäjien tuvat täynnä. Esimerkiksi Karelia Expertin mökkivälitys on olemassa oleva mahdollisuus antaa kesäasunto käyttämättömille ajoille markkinointiin ja myyntiin.

Rääkkylän kunnan ja vapaa-ajan asukkaiden vuotuinen tapaaminen pidetään tutussa paikassa, Paksuniemen alueella to 18.7. Tilaisuus on osa Maaseudun Sivistysliiton vesikiertuetta. Alueella on luvassa mukavaa ohjelmaa koko päiväksi  koko perheelle. Toivomme, että paikalle saapuisi paikallisten tuotteiden myyjiä ja palvelun tarjoajia esittelemään toimintaansa. Tilaisuuteen ovat tervetulleita myös kunnan vakiasukkaat!
 
Raita Joutsensaari, kehityssihteeri
 

Tänä kesänä kesäasukastapahtuma Paksuniemessä 18.7. 

7.5.2013

MAAHANMUUTTAJAN KOKEMUKSIA

Kun olen tavannut Suomessa uusia ihmisiä, ensimmäisesi he kysyvät minulta, missä asuin ja miksi päätin muuttaa Suomeen.

Olen syntynyt tavallisessa venäläisessä perheessä, minun äiti on opettaja ja isäni on palomies, minulla on vielä isosisko. Vartuin Etelä Venäjällä lämpimissä ja ystävällisessä kaupungissa Krasnodarissa, jossa vähän yli miljoona asukasta. Krasnodar sijaitsee noin 100 km Mustameren rannalta. Krasnodarin alueella on kansainvälinen satama Novorossiysk, Pohjois-Kaukasian vuoret ja öljytuotantoa. Myös meren rannalla on Sotsin kaupunki, siellä järjestetään talviolympialaiset 7.–23. helmikuuta 2014. Väestö ja ilmasto koko Krasnodarin alueella on vieraanvarainen ja ystävällinen.

Koulun jälkeen vuonna 1999 pääsin ammattikouluun ja 4 vuoden päästä sain ATK-teknikkodiplomin. Kaksi vuotta myöhemmin pääsin Kubanin Valtion Yliopistoon opiskelemaan sosionomiksi. Kun opiskelin ammattikoulussa, työskentelin iltaisin siivojana, kuriirina, tarjoilijana, sihteerinä. Koska minulla oli työkokemusta, ammattikoulun jälkeen sain hyvän työpaikan sihteerinä Kuban Valtion Lääketieteellisessä Akatemiassa. Pari vuoden päästä pääsin tietekonepalvelukeskukseen manageriksi ja vielä pari vuoden päästä sain vakinaisen työpaikan managerina isossa yrityksessä ”1C Company” Etelä Venäjän alueella ja sitten toimin johtajana koulukeskuksessa.

Monta vuotta sitten tapasin mieheni, kun hän tuli käymään lomalle isoäitinsä ja sukulaisiansa luo Kubanin alueelle. Muutin Suomeen yli kaksi vuotta sitten, koska aviomies asui ja työskenteli Kiteellä ja saimme kiltin pojan Antin syyskuussa 2011.

Kiteellä olen opiskellut suomen kieltä Kansalaisopistossa ja osaamiseni on keskitasoa. Muistan, että ensiksi kävelin Kiteentiellä sanakirja kädessä ja haluisin ymmärtää mainossanoja. Osaan puhua ja ymmärrän paremmin kuin ennen. Tänä vuona suunnittelen opiskelua ammattiopistossa merkonomiksi tai löytää työnantaja, joka haluaa oppisopimukseen ja kiinnostaa kehittää yhteistyötä Venäjän kanssa. Kieli kurssin aikana on kieli harjoittelu, kaksi viimeistä kertaa olen ollut KETIllä. KETIn tiimi on tosi mukava, he auttavat ymmärtämään erilaista käsitteitä suomeksi. Jaamme työkokemuksia, minusta se on tosi tärkeä, koska haluan olla pätevä asiantuntija.

Olen asunut Suomessa melko vähän aikaa ja voin sanoa, että suomalaiset ihmiset ovat luotettavia ja vakavia. Minun elämä on muuttunut kovasti, olen työtön, minulla on perhe, asun pienessä kaupungissa, minulla ei ole vapaa aikaa, naapurit ja tutut ihmiset puhuvat vieraalla kielellä. Mutta Kiteellä on rauhallisempi ja turvallisempi, minun poika on joka päivä perhepäivähoitopaikassa, hän juo puhdasta vettä ja maitoa, leikkii pihalla ja hymyilee ihmisille. Ensinnäkin olen äiti ja tiedän, että pojan on mukava asua Kiteellä Suomessa.

Maailmanlaajuiset luokitusyritykset kertovat korkeasta elämänlaadusta Suomessa, uskon heitä, ja mielestäni Suomen on lupaava maa, mutta myös minun kotimaa Venäjä kehittyy tosi nopeasti. Nyt on tullut aika ajatella yritysideoita yhdessä.
 
Tatiana Gopkalo, kieliharjoittelija KETIssä
 
 

KEHUMALLA PARAS

Kävimme aikoinaan Keski-Karjalan matkailuyrittäjien ja matkailun parissa työskentelevien kuntien ihmisten kanssa opintomatkalla Enonkoskella. Olimme kuulleet, että Enonkoskella yhteistyö sujuu naapuriyritysten kanssa ja on saatu aikaan usean eri yrityksen yhteisiä matkailun ohjelmapaketteja.

Käyntikohteista muistan kansainvälistäkin menestystä saaneen missin, myös Uukuniemen kunnanjohtajana työskennelleen Satu Östringin siskon lammasyrityksen, jossa lammas jalostettiin alusta loppuun. Mieleen jäivät kauniit villaneuleet, jotka olivat yrittäjän itsensä kutomia ja – kalliita.

Kävimme vanhassa savutuvassa, joka toimi tunnelmallisena ohjelman esittämispaikkana ja oli muutenkin mielenkiintoinen käyntikohde. Jotain ohjelmaakin meille esitettiin paikallisin voimin.

Puolestakymmenestä käyntikohteesta mieleen jäi myös yhteistyörenkaan ravintolapalveluita tuottava yritys, kartano ja sen emäntä. Varmastikin siksi, että emäntä oli Tohmajärveltä kotoisin ja heti löytyi ”kotoinen tunnelma” ja jotain yhteistä. Toki palvelu oli hyvää ja ruoka maukasta.

Pari muutakin yhteistyörenkaaseen kuuluvaa yritystä oli käyntikohteina, mutten enää pysty palauttamaan niitä mieleen. Eikä se ole tässä jutussa olennaistakaan. Olennaista on se – ja mikä jäi mieleen – että joka paikassa meidät otettiin ystävällisesti vastaan, esiteltiin mielenkiintoisesti ja terveen oman arvontuntoisesti oman yrityksen palveluita ja toimintaa. Ja kyseltiin, minnekä seuraavaksi on matka. Ja aina kehuttiin seuraava käyntikohde tyyliin: miten kaunis paikka, miten hyviä tuotteita tai hyvää palvelua sieltä saa tai miten mukava isäntä tai emäntä on.

Tässä olisi meille kaikille opiksi otettavaa. Liian usein kuulee vähäteltävän tai peräti paneteltavan paikallisia palveluita tai omaa kuntaa ja kotiseutua. Tiedämmekö ja tiedostammeko, mitä kaikkia palveluita omassa kunnassa tai Keski-Karjalan alueella on saatavilla? Mitä täällä tuotetaan? Mitä nähtävyyksiä tai käyntikohteita täällä on? Millaista kulttuuritarjontaa?  Mitä kaikkea voi harrastaa?

Milloin viimeksi kehuin yritystä, yhdistystä, kohdetta, kuntaa – ja ihmistä/ihmisiä sen takana? Tai kiitin saamastani hyvästä palvelusta? Niin – milloin?
 
Liisa Laasonen, kehittämispäällikkö