30.11.2015

KUNTA NOUSUUN

Joka kunnassa painiskellaan samojen asioiden kanssa - Miten saada oma kunta vetovoimaiseksi ja erottuvaksi muista kunnista? Sloganeita ja mielikuvia, jotka tuovat kunnan erinomaisuuden esille, mietitään monessa kunnassa.

Kunta on luonnonkaunis, vetovoimainen, kotoisa, sopiva, ihmisläheinen, urbaani, läheinen, maalaismainen, lähellä, ihana, paratiisi, palveleva, teollistunut, viihtyisä, houkutteleva…

Miten kuntakuva sitten syntyy ja ketkä siitä ovat vastuussa? Jokainen kuntalainen, kesäasukas ja vierailija luo oman mielikuvan kunnasta. Syntynyt mielikuva on yhtä oikein ja totta juuri sille henkilölle. Mutta onko se koko totuus? Tuskin kuitenkaan.

Mikko on aina asunut synnyinkunnassaan ja pitää sitä kaikista surkeimpana paikkana. Muistaa mainita aina sen, kun sai kerran huonoa palvelua lähikaupassa. Mirja-Liisa on palannut pitkään muualla asuttuaan syntymäkotikuntaansa ja asuu nyt onnelassa. Hän muistaa hyvin, miltä tuntui asua ruuhkaisessa suurkaupungissa ja jonottaa palveluihin. Pertillä on ollut kotikunnassaan hyviä ja huonoja päiviä, mutta ei kuitenkaan vaihtaisi omaa kotikuntaansa mihinkään muuhun. Kokemuksesta hän tietää, ettei ruoho ole aina vihreämpää muualla.

Jokainen kunnasta puhuva, kirjoittava luo kunnasta syntyvää mielikuvaa. Sitä voi miettiä, minkälaisen kuvan itse kukin kunnastaan antaa.

Usein arvostellaan sitä, että käytetään mainostoimiston ”kalliita konsultteja” apuna kuntakuvaa ja mainoksia mietittäessä. Monesti sitä kuitenkin ollaan omien ja/tai muiden mielikuvien vankeja, että ei nähdä metsää puilta. Ulkopuolinen näkee helpommin juuri ulkopuolisena kunnan vahvuudet ja sellaiset mahdollisuudet, mitä ei kuntalaisina ole pystytty näkemään.

Mutta voiko kunta olla jotain, mitä mainoslauseessa lukee? Kyllä voi, jos sen toiminta on sen mukaista. Jos mainoslause ja käytäntö eroavat, siitä on kunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Se, että kunta toimii avoimesti ja hoitaa asiansa hyvin, lopulta kantaa kuntaa parhaiten eteenpäin. Sen päälle voi sitten vaikka niitä sloganeitakin keksiä.

Satu Juntunen, hallintosihteeri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti